Siirry sisältöön
In English

Komissaari Jutta Urpilainen: Tyttöjen koulutus on avaintekijä moneen yhteiskunnalliseen ilmiöön

Komission suomalaisjäsen Jutta Urpilaisen vastuulla ovat kansainväliset kumppanuudet, ja niissä keskeistä on Afrikka. EU näkee Afrikan tulevaisuuspotentiaalin, eikä ole ainoa.
Kuvituskuva metsästä, jossa puiden latvoihin muodostuu sininen maailmankartta
Kuva: iStock.com / JM_Image_Factory

Jutta Urpilainen julkaisi EU:n Afrikka-yhteistyötä luotaavan strategian maaliskuun alkupuolella yhdessä EU:n ulkosuhteista vastaavan korkean edustajan Josep Borrellin kanssa. FinUnions haastatteli komissaaria heti Afrikka-strategian julkistamisen jälkeen, ennen COVID19-pandemian leviämistä Euroopassa. 

Miten EU vahvistaa työtään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi Afrikassa?

Tiedonanto EU:n Afrikka-strategiasta on eräänlainen tiekartta EU:n tulevalle Afrikka-suhteelle. Strategiaa voi pitää alkusysäyksenä prosessille, johon osallistetaan kaikkia olennaisia toimijoita: Euroopan parlamenttia, jäsenmaita, Afrikan unionia, kumppanimaita, järjestökenttää ja kansalaisia. Strategian toimeenpanemiseksi on tärkeää, että siitä on vahva omistajuus. Prosessin on tarkoitus huipentua lokakuiseen Euroopan unionin ja Afrikan unionin huippukokoukseen, josta toivomme yhteisiä päätelmiä. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tullaan strategiassa vahvasti integroimaan osaksi kumppanuustyömme kehikkoa.

Miltä näyttää naisten työllisyystilanne maailmanlaajuisesti? Miltä näyttää tyttöjen koulutustilanne?

Jutta Urpilainen. Kuva: Euroopan komissio
Komissaari Jutta Urpilainen. Kuva: Euroopan komissio

Tällä vuosituhannella on otettu positiivisia edistysaskeleita lasten ja nuorten kouluun pääsyn lisäämiseksi, koulutuksen ulkopuolella on nyt yli sata miljoonaa lasta vähemmän kuin vuosituhannen taitteessa. Yli puolet koulutuksen piiriin tänä aikana päässeistä on tyttöjä. Vielä on kuitenkin paljon tehtävä. Erityisesti Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa sukupuoliero kouluun pääsyssä ja saadun koulutuksen pituudessa on merkittävä. Maiden väliset erot ovat suuria ja usein erityisesti tyttöjen koulutukseen pääsyyn vaikuttavat koulutuksen saatavuuden lisäksi epäsuorat tekijät, kuten saniteettitilojen asianmukaisuus, sekä yhteisöjen asenteet tyttöjen koulunkäyntiä ja naisten työssäkäyntiä kohtaan. Tyttöjen koulutus on avaintekijä moneen yhteiskunnalliseen ilmiöön.

Millaisena pidät työmarkkinajärjestöjen roolia kestävän kehityksen saavuttamisessa? 

Kestävässä kehityksessä yhdistyy kolme kestävyyttä: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen. Sosiaalisesta kestävyydestä on vaikea puhua mainitsematta epätasa-arvon vähentämistä ja säällistä työtä. Työmarkkinajärjestöt tekevät tärkeää työtä reilujen ja sopimusperustaisten työmarkkinarakenteiden puolesta. Nämä puolestaan tekevät taloudellisesta toimintaympäristöstä ennustettavan ja lisäävät yhteiskunnallista vakautta. Huomiota ansaitsee myös se kansainvälinen solidaarisuustyö, jota eurooppalaiset työmarkkinajärjestöt tekevät kumppanimaissa paikallisten toimijoiden tukemiseksi ja voimaannuttamiseksi.

Millaista yhteistyötä Euroopan komissio tekee ja millaista yhteistyötä itse haluat tehdä Kansainvälisen työjärjestö ILO:n kanssa?

YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet ovat yhteinen toimintakehikko, johon sekä YK-järjestöt että Euroopan komissio ovat sitoutuneet. Yhteystyötä tullaan tarvitsemaan erityisesti niin sanotun oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseksi sekä Euroopassa että kumppanimaissa. Tapasin helmikuussa ILO:n pääsihteeri Guy Ryderin ja olimme samaa mieltä siitä, että sosiaaliset oikeudet tulee sisällyttää muun muassa Afrikka-strategiaan. ILO:n työ on erittäin tärkeää ja on hienoa saada toimia kumppanina yhteisten tavoitteiden edistämisessä.

Tapaatko työmatkoillasi kolmansissa maissa näiden maiden palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöjä?

Kansalaisyhteiskunnan kuuleminen ja osallistaminen mainittiin erikseen puheenjohtaja von der Leyenin minulle antamassa tehtävänantokirjeessä, joten järjestökentän tapaaminen kuuluu työnkuvaani sekä vieraillessani kumppanimaissa, että EU:n jäsenmaissa. Tästä keskustelimme myös muun muassa kansainvälisen työjärjestö ILO:n pääsihteerin Guy Ryderin kanssa tavatessamme.

Millä alueilla Afrikassa on huomattavissa talouskasvua? Mitkä ovat nousevia kansakuntia? Millainen näkemys sinulla on Afrikan vapaakauppa-alueesta?

On tärkeää muistaa, että Afrikka on valtava maanosa, jonka yli 50 maata ovat kukin omanlaisiaan. On haavoittuvassa asemassa olevia maita, kuin myös vahvan kasvun maita. Yhtäällä on vakavia konflikteja kun taas toisaalla on onnistuttu tärkeissä poliittisissa reformeissa. Esimerkkejä vahvoista talouksista ovat vaikkapa Ruanda, Uganda ja Etiopia, jotka yltävät järjestään yli viiden prosenttiyksikön kasvulukuihin. Omaan portfoliooni kuuluvista kumppanimaista Nigeriaa voi puolestaan pitää Saharan eteläpuoleisen Afrikan suurena, vahvana taloutena.

EU pitää Afrikan mantereen vapaakauppa-aluetta erittäin tervetulleena ja tukee pyrkimyksiä kaupan esteiden poistamiseksi Afrikan maiden väliltä. Pidemmällä aikavälillä Afrikan syventyvä talousintegraatio voi myös luoda uusia mahdollisuuksia mantereiden väliselle kaupalle.

Millaisia ovat Afrikan maanosan sisäisen maahanmuuttotilanteen pakolais- ja siirtolaisvirrat?

Vaikka voimme monella sektorilla iloita positiivisesta kehityksestä ja toivonpilkahduksesta, konfliktien ja muiden syiden takia kotinsa jättäneiden ihmisten määrä on valitettavasti mittari, jolla kehitystä on tapahtunut huonompaan suuntaan. Arvioidaan, että 85 % maailman pakolaisista on kehittyvissä maissa. Afrikassa esimerkiksi Sudanissa ja Ugandassa on kummassakin yli miljoona pakolaista. Nämä maat tarvitsevat kansainvälisen yhteisön tukea eikä liikaa voi myöskään korostaa tarvetta liennyttää ja ratkaista olemassa olevia konflikteja ja ehkäistä mahdollisia tulevia kriisejä.

Mitä sanoisit Kiinan vaikutuksesta Afrikassa?

EU ei ole ainoa kansainvälinen toimija, joka näkee Afrikan tulevaisuuspotentiaalin. Sekin on yksi merkittävä syy sille, miksi tarvitsemme kokonaisvaltaisen Afrikka-strategian ja yhtenäisen lähestymistavan. Me EU:na tarjoamme eurooppalaisen kumppanuusmallin ja olemme valmiita yhteistyöhön kaikkien toimijoiden, jotka haluavat edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, kanssa. Kanssamme suuren kiinnostuksen, mutta omanlaisensa lähestymistavan Afrikkaan, jakavat kaikki suurvallat Kiina mukaan lukien.

Miten monipuolisesti sinä ja kabinettisi vaikutatte kaikkeen Euroopan komission kollegion päätöksentekoon oman vastuualueesi lisäksi?

Komission toiminta on kollegiaalista, eli päätämme kaikista käsiteltävistä esityksistä ja aloitteista yhdessä. Tämä tarkoittaa, että jokaisen komissaarin kabinetti osallistuu jokaisen asian käsittelyyn ja kaikilla on mahdollisuus tuoda keskusteluun omat huomionsa ja muutosehdotuksensa. Olemmekin jakaneet kabinetissani seurantavastuut käytännössä kaikkiin politiikkasektoreihin ja lisäksi kabinetin jäsenet seuraavat myös heille määriteltyjä maantieteellisiä alueita. Ursula von der Leyenin komissio on rakennettu ilmiöpohjaisesti. Emme toimi siiloissa vaan esimerkiksi itse tarkastelen kaikkia komission esityksiä ulkosuhteiden ja sen valossa minkälaisia vaikutuksia niillä on kansainvälisiin kumppaneihimme.

Millaisena olet kokenut Euroopan komission jäsenen työn arjen tähän mennessä? Kuinka olet viihtynyt uudessa asuinkaupungissasi Brysselissä?

Työ on alkanut vauhdikkaasti, mutta olen kokenut sen äärimmäisen motivoivaksi. Näen, että tämän salkun kautta ja EU:n resursseilla voidaan aidosti vaikuttaa ihmisten elämään pitkällä aikavälillä. Asettuminen Brysseliin on sujunut mukavasti. Brysselissä on vahva kansainvälinen yhteisö, joka on ottanut minut ja perheeni hyvin vastaan. Tunnen oloni sekä kiitolliseksi mahdollisuudesta että erittäin motivoituneeksi.