Siirry sisältöön

Reilumpia työoloja heikossa työmarkkina-asemassa oleville ajava lakihanke etenee ratkaisevaan vaiheeseensa

Euroopan parlamentti on antanut vihreää valoa työolodirektiiviä koskevien neuvottelujen aloittamiseksi jäsenmaiden ja komission kanssa. Valtaosa suomalaisista mepeistä äänesti hankkeen etenemisen puolesta.

Parlamentin 15. marraskuuta täysistunnossaan vahvistama päätös merkitsee sitä, että komission ehdottama työolodirektiivin uudistus saatetaan saada valmiiksi nykyisen europarlamentin aikana. 

Uudistus parantaisi epävarmassa työmarkkina-asemassa olevien työntekijöiden kuten näennäisyrittäjien tai pätkätyöläisten tilannetta Suomessakin, sillä uudet säännöt on tarkoitus saada koskemaan aiempaa laajempaa työntekijäjoukkoa. 

Parlamentin suurin poliittinen ryhmä, keskustaoikeistolainen EPP ja konservatiivien ja reformistien ryhmä ECR yrittivät estää kannan hyväksymisen vielä täysistuntoviikolla. 

Tämä olisi käytännössä todennäköisesti merkinnyt uudistuksen siirtymistä seuraavalle vaalikaudelle. Suomesta EPP:hen kuuluvat kokoomus ja kristillisdemokraatit ja ECR:ään perussuomalaiset. 

Parlamentin selvä enemmistö kuitenkin tuki parlamentin työllisyysvaliokunnan jo hyväksymää kantaa ja kolmikantaneuvottelujen aloittamista. 

Suomalaisista europarlamentaarikoista hankkeen etenemistä kannattivat ALDE:n Anneli Jäätteenmäki, Mirja Vehkaperä ja Nils Torvalds, sosiaalidemokraattisen ryhmän Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri, vasemmiston Merja Kyllönen, vihreiden Heidi Hautala ja ECR:n Pirkko Ruohonen-Lerner

Vastaan äänestivät EPP:n Petri Sarvamaa ja ECR:n Jussi Halla-aho. Äänestyksestä pois olivat ALDE:n Elsi Katainen sekä EPP:n Sirpa Pietikäinen ja Henna Virkkunen.

Jatkoneuvottelujen on määrä alkaa pian. Suomen palkansaajat pitävät parlamentin kantaa parempana kuin jäsenmaiden eli neuvoston kanta, sillä se on työntekijän kannalta edullisempi.

Näin on erityisesti työntekijän määrittelyn ja työaikojen osalta: Parlamentti haluaisi ulottaa direktiivin tarjoamat oikeudet selvemmin kaikille, jotka EU-tuomioistuin on lain voimassaolon aikana todennut työntekijöiksi. Lisäksi parlamentti haluaisi rajoittaa nollatuntisopimusten käyttöä. 

Jäsenmaat kuitenkin haluaisivat edelleen itse määritellä sen, kuka pääsee työntekijöille kuuluvien oikeuksien piiriin, eikä nollatuntisopimuksia pystyttäisi neuvoston tämänhetkisellä, työaikojen ennustettavuutta koskevalla kannalla suitsimaan.