Siirry sisältöön
In English

Komissio haluaa tarttua vähimmäispalkkaan liittyviin epäkohtiin jäsenmaissa

Komissio tiedustelee jälleen työmarkkinaosapuolten näkemyksiä siitä, miten EU-maissa voitaisiin varmistaa kohtuullinen vähimmäispalkka kaikille. Tavoitteena ei ole määritellä EU-tasolta yhtenäistä eurooppalaista vähimmäispalkkaa.
Tarjoilija kantaa kolmea ruoka-annosta.
Kuva: iStock.com / maximkabb

Komissio käynnisti ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen EU-tason toisen vaiheen kuulemisen eurooppalaisesta vähimmäispalkasta 3. kesäkuuta 2020. 

Kuulemista taustoittavassa asiakirjassaan komissio esittää erilaisia EU-tason toimintavaihtoehtoja sen varmistamiseksi, että jäsenmaissa on riittävät vähimmäispalkat. Tavoitteena on vähentää jäsenmaiden välisiä palkkaeroja ja työssäkäyvien köyhyyttä. 

FinUnions on korostanut, että mahdollisten eurooppalaisten vähimmäispalkkatoimien yhteydessä on varmistettava, että työehtosopimuksiin perustuva palkanmääritys turvataan niissä maissa, joissa sellainen on käytössä. Komissio tunnustaa työehtosopimusneuvottelujen keskeisen roolin vähimmäispalkkojen määrittelyssä ja työntekijöiden suojelemisessa niillä. 

FinUnions on pitänyt komission tavoitetta palkkojen oikeudenmukaisuuden edistämisestä hyvänä. Vähimmäispalkkakysymys on koronakriisin myötä tullut aiempaa ajankohtaisemmaksi, kun työttömyys on lisääntynyt ja paine laskea palkkoja on kasvanut. 

Ei EU:n laajuista vähimmäispalkkaa

Komission mukaan mahdollisen vähimmäispalkka-aloitteen tarkoituksena ei ole asettaa mitään yhtenäistä eurooppalaista vähimmäispalkkaa tietylle tasolle eikä myöskään yhtenäistää käytäntöjä, joilla vähimmäispalkkoja jäsenmaissa määritellään. 

Sen sijaan tavoitteena on saada jäsenmaat parantamaan vähimmäispalkkoja ja turvaamaan niiden taso. Mahdollisia EU-tason toimenpiteitä sovellettaisiin sen mukaan, mikä järjestelmä kussakin jäsenvaltiossa on käytössä, kunnioittaen esimerkiksi työmarkkinaosapuolten sopimusvapautta. 

Komissio kiinnittää kuulemisasiakirjassaan huomiota sisämarkkinoiden epäterveeseen kilpailemiseen matalilla palkoilla. FinUnions on pitänyt tärkeänä, että mahdollisella eurooppalaisella vähimmäispalkka-aloitteella parannetaan vähimmäispalkkoja matalan palkkatason EU-maissa. 

Työehtosopimuksiin perustuva palkanmääritys onSuomen lisäksi käytössä Ruotsissa, Tanskassa, Itävallassa, Italiassa ja Kyproksella. Muissa jäsenmaissa vähimmäispalkat määrittyvät lakisääteisesti. 

Komissio toteaa, että kaikissa tapauksissa työmarkkinaosapuolet eivät ole saaneet olla mukana lakisääteisistä vähimmäispalkoista päätettäessä. Komissio nostaa esille myös, että joissain maissa on käytössä erilaisia poikkeuksia vähimmäispalkkaan esimerkiksi nuorten ja kausityöntekijöiden osalta, ja näistä pitäisi luopua. 

Aloitteen mahdolliset tavoitteet

Komissio listaa mahdollisen EU-tason aloitteen tavoitteiksi, että jäsenmaissa 

  • on olemassa palkkoja koskeva työehtosopimusneuvottelujärjestelmä, joka toimii asianmukaisesti
  • lakisääteisten vähimmäispalkkojen asettamiselle ja säännölliselle päivittämiselle on selkeät ja vakaat kriteerit
  • jos jäsenmaassa on lakisääteinen vähimmäispalkka, työmarkkinaosapuolet osallistuvat tosiasiallisesti sen määrittämiseen jotta vähimmäispalkka olisi riittävä
  • vähimmäispalkkaa koskevat vaihtelut tai poikkeukset estetään tai niitä rajoitetaan
  • kansallisia vähimmäispalkkajärjestelmiä noudatetaan ja käytössä on seurantajärjestelmiä

Koska vähimmäispalkassa on kyse sosiaalipolitiikan alan hankkeesta, komission on kuultava työmarkkinaosapuolia ennen kuin se mahdollisesti antaa aiheesta esityksen.

Komission harkinnassa on tällä hetkellä kaksi vaihtoehtoa esitykseksi: jäsenmaita sitova, työoloja ja -ehtoja koskeva direktiivi sekä neuvoston suositus, joka puolestaan ei ole jäsenmaita velvoittava.

Komission tiedote ja kuulemisasiakirjat 3.6.2020