Siirry sisältöön
In English

Nollatuntisopimusten rajoista syntyi sopu

EU-komissio, Euroopan parlamentti ja jäsenmaat ovat päässeet alustavaan sopuun uusista vähimmäistyöehdoista. Lakiuudistus parantaa erityisesti epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien asemaa.

EU-komissio, Euroopan parlamentti ja EU-jäsenmaat ovat alustavasti päässeet sopuun ennakoitavia ja läpinäkyviä työoloja koskevasta direktiivistä, eli niin sanotusta työolodirektiivistä. Uusi laki parantaisi epätyypillisissä työsuhteissa, kuten niin sanotuilla nollatuntisopimuksilla, työskentelevien asemaa.

Epävirallisesti hyväksytyssä muodossaan laki edellyttäisi työnantajaa ilmoittamaan nollatuntisopimuksella työskentelevälle ennakolta, mille päiville ja kellonajoille työntekijän työtunnit yleisesti ottaen sijoittuvat. Lisäksi työtuntien ajankohdasta olisi ilmoitettava kohtuullisesti etukäteen. Työntekijällä olisi oikeus kieltäytyä töistä ilman seurauksia, jos työnantaja ei ole noudattanut näitä sääntöjä tai jos tarjotut työtunnit ovat ilmoitettujen referenssiajankohtien ulkopuolelta. Jos työnantaja peruu tarjoamansa työtunnit liian myöhään, ne pitäisi korvata työntekijälle.

Jäsenvaltioiden pitäisi estää nollatuntisopimusten perusteeton hyväksikäyttö. Jos väärinkäytöksiä ilmenee, olisi jäsenmaiden joko rajoitettava nollatuntisopimusten käyttöä esimerkiksi kieltämällä ne kokonaan tai otettava käyttöön Suomen palkansaajien vaatima niin sanottu työajan vakiintumismalli. Jälkimmäisessä työntekijälle muodostuisi oikeus tiettyihin vähimmäistunteihin tietyn pituisen työntekojakson jälkeen. Näiden kahden vaihtoehdon lisäksi direktiivissä sallitaan, jäsenmaiden vaatimuksesta, muut vastaavat keinot, jotka estävät tehokkaasti väärinkäytöksiä.

Työntekijöille olisi pääsääntöisesti kerrottava heti ensimmäisenä työpäivänä kirjallisesti työsopimuksen keskeisistä kohdista, kuten työtehtävistä, sopimuksen pituudesta ja palkasta. Myös tähän komission esittämään uuteen oikeuteen jäsenmaat saivat läpi lievennyksen. Perustellusta syystä työsuhteen ehdot voi ilmoittaa myöhemminkin, kuitenkin enintään seitsemän ensimmäisen päivän aikana.

Direktiivi rajoittaa koeajan pituuden kuuteen kuukauteen, mutta tämäkään sääntö ei ole ehdoton, sillä jäsenmaat voivat sallia pidemmän koeajan, jos työn luonne sitä vaatii.

Direktiiviä sovellettaisiin vain, jos työntekijä työskentelee keskimäärin yli kolme tuntia viikossa ja 12 tuntia neljässä viikossa. Uusia sääntöjä sovellettaisiin myös näennäisyrittäjiin, kuten valtaosaan ruokaläheteistä, mutta ei aidosti itsensä työllistäviin yrittäjiin.

Komissio arvioi, että sovintoesitys parantaa noin 200 miljoonan eurooppalaisen työntekijän asemaa. EU parlamentin esittelijä Enrique Calvet Chambon (Alde) katsoo, että nyt saavutettu lopputulos on paras mahdollinen.

FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto on kuitenkin myös pettynyt. ”Euroopan työntekijät saavat uusia oikeuksia, mutta rima on valitettavan alhaalla. Erityisesti hiertämään jäävät sovitut mahdollisuudet poiketa keskeisistä säännöistä. Euroopan nykyhallituksilla ei ole halua parantaa työntekijöiden asemaa tätä enempää. Komission ja parlamentin tahtotila ei yksin riitä.”

Epävirallisesti hyväksytty esitys on hyväksyttävä vielä virallisesti Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Olisi kuitenkin poikkeuksellista, jos kolmikantaneuvotteluissa hyväksyttyä sopua ei lopulta hyväksyttäisi. Parlamentin selvä enemmistö on tukenut esitystä, vaikka keskustaoikeistolainen EPP ja konservatiivien ja reformistien ECR äänestivät parlamentin lopullista kantaa vastaan.

Lue lisää FinUnionsin jutusta 17. lokakuuta 2018