Euroopan unionin menestystarina on tuttu, se on kehittynyt isommaksi vuosikymmenten varrella. Euroopan unionin laajentuminen on hyödyttänyt koko Eurooppaa, tuonut mm. talouskasvua ja uusia kauppavirtoja. Hyödyt ulottuvat monille aloille: geopolitiikkaan, talouteen, ympäristöön, yhteiskuntaan ja demokratiaan. Näin kuvailee komission uusi tiedonanto laajentumista edeltävistä uudistuksista ja politiikan uudelleentarkasteluista. Parlamentin viimeisessä täysistunnossa kävi kuitenkin selväksi, että meppien mielipiteet laajentumisesta vaihtelevat paljon.

Komission maaliskuisessa tiedonannossa tarkastellaan laajemmin EU:n vaikutuksia neljällä keskeisellä alalla – arvot, politiikan alat, talousarvio ja hallinto – ja luodaan perusta laajentumista edeltäville politiikan uudelleentarkasteluille, joista puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti unionin tilaa vuonna 2023 käsitelleessä puheessaan.

Tiedonannossa esitetään mm. laajentumisen tuoma hyöty Euroopalle, jonka mukaan se teki EU:sta maailman suurimman markkina-alueen. EU on onnistunut hallinnoimaan aiempia laajentumisia mukauttamalla EU:n politiikkoja ennen liittymistä, varmistamalla tiukan liittymisprosessin, kohdennetun avun ja siirtymäkaudet, jos sellaisia on tarvittu.

Geopoliittinen tilanne on muuttunut sodan myötä Euroopassa, ja se on osasyy siihen, että laajentuminen on nyt entistä ajankohtaisempi.

”Tänään on ryhdyttävä valmistautumaan huomisen unioniin ja hyödynnettävä laajentumista edistyksen liikkeellepanevana voimana”, aloitti komissaari Virginijus Sinkevičius puheensa parlamentin täysistunnossa 25.4. Aamuisessa keskustelussa mepit keskustelivat komissaarin kanssa laajentumista edeltävistä uudistuksista ja toimintapolitiikkojen uudelleentarkastelusta.

Laajentuminen vaatii komissaarin mukaan vankkaa sitoutumista kaikilta. Komission tiedonanto toimii tässä pohjana.

”Laajentumisen hyötyjen saamiseksi niin EU:n kuin sen jäsenyyttä hakevien maiden on oltava hyvin valmistautuneita ja liittymisprosessin on jatkuvasti oltava ansioihin perustuva. Tämä edellyttää täysimääräistä ja kestävää poliittista sitoutumista ennen kaikkea laajentumisprosessissa mukana olevilta mailta, mutta myös EU:lta itseltään”, komissaari totesi puheenvuorossaan.

Laajentumisen tuomat taloudelliset haasteet

Komission mukaan vaikutukset EU:n talousarvioon tulisi huomioida ennakoivasti seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2028–2034. Kaiken rahoituksen, niin nykyisen kuin tulevan, taloudellisia edellytyksiä ja uudistustarpeita tulisi tarkastella. EU:n rahoituspohjaa tulisi ensisijaisesti vahvistaa EU:n omien varojen järjestelmää uudistamalla. Lisäksi jäsenmaksujen korottamistarvetta tulisi pohtia.

Parlamentin keskusteluissa EU:n laajentumista kritisoitiin juuri taloudellisin perustein. EU on ollut talousvetoinen ja sitä pidetään laajentumisessa tärkeänä tekijänä seuraavallakin laajentumiskierroksella. EU:n laajentumisessa ei pärjätä nykyisillä pelisäännöillä, ottaen huomioon myös sen, että nykyisistä jäsenmaista tulisi nettomaksajia, jos Ukraina liittyisi jäsenmaaksi tänään. Ukraina ja Moldavia ovat kolme kertaa köyhempiä kuin Bulgaria, joka on tämänhetkisin EU:n köyhin maa.

Ukrainalla on myös iso maataloustuotanto, jolla on vaikutusta koko unionin maataloussektoriin ja sisämarkkinoihin. Maassa on myös 40 miljoonaa ihmistä, jotka myös hyödyntäisivät vapaasta liikkuvuudesta ja työvoiman liikkuvuudesta EU:n alueella.

Toisaalta laajentumista mielletään luonnollisena asiana ja myös yleiset turvallisuustekijät puhuvat laajentumisen puolesta. Selvää on, että laajentuminen pidetään EU:n tärkeimpänä geopoliittisena hankkeena tällä hetkellä.

Tähtäimessä on uudistettu ja toimiva EU, joka vastaa EU:n jäsenien odotuksiin, ja EU, jolla on selkeä laajentumisstrategia. Mepit toivat myös vahvasti esille, että seuraavalla parlamentilla on oltava vahva ote laajentumisprosessissa. Puheenvuoroissa kuului myös ääniä sen puolesta, että EU-kansalaisten olisi saatava äänestää unionin laajentumisesta.

Päätöksentekomekanismin muuttaminen nousi tänään, ja on noussut myös aiemmin, esille laajentumiskeskustelujen yhteydessä. Osa jäsenmaista toivoo muutosta yksimielisyyteen perustavaan päätöksentekoon, joka edelleen on käytössä unionin sisällä monella politiikka-alueella. Sota Ukrainassa on lisännyt huolta myös siitä, ettei unioni pysty toimimaan tarpeeksi nopeasti tilanteen niin vaatiessa. Valtuuksia puuttuu. Tämä edellyttäisi perussopimusten muuttamista.

Komissiolle tämä on hiukan hankala asia. Vaikka komissio on ilmaissut tukevansa perussopimusten muuttamista, se katsoo, että EU:n hallintoa voidaan nopeasti parantaa hyödyntämällä nykyisten perussopimusten tarjoamia mahdollisuuksia, kuten siirtymälausekkeita, jotka mahdollistavat siirtymisen yksimielisyydestä määräenemmistöpäätöksiin keskeisillä aloilla neuvostossa.

Laajentuminen juhlan aihe parlamentissa

Viikon aikana Euroopan parlamentti juhlisti myös kymmenen jäsenmaan liittymistä EU:hun 1.5.2004. Silloin entisen itäblokin maat Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro otettiin jäseniksi Maltan ja Kyproksen ohella. Nyt itäisen Euroopan maat ovat olleet jäseninä unionissa jo 20 vuotta.

Vuonna 2004 laajentuminen vaati perussopimusten tarkistamista, ennen kaikkea unionin päätöksentekojärjestelmien ja toimielinrakenteen osalta. Perussopimusten muutoksia käsiteltiin muun muassa Nizzan sopimusta edeltäneessä hallitustenvälisessä konferenssissa.

Bulgaria ja Romania liittyivät unioniin vuoden 2007 alussa. Vuonna 2013 Kroatia oli liittymisvuorossa. Kroatian seitsemän vuotta kestäneet neuvottelut, ovat tähän asti olleet EU:n laajentumisen pisimmät.

EU on laajentunut seitsemän kertaa perustamisensa jälkeen.

Kahdeksannen laajentumisaallon edessä?

Eurooppa-neuvosto päätti vuoden 2023 joulukuun kokouksessaan avata jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa. Laajentumisprosessi etenee myös muiden uusien maiden osalta. Tällä hetkellä laajentumisprosessin eri vaiheissa ovat Länsi-Balkanin maat sekä Moldova, Georgia, Ukraina ja Turkki. Turkin kanssa neuvottelut on tosin jäädytetty.

Länsi-Balkanilla liittymisneuvottelut on käynnistetty Montenegron ja Serbian kanssa. Liittymisneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa aloitettiin heinäkuussa 2022. Joulukuussa 2022 Bosnia ja Hertsegovina sai ehdokasmaan aseman ja Kosovo jätti EU-jäsenyyshakemuksensa. Länsi-Balkanin kumppaneita varten on laadittu erillinen laajentumisprosessi, toiselta nimeltään vakautus- ja assosiaatioprosessi. Siinä ovat tällä hetkellä mukana Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia.

Iso ristiriita on, että EU on pitkään luvannut Länsi-Balkanille liittymistä, kun taas Moldovalle ja Ukrainalle myönnettiin ehdokasmaan aseman suhteellisen nopeasti kesäkuussa 2022. Länsi-Balkanin maissa ollaan tyytymättömiä prosessin hitaaseen edistämiseen.

Vaiheittain yhdentyminen esitetään komission tiedonannossa keskeiseksi osaksi EU:hun pyrkivien maiden valmistamista EU-jäsenyyteen. Lisäksi ehdotetaan itse laajentumisprosessin uudistamista. Harkittavaksi ehdotetaan määräenemmistäpäätöksenteon lisäämistä laajentumista koskevassa päätöksenteossa.

Komission on määrä toteuttaa tuoreen tiedonannon pohjalta ensi vuoden alkupuolella tarkemmat politiikka-aluekohtaiset arviot. Varsinaiset uudistusehdotukset jäävät myöhempään ajankohtaan.

Tiesitkö tämän laajentumisen vaiheista?

Mikä tahansa Euroopan maa voi liittyä EU:hun, jos se täyttää jäsenyysehdot, joista käytetään myös nimitystä Kööpenhaminan kriteerit. Niiden mukaan jäseniksi haluavilla mailla on oltava vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelun, toimiva markkinatalous ja kyky selviytyä kilpailupaineista EU:n markkinoilla, kyky täyttää EU:n jäsenyysvelvoitteet, esimerkiksi kyky panna täytäntöön kaikki EU:n lait ja valmius tukea unionin tavoitteita.

Kaikkien EU:n jäsenyyttä hakevien maiden on täytettävä samat tiukat vaatimukset ja käytävä läpi sama yksityiskohtainen prosessi tullakseen EU:n jäseneksi. Liittymisprosessissa on kolme päävaihetta.

1. Ehdokkuus. Neuvosto päättää komission suosituksen perusteella, myönnetäänkö maalle ehdokasmaan asema ja aloitetaanko sen kanssa viralliset jäsenyysneuvottelut. Päätös edellyttää kaikkien EU-maiden hyväksyntää.
2. Jäsenneuvottelut. Komissio seuraa koko neuvottelujen ajan, miten ehdokasmaa edistyy vaadituissa uudistuksissa, ja tiedottaa edistymisestä neuvostolle ja Euroopan parlamentille.
3. Liittyminen. Kun neuvottelut on saatu päätökseen, komissio antaa lausuntonsa siitä, onko ehdokas valmis liittymään EU:n jäseneksi. Jos komissio katsoo, että ehdokas on valmis, sitä varten laaditaan liittymissopimus. Euroopan komission, Eurooppa-neuvoston ja Euroopan parlamentin on tämän jälkeen hyväksyttävä liittymissopimus ennen kuin kaikki EU-maat ja ehdokasmaa allekirjoittavat ja ratifioivat sen.