Siirry sisältöön
Lyijyn raja-arvoja säännellään ensimmäistä kertaa 40 vuoteen. Di-isosyanaattien raja-arvoja säännellään ensimmäistä kertaa, sillä EU:n tasolla ei tällä hetkellä ole sille raja-arvoja. Kuva: iStock.

Neuvottelutulos lyijyn ja di-isosyanaattien raja-arvoista saavutettiin trilogeissa

Sekä lyijy ja sen epäorgaanisten yhdisteiden, että di-isosyanaatit ovat avainasemassa vihreässä siirtymisessä, mutta lisäksi vaarallisia terveydelle, joten niitä on säänneltävä tiukasti. Ensimmäistä kertaa yli 40 vuoteen EU tarkistaa lyijyaltistuksen rajoja ja asettaa ensimmäistä kertaa di-isosyanaateille altistumisen rajat.

Parlamentin ja neuvoston neuvottelijat pääsivät marraskuun puolessavälissä alustavaan sopimukseen direktiivistä, joka koskee lyijyn ja sen epäorgaanisten yhdisteiden sekä di-isosyanaattien raja-arvoja. Uudet säännöt suojaavat paremmin työntekijöiden terveyttä tiukentamalla sallittuja lyijyn ja di-isosyanaattien raja-arvoja.

Yli miljoona ihmistä altistuu työssään lyijypölylle ja -höyryille, millä voi olla vakavia seurauksia lisääntymisterveydelle ja ne voivat myös lisätä syöpäriskiä.

Direktiivi alentaa lyijyn raja-arvoa seuraavasti: työperäisen altistuksen rajaa alennetaan 0,15 milligrammasta/kuutiometri (0,15 mg/m3) 0,03 milligrammaan/kuutiometri.
Sopimus sisältää myös yhteisymmärryksen biologisen altistuksen rajan alentamisesta edelleen, kun uutta tieteellistä näyttöä tulee saataville. Tämä on tärkeää alalla jo työskentelevien naisten suojelemiseksi ja sukupuolten välisen tasapainoisemman työvoiman tukemiseksi teollisuus- ja rakennusaloilla.

Di-isosyanaattien raja-arvoja säännellään nyt ensimmäistä kertaa EU:ssa. Di-isosyanaattien työperäiseksi kokonaisraja-arvoksi asetetaan 6 µg NCO/m3 (enimmäispitoisuus, jolle työntekijä voi altistua kahdeksan tunnin työpäivän aikana) ja 12 µg NCO/m3 lyhytaikaiselle altistukselle (eli keskimääräinen altistus 15 minuutin aikana).

Hyvää työtä jatkettava

Ruotsalainen europarlamentaarikko Ilan de Basso, joka toimi parlamentissa varjoesittelijänä, kommentoi EU:n karsinogeenejä koskevan lainsäädännön tarkistusta näin:
”Arvioiden mukaan noin 4,2 miljoonaa työntekijää altistuu di-isosyanaateille, mikä tekee niistä yhden yleisimmistä työperäisen astman syistä. Tämä koskee yli 2,4 miljoonaa yritystä EU:ssa. Kenenkään työntekijän ei pitäisi joutua vaarantamaan terveyttään tai henkeään työnsä vuoksi”, Basso totesi ryhmän lehdistötiedotteessa.

Toinen kolmikantaneuvotteluihin osallistunut parlamentin esittelijä Nikolaj Villumsen (The Left, Tanska) pitää sopimusta selkeänä voittona miljoonille EU:n työntekijöille ja eurooppalaiselle työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännölle.

Hän kommentoi parlamentin lehdistötiedotteessa näin:

”On tärkeää, että olemme onnistuneet laajentamaan EU:n tulevan työterveys- ja työturvallisuuspolitiikan puitteita niin, että se ottaa paremmin huomioon työn todellisuuden, jossa työntekijät altistuvat usein useille vaarallisille aineille samanaikaisesti”.

Kyseessä oli syöpää aiheuttavia aineita koskevan EU:n lainsäädännön viides tarkistus, joka Villumsenin mukaan takaa kaivatun työympäristölainsäädännön uudistamisen.

S&D kehottaa omassa lehdistötiedotteessaan Euroopan komissiota esittämään syöpää aiheuttavia aineita koskevan EU:n lainsäädännön kuudennen tarkistuksen mahdollisimman pian ja viimeistään tämän toimikauden loppuun mennessä. Tämän komissio onkin luvannut tehdä.

11 EU-maissa korkeammat altistusrajat

Myös Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC suhtautuu myönteisesti direktiivin tarkistukseen. Lyijyn uudet raja-arvot suojaavat paremmin työntekijöitä, jotka ovat lisääntymisiässä ja vaarassa saada maha-, keuhko- ja virtsarakkosyöpää lyijypölyn tai -höyryjen hengittämisen seurauksena. ETUC:n mukaan 11 EU-maassa on tällä hetkellä sovittua korkeammat altistusrajat*.

Ay-liike pitää kuitenkin huolestuttavana, että neuvosto on vaatinut, että direktiivin täytäntöönpanoaikaa pidennetään viiteen vuoteen. ETUC kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan suurempaa kunnianhimoa aloittamalla direktiivin täytäntöönpano viipymättä.

Alustava sopimus hyväksytään vielä virallisesti parlamentissa ja neuvostossa.

* Suomessa metallisen lyijyn ja lyijyn epäorgaanisten yhdisteiden pitoisuus lyijynä työpaikan ilmassa työntekijän hengitysvyöhykkeeltä mitattuna ei kahdeksan tunnin keskiarvona saa tällä hetkellä ylittää 0,10 milligrammaa ilmakuutiometriä kohden. Lue lisää täältä.