Siirry sisältöön

Komissio herättelee Lissabonin sopimuksen uinuvia siirtymälausekkeita

EU-komissio toivoo keskustelua EU:n perussopimusten niin sanotuista passarelle-lausekkeista, joiden avulla neuvosto voisi siirtyä määräenemmistöpäätöksiin myös sosiaalipolitiikassa.

Syyskuussa 2018 EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti Unionin tila -puheensa, jossa hän kaipasi nykyistä parempaa ja nopeampaa päätöksentekoa EU:n toimielimiin. Juncker ehdotti, että EU:n jäsenmaat, eli neuvosto, hyväksyisivät EU:n perussopimuksiin kirjatun mahdollisuuden siirtyä yksimielisestä päätöksenteosta määräenemmistöpäätöksiin.

Määräenemmistö on neuvoston yleisin äänestyskäytäntö, jolla hyväksytään noin 80 prosenttia EU:n lainsäädännöstä. Jos kyseessä on komission esitys, määräenemmistö edellyttää, että 55 prosenttia jäsenmaista – eli käytännössä 16 maata 28:sta – kannattaa esitystä ja näissä maissa asuu vähintään 65 prosenttia EU-kansalaisista.

Tähän pääsääntöön on kuitenkin eräitä poikkeuksia, sillä eräät politiikan alat ovat jäsenmaiden mielestä niin arkaluontoisia, että ne vaativat yksimielisyyttä. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, eräät verokysymykset ja sosiaaliturva.

Huhtikuussa EU-komissio julkaisi tiedonannon määräenemmistöpäätösten lisäämisestä sosiaalipolitiikassa. Tiedonanto on osa tiedonantojen sarjaa, jotka selvittävät mahdollisuuksia siirtyä neuvoston päätöksissä määräenemmistöpäätöksiin kysymyksissä, joissa toistaiseksi vaaditaan yksimielisyys.

Passarelle ohjaisi valtiot neuvottelupöytään

EU:n perussopimuksiin on kirjattu niin sanottuja passarelle- eli yhdyskäytävälausekkeita. Yksinkertaistettuna nämä lausekkeet antavat jäsenmaille mahdollisuuden tiivistää yhteistyötä niillä politiikan alueilla, joiden aikanaan katsottiin kuuluvan jäsenvaltioiden omaan päätösvaltaan.

Jos neuvosto hyväksyisi yhdyskäytävälausekkeen, päätös muuttaisi merkittävästi uuden EU-lainsäädännön syntymistä, sillä jäsenmaat joutuisivat entistä pontevammin neuvottelemaan ja tavoittelemaan yhteistä, eurooppalaista lopputulosta. Yksimielisissä päätöksissä ei ole samanlaista sisäänrakennettua kannustinta neuvotteluihin, koska jäsenmaat tietävät, että niillä on veto-oikeus epämieluisiin päätöksiin.

EU:n perussopimukset sisältävät sekä yleisen että erityisen passarelle-lausekkeen. Karkeasti näiden ero on siinä, voidaanko määräenemmistöpäätöksiä tehdä sosiaalipolitiikassa yleisesti vai vain tietyissä, rajatuissa kysymyksissä. Toisaalta yleisen passarelle-lausekkeen käyttäminen tarkoittaa myös sitä, että neuvoston on saatava kaikkien jäsenmaiden parlamenttien hyväksyntä päätöksenteon muuttamiselle. On epätodennäköistä, että kansalliset parlamentit hyväksyisivät yleisen passarelle-lausekkeen, joten määräenemmistöpäätöksiin siirryttäneen vain rajatuissa kysymyksissä.

Ay-liike varovaisen myönteinen uudistukselle

Tarkkaan ottaen komission tiedonanto ei suosittele passarelle-lausekkeiden hyödyntämistä – ja siirtymistä enemmistöpäätöksiin sosiaalipolitiikassa – koska päätös tästä kuuluu yksinomaan jäsenmaiden muodostamalle neuvostolle. Komission mukaan on kuitenkin tärkeää, että jäsenvaltiot harkitsisivat EU-päätöksenteon nopeuttamista erityisesti syrjinnän estämisessä. Niin sanottu syrjintädirektiivi on ollut pitkään jumissa neuvostossa, koska jäsenmaat eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä.

Euroopan ammattiyhdistysliikkeen pää-äänenkannattaja ETUC suhtautuu varovaisen myönteisesti komission ajatuksiin määräenemmistöpäätösten lisäämisestä. Ay-liikkeellä ei ole vielä lopullista kantaa siihen, pitäisikö määräenemmistöpäätöksiä lisätä tai millä politiikan aloilla niitä pitäisi tehdä. Nyt meneillään on keskustelu siitä, missä sosiaaliasioissa tarvittaisiin niin sanotusti ”lisää Eurooppaa”.

Komission esitys herättää ETUC:ssa erityisiä huolia. EU:n perussopimukset antavat ay-liikkeelle ja työnantajille mahdollisuuden neuvotella keskenään tiettyjä sosiaalipolitiikan alaan kuuluvia sopimuksia, jotka neuvosto hyväksyy yksimielisesti. Päätöksentekotavan muuttaminen voisi tarkoittaa, että työmarkkinaosapuolten kertaalleen neuvottelemat sopimukset voitaisiin avata ja neuvottelut pitäisi aloittaa uudelleen, mikä vaikeuttaisi ja pitkittäisi neuvotteluja.