Täysistunnossa 30.3. europarlamentaarikot keskustelivat ja äänestivät palkka-avoimuuden säännöistä, jotka velvoittaisivat työnantajat julkaisemaan tietoa palkkojen vertaamiseksi. Säännöt hyväksyttiin äänin 427 puolesta, 79 vastaan ja 76 tyhjää.  

Sukupuolten välinen palkkaero on tällä hetkellä EU:ssa 12,7 prosenttia, vaikkakin jäsenvaltioiden välillä on huomattavaa vaihtelua (Suomessa palkkaero oli 16,5 % vuonna 2021). Palkkaerojen kaventaminen on keskeinen tasa-arvokysymys EU:ssa. Sitova lainsäädäntö on ainoa tapa puuttua sukupuoleen perustuvaan palkkasyrjintään. Ilman palkka-avoimuusdirektiiviä EU ei pystyisi korjaamaan palkkakuilua ennen vuotta 2086.

Uuden direktiivin tavoitteena on palkka-avoimuuden lisääminen. Jatkossa työntekijöillä ja työntekijöiden edustajilla on oikeus saada selkeää ja kattavaa tietoa ryhmäkohtaisesta ja keskimääräisestä palkkatasosta sukupuolen mukaan eriteltynä. Sopimusehdoilla ei saa estää työntekijöitä paljastamasta palkkaansa tai pyytämästä tietoja saman tai muiden työntekijäryhmien palkkatasoista.

Palkkarakenteiden on jatkossa perustuttava sukupuolineutraaleihin kriteereihin, ja niissä on oltava sukupuolineutraalit työn arviointi- ja luokittelujärjestelmät. Avoimia työpaikkoja koskevien ilmoitusten ja tehtävänimikkeiden on oltava sukupuolineutraaleja, eikä rekrytoinnissa saa syrjiä ketään.

Palkkaraportointivelvollisuus yrityksissä

Vähintään 150 työntekijää työllistävien työnantajien on tehtävä direktiivin mukainen raportointi sukupuolten välisistä palkkaeroista ensimmäisen kerran neljän vuoden jälkeen direktiivin voimaantulosta. 100–149 työntekijää työllistävien yritysten on tehtävä vastaava raportointi ensimmäisen kerran kahdeksan vuoden jälkeen direktiivin voimaantulosta.
Jos palkkaraportoinnista käy ilmi, että sukupuolten välinen palkkaero on vähintään viisi prosenttia, työnantajien on tehtävä palkka-arviointi yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa.

Jäsenvaltioiden on myös otettava käyttöön sääntöjä rikkoville työnantajille tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia, kuten sakkoja. Jos työntekijälle on aiheutunut vahinkoa rikkomisen seurauksena, hänellä on oikeus vaatia korvausta. Säännöt siirtävät todistamisvastuun palkka-asioissa työntekijältä työnantajalle, ja kattavat myös intersektionaalisen eli risteävän syrjinnän ja muunsukupuolisten henkilöiden oikeudet.

Direktiivin täytäntöönpanoaika liian pitkä

Direktiivin täytäntöönpanoaika on kolme vuotta. Komission mukaan kyseessä on poikkeama tyypillisestä kahden vuoden täytäntöönpanoajasta. Tällä varmistetaan, että jäsenvaltioissa on tarvittavat rakenteet kunnossa, kun säännöt saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC pitää kolmen vuoden täytäntöönpanoaikaa liian pitkänä. Lehdistötiedotteessaan kattojärjestö viittaa siihen, että naiset menettäisivät 1 872–36 334 euroa (riippuen jäsenmaasta), jos jäsenmaat odottavat vuoteen 2026 asti, ennen kuin direktiivi implementoidaan kansalliseen lainsäädäntöön. Siksi ETUC kehottaa jäsenmaita tekemään nopeampia ratkaisuja täytäntöönpanon osalta.

Neuvoston on vielä hyväksyttävä sopimus palkka-avoimuusdirektiivistä virallisesti, ennen kuin teksti vahvistetaan laiksi.