Jaakko Haikonen

Ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija, STTK

Vaikka moni eurooppalainen tukee toimia ilmastonmuutosta vastaan, on kritiikkiä vihreää siirtymää kohtaan kuulunut useilta eri suunnista. Vihreästä siirtymästä ja etenkin sitä kohtaan tunnetusta epäilystä onkin tullut yksi europarlamenttivaalien teemoista. Palkansaajat ovat huolissaan työpaikoistaan ja energian hinnasta, ja elinkeinoelämä valittaa puolestaan liiallista sääntelyä, joka antaisi USA:lle ja Kiinalle liikaa etumatkaa kilpailussa investoinneista. Lisäksi eri maassa maanviljelijät ovat keväällä osoittaneet mieltä epäoikeudenmukaisiksi koettuja asetuksia, sekä energian hinnan nousun vaikutuksia vastaan.

Vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta, eli oikeudenmukainen siirtymästä, onkin tullut Euroopan politiikan kovinta ydintä. Äärioikeiston puolueet ovat käyttäneet epäluuloja ja pelkoja hyväkseen, ja ovat osaksi sen avulla vaaliennusteiden mukaan lisäämässä paikkamääräänsä parlamentissa.

Paljon voi vyöryttää faktoja vihreän siirtymän puolesta; sen avulla voi laskea energian hintaa, lisätä työpaikkoja ja lisätä Euroopan omavaraisuutta fossiilienergian valtioista, jotka ovat usein uhka Euroopan kehitykselle. Ei olekaan yllättävää, että viime aikoina Euroopassa on paljastunut joidenkin näiden maiden yhteyksiä Euroopan äärioikeistolaisiin puolueisiin. 

Vaikka faktoilla on merkittävä roolinsa keskustelussa, ei Euroopan poliittinen johto ole tällä vaalikaudella onnistunut vakuuttavasti vastaamaan ihmisten tunteisiin, pelkoihin ja huoliin, vihreän siirtymän osalta. Mielestäni tässä on selvä ero, kun katsoo Atlantin yli USA:han, missä ainakin yritetään luoda uskoa muutokseen investointien ja lisääntyvien työpaikkojen kautta. Tämä sopii hyvin syksyn presidentinvaaleissa työväen äänistä taistelevalle Joe Bidenille, jonka oma tausta on lähellä maan ammattiyhdistysliikettä.

Oikeudenmukaisen siirtymän välineet

Toki Euroopan unionissa on myös panostettu oikeudenmukaiseen siirtymään tällä vaalikaudella. Unionissa on perustettu esimerkiksi oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi, jolla edistetään ilmastoneutraaliin talouteen siirtymistä niin, ettei mikään alue joudu kärsimään murroksesta kohtuuttomasti. Myös vihreän siirtymien sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin on kiinnitetty huomiota panostamalla niihin alueisiin, teollisuudenaloihin ja työntekijöihin, jotka kohtaavat suurimmat haasteet.

Ammattiliitot ovat olleet aktiivisia oikeudenmukaisen siirtymän suhteen sekä jäsenvaltioissa, että Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö ETUC:n kautta. Ay-liike on onnistunut, ainakin joissakin jäsenmaissa, saamaan äänensä kuuluviin, kun vihreään siirtymään liittyviä toimia investointien edistämiseksi, osaamisen lisäämiseksi ja henkilöstön kuulemiseksi on viety eteenpäin.

EU:n piirissä on myös lisääntynyt paine oikeudenmukaisen siirtymän direktiiviin, joka antaisi voimakkaampia keinoja edelle mainittuihin haasteisiin. Ay-liikkeen mukaan sosiaalipartnereiden rooli tulisi tunnustaa osana ilmastopolitiikan ja vihreän siirtymän suunnittelua ja toimeenpanoa EU:ssa. Samalla riittävän rahoituksen määrä vihreälle siirtymälle tulisi turvata, jotta vaadittavat työelämään liittyvät panostukset voidaan EU:n alueella tehdä. Lisäksi eurooppalaiselle ay-liikkeelle osaamiseen panostaminen sekä työntekijöiden aseman ja oikeudet varmistavan teollisuuspolitiikan edistäminen ovat aivan keskeisiä oikeudenmukaisen vihreän siirtymän kannalta.

Työntekijöiden osaamisen kehittäminen 

Palkansaajien osalta etenkin työntekijöiden osaamiseen on asia, johon toivotaan lisää panostuksia. Jostakin syystä etenkin Suomessa tullaan tämän asian kanssa jälkijunassa. Osaamisella vastattaisiin paitsi ihmisten mukaan ottamiseen, niin myös jalostusarvon nostoon ja kilpailuun ulkomaisista investoinneista. 

Monissa maissa valtio tukee työntekijöiden jatko- ja uudelleenkoulutusta selvästi avokäteisemmin kuin Suomessa. Parin vuoden takainen pandemia ja nyt käynnissä oleva vihreä siirtymä ovat lisänneet jatko- ja uudelleenkoulutuksen kysyntää ja tarjontaa. Olihan viime vuosikin EU:ssa osaamisen teemavuosi, jota tosin Suomessa ei poliittisessa keskustelussa juuri näkynyt. Osaajapulan kanssa kamppailevat työnantajat, palkansaajat ja valtio voisivat yhdessä luoda mallin, jolla rahoitettaisiin ja mahdollistettaisiin nykyistä laajemmin panostus osaamiseen.

Vaalit tiennäyttäjänä EU:n ilmastopolitiikalle

Vaalien jälkeen uudet mepit aloittavat työnsä jo heinäkuussa, sen jälkeen seuraa uuden komission muodostaminen ja sen ohjelman rakentaminen. Tulemme näkemään paljon kritiikkiä Euroopan ilmastopolitiikkaa ja vihreää siirtymää kohtaan; osa varmasti ihan oikeutettua, mutta myös turhaa pelkoa ja etenkin hölmöä identiteettipolitiikkaa. Samalla USA, Kiina, sekä moni muu nopeasti kasvaville teollisen murroksen markkinoille haluava maa jatkavat omia toimiaan kilpailuasemansa parantamiseksi. Onkin olemassa ilmeinen vaara, että Eurooppa häviää tämän kilpailun, jos se hidastaa vihreän siirtymän politikkaansa.

Kirjoittaja vastaa ilmastonmuutoksen torjuntaan, energiapolitiikkaan ja oikeudenmukaiseen siirtymään liittyvistä kysymyksistä STTK:ssa.