Siirry sisältöön
In English

Palkka-avoimuusdirektiivi koskettamaan yrityksiä, joissa vähintään 50 työntekijää

Palkka-avoimuuden lisääminen EU-lainsäädännöllä on tehokas keino edistää samapalkkaisuutta. Kuva: iStock.

Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta sekä tasa-arvovaliokunta äänestivät tänään kannastaan uuteen palkka-avoimuusdirektiiviin. Kompromissiehdotus sai myönteisen kannatuksen äänin 65 puolesta, 16 vastaan ja 10 äänesti tyhjää. Työntekijöillä on oltava oikeus tietää samaa työtä tekevien palkkataso ja suurten yritysten on raportoitava sukupuolten palkkaerosta.

Yrityksissä, joissa on vähintään 50 työntekijää (alun perin komission ehdotuksessa olleen 250 työntekijän sijaan), velvoitetaan julkistamaan tietoja, jotka helpottavat saman työnantajan palveluksessa olevien palkkojen vertailua ja paljastavat mahdolliset sukupuolten väliset palkkaerot organisaatiossa. Palkkatasojen arviointi- ja vertailutyökalujen tulisi perustua sukupuolineutraaleihin kriteereihin, ja niihin tulisi kuulua sukupuolineutraalit työn arviointi- ja luokittelujärjestelmät.

Jos palkkaraportointi osoittaa, että sukupuolten välinen palkkaero on vähintään 2,5 prosenttia (verrattuna komission ehdotuksen 5 prosenttiin), jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että työnantajat tekevät yhteistyössä työntekijöiden edustajiensa kanssa yhteisen palkanarvioinnin ja kehittävät sukupuoleen perustuvan eron.

Myönteistä on myös se, että työntekijöillä ja työntekijöiden edustajilla olisi oltava oikeus saada selkeää ja kattavaa tietoa yksilöllisistä ja keskimääräisistä palkkatasoista sukupuolen mukaan eriteltynä. Tämän lisäksi Euroopan parlamentin jäsenet ehdottavat palkkasalaisuuden kieltämistä toimenpiteillä, joilla kielletään sopimusehdot, jotka rajoittavat työntekijöitä paljastamasta palkkaansa koskevia tietoja tai hakemasta tietoja samoista tai muista työntekijöiden palkkaluokista.

Kompromississa on listattuna palkkaraportointivelvollisuudet, sukupuolineutraalit työn arviointi- ja luokitusjärjestelmät mukaan lukien eri osapuolten roolit; työntekijöiden edustajien, työmarkkinaosapuolten sekä valvontaviranomaisten.

EMPL – ja FEMM-valiokunnat hyväksyivät myös päätöksen kolmikantaneuvottelujen aloittamisesta äänin 71 puolesta ja 20 vastaan. Koko parlamentin odotetaan äänestävän päätöksestä 4.–7. huhtikuuta pidettävässä täysistunnossa. Neuvosto vahvisti kantansa jo viime joulukuussa.

Palkka-avoimuus on ensimmäinen välttämätön askel miesten ja naisten välisen palkkasyrjinnän lopettamiseksi. Tämä ero on edelleen erittäin suuri: naiset ansaitsevat EU:ssa keskimäärin 14,1 prosenttia vähemmän kuin miehet vastaavassa asemassa.

Euroopan komissio julkaisi ehdotuksena palkka-avoimuusdirektiiviksi maaliskuussa 2021. Kaiken kaikkiaan jätettiin käsiteltäväksi 1090 tarkistusta ja valmisteltiin 168 kompromissitarkistusta. Palkka-avoimuusdirektiivin yhteisesittelijöinä ovat toimineet työllisyys- ja sosiaalivaliokunnasta Samira Rafaela (Renew, Hollanti) ja tasa-arvovaliokunnasta Kira Marie Peter-Hansen (Vihreät/EFA, Tanska). Varjo-esittelijöinä ovat olleet muun muassa suomalaiset mepit Sirpa Pietikäinen (EPP) ja Silvia Modig (GUE/NGL).

Naiset hallituksissa: vihreää valoa neuvotteluille jäsenmaiden kanssa

Toinen asia, mikä tällä viikolla on myös liikkunut eteenpäin, on direktiiviehdotus edistämään tasa-arvoa eurooppalaisten pörssiyhtiöiden johdossa.

Euroopan parlamentti on odottanut vuosikymmenen, että neuvosto hyväksyy kantansa lakiehdotukseen, jonka tarkoituksena on varmistaa sukupuolten välinen tasa-arvo EU:n julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallituksissa.

Päätös kolmikantaneuvottelujen aloittamisesta hyväksyttiin keskiviikkona parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa sekä lakiasioiden valiokunnassa. Päätös julkistetaan parlamentin täysistunnossa 23. maaliskuuta.

Ns. ”Naiset hallituksessa” -direktiivin tavoitteena on ottaa käyttöön avoimet rekrytointimenettelyt yrityksissä siten, että vähintään 40 prosenttia johtokunnan ulkopuolisista johtajista on naisia. Tapauksissa, joissa ehdokkaat ovat yhtä päteviä virkaan, etusijalla olisi oltava aliedustettua sukupuolta oleva ehdokas.

Komission direktiiviesitys kattaa ainoastaan sellaiset pörssiin listatut yritykset, joissa on yli 250 työntekijää. Arvioiden mukaan direktiivin piiriin kuuluisi noin 2300 EU:ssa sijaitsevaa pörssiyritystä.

Lehdistötiedotteessa Euroopan parlamentin jäsenet korostavat, että avoimuuden ja ansioiden on säilyttävä valintamenettelyjen keskeisinä kriteereinä. Ehdotus myös sisältää seuraamuksia yrityksille, jotka eivät noudata avoimia ja läpinäkyviä nimitysmenettelyjä.

Kuluneen vuosikymmenen aikana monissa jäsenvaltioissa on otettu käyttöön sukupuolikiintiöitä eri aloilla. Tähän mennessä yhdeksän jäsenvaltiota on ottanut käyttöön jonkinlaisia ​​sukupuolikiintiöitä koskevia lakeja yritysten hallituksissa (Espanja, Belgia, Ranska, Italia, Alankomaat, Saksa, Itävalta, Portugali ja Kreikka). Kaikesta huolimatta EU:n suurimpien pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä vain 30,6 prosenttia on naisia, ja jäsenvaltioiden välillä on merkittäviä eroja (Ranskan 45,3 prosentista Kyproksen 8,5 prosenttiin).