Siirry sisältöön
In English

Pilarista pandemiaan ja ruokalähetteihin

Foodora-pyörälähetti ylittää Königsalleen Düsseldorfissa, Saksassa.
Kuva: iStock.com / A-D-F

Mitä yhteistä on koronapandemialla, pyöräläheteillä sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarilla? Aloittakaamme pilarista.

Euroopan unionin huippukokous päätti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista kolme vuotta sitten. Kaikki pilarin 20 periaatetta käsittelevät oikeuksia, jotka tulevat jossain vaiheessa ihmisen eteen elämänsä aikana. Monessa periaatteessa käsitellään työelämää ja työntekijöiden oikeuksia. Pilari koskee siis 447 miljoonan ihmisen oikeuksia 27 jäsenvaltiossa. Kaikki nämä oikeudet ovat voimassa unionissa, joka jakaa yhteiset sisämarkkinat. Pilarin tavoitteena on se, että missään päin sisämarkkinoita ei tapahdu työntekijöiden hyväksikäyttöä ja epätervettä kilpailua työehdoilla eli niin sanottua sosiaalista polkumyyntiä.

Sosiaalisten oikeuksien pilarissa on kysymys periaatteellisesta tekstistä. Pilari ei sellaisenaan ole yhtä kuin eurooppalainen lainsäädäntö, mutta se ohjaa eurooppalaisia päätöksentekijöitä. Valtionpäämiesten kokoukset ovat aina luotsanneet yhteistä toimintaa eteenpäin. Valtionjohtajien ei ole tarvinnut mennä yksityiskohtiin, vaan heille kuuluu suurten linjojen vetäminen. Euroopan komission tehtävänä on laatia ehdotukset lainsäädännöksi poliittisten johtajien päätösten pohjalta.

Mitä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarille kuuluu nyt? Ensiksikin Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on nimityksensä alusta lähtien korostanut sitä, että Euroopan unionissa on kyse sosiaalisesta markkinataloudesta. Von der Leyen on ilmoittanut kunnioittavansa ja arvostavansa kansallisten työmarkkinajärjestöjen perinteitä, sopimista ja työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sektorikohtaisia työehtosopimuksia. Von der Leyenin johdolla Euroopan komissio seuraa pilarin periaatteiden laittamista täytäntöön jäsenvaltioissa ja on aloittanut pilarin pohjalta lainsäädäntöaloitteiden valmistelun. Aloitteet, jotka koskevat vähimmäispalkkojen kehittämistä Euroopassa ja palkkatasa-arvon edistämistä, julkaistaan vielä tänä vuonna. Euroopan komissio valmistelee myös alustatalouden työntekijöiden oikeuksien kehittämistä koskevaa lainsäädäntöaloitetta.

Palataan alun kysymykseen. Koronapandemian aikana työpaikkojen todellisuus on tullut mm. mediassa paljon näkyvämmäksi kuin normaalioloissa. Pandemia koskettaa kaikkia. Korona-ajalla korostuu esimerkiksi sen merkitys, että työntekijällä on oikeus pilarissa todettuun korkeatasoiseen työterveyteen ja -turvallisuuteen.

Suomen työneuvostolta on juuri tullut kaksi lausuntoa koskien ruokalähettejä. Kummassakin lausunnossa todetaan lopputuloksena, että työssä oli kyse työaikalain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetusta työsuhteesta. Kun ruokalähetti on työsuhteessa työnantajaansa, hänellä on oikeus muun muassa vuosilomaan. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaan epätyypillisten työn muotojen käyttäminen ei saa johtaa näissä työtehtävissä toimivien tilanteen väärinkäyttöön. Työoikeudessa pätee sääntö, että työsuhteen heikomman puolen eli työntekijän oikeuksia suojataan, työnantaja on aina työsuhteen vahvempi osapuoli.

FinUnions seuraa pilarissa listattujen periaatteiden pohjalta laadittavia tulevia eurooppalaisia lainsäädäntöaloitteita. Euroopan komissio on jo lausunut julki tarkoituksensa: lainsäädännössä on syytä ottaa huomioon työelämän koko kirjo työsuhteen muodosta riippumatta. Tämä pätee niin normaali- kuin korona-aikaankin.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on ajankohtaisempi kuin koskaan, sillä se osoittaa, että työntekijän oikeuksista on pidettävä kiinni ja niitä on kehitettävä. Työntekijän oikeudet eivät ole kaupan.