Siirry sisältöön
Ruotsin ensisijaiset tavoitteet EU:n puheenjohtajakaudella esiteltiin tänään. Pääministeri Ulf Kristersson esiintyi yhdessä EU-ministeri Jessika Roswallin kanssa Tukholmassa. Kuva: Axel Öberg/Regeringskansliet.

Ruotsi luotsaamaan EU:n puheenjohtajuutta vuodenvaihteessa

Turvallisuus, selviytymiskyky, vauraus, demokraattiset arvot ja oikeusvaltioperiaate ovat Ruotsin tulevan puheenjohtajakauden neljä painopistettä. Tämän pääministeri Ulf Kristersson välitti puheessaan Ruotsin valtiopäivillä tänään aamupäivällä.

Ministerineuvoston puheenjohtajana toimii puolivuosittain yksi EU-maa. Tšekin tasavallan jälkeen Ruotsi ottaa puheenjohtajuuden vastaan vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Ruotsi julkaisi tänään puheenjohtajuuskautensa ohjelman.

Ohjelmassa esille tuodut painopisteet heijastavat asioita, joita Ruotsi on perinteisesti kannattanut EU:ssa, mutta niillä vastataan myös Euroopan unionin nykyisiin geopoliittisiin ja taloudellisiin haasteisiin. EU ja sen jäsenvaltiot ovat antaneet ennennäkemätöntä tukea Ukrainalle ja pysyvät jatkossakin tiukasti maan rinnalla. Ruotsin mukaan EU:n on turvattava jatkuva yhteistyö luotettavien kumppaneiden kanssa, mukaan lukien vahva transatlanttinen yhteys.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson kommentoi puheenjohtajakapulan vaihtoa Tukholmassa näin:

”Ruotsista tulee puheenjohtajamaa aikaan, jolloin Euroopan unionilla on edessään ennennäkemättömiä haasteita. Vihreämpi, turvallisempi ja vapaampi Eurooppa on ensisijaisten tavoitteidemme perusta”, hän sanoi.

Ruotsin EU-ministerinä toimii Jessika Roswall. Hän painotti, että hallitus on valmistautumassa intensiiviseen kauteen, jossa se asettaa yhtenäisyyden edistäminen EU:ssa etusijalle. 

”On Ruotsin etujen mukaista säilyttää yhtenäisyys EU:ssa ja edistää yhteisiä ratkaisuja vaativia asioita”, Roswall kommentoi.

Ohjelmassa neljä painopistettä – sodan jälkivaikutukset ja energiasiat edellä

Venäjän sota ja jatkuva energiahuollon turvaaminen vaikuttavat jäsenmaitten talouksiin. Inflaation, korkojen ja energian hintojen nousu on aiheuttanut yrityksille ja kansalaisille isoja vaikeuksia arjessa. Nämä kysymykset tulevat olemaan vahvasti esillä seuraavallakin puheenjohtajakaudella. Tarvitaan päättäväisiä toimia, jotta EU voi tehdä tarvittavat siirrot kohti vihreää taloutta ja turvaa talousmalliperustan pitkän aikavälin kasvulle.

Turvallisuus tuo yhtenäisyyttä. Ruotsi asettaa etusijalle taloudellisen ja sotilaallisen tuen jatkamisen Ukrainalle sekä Ukrainan etenemiselle kohti EU:n jäsenyyttä. Tämä edellyttää lisätoimia sekä kansallisella että EU:n tasolla. Puheenjohtajamaa painottaa esimerkiksi lisätoimia Ukrainan jälleenrakentamista varten. Sen lisäksi Ruotsi painottaa eurooppalaista turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa tiiviissä yhteistyössä kumppanimaitten kanssa.

Resilienssiä lisää kilpailukykyä. Sodan varjossa panostus talouskasvun edistämiseen tähtääviin toimiin tulee edelleen olemaan tarpeen. Euroopan vahvuus, selviytymiskyky ja maailmanlaajuinen asema riippuvat taloudellisesta panoksesta. Puheenjohtajavaltio Ruotsi pyrkii ankkuroimaan yhteisen lähestymistavan Euroopan kilpailukykyyn poliittisen asialistan kärkeen.

Vauraus, johon kuuluvat vihreä siirto ja vaihtoehtoiset energialähteet. Tämän osalta Ruotsi jatkaa ponnisteluita energian korkeiden ja epävakaiden hintojen torjumiseksi ja toimia energiamarkkinoiden uudistamiseksi. Puheenjohtajamaa painottaa myös Fit for 55 -ohjelman käyttöönottoa. Yhteiset toimet kohti fossiilisten polttoaineiden riippumattomuutta ovat välttämättömiä paitsi vihreän siirtymän, myös sisämarkkinoiden turvallisuuden kannalta.

Demokraattiset arvot ja oikeusvaltioperiaate luovat yhteisen perustan. Euroopan unioni perustuu demokraattisiin arvoihin, jotka tasoittavat tietä yhteenkuuluvuudelle, yksilönvapauksille, syrjimättömyydelle, lisääntyneelle taloudelliselle vauraudelle ja maailmanlaajuiselle vaikutusvallalle. Oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien puolustaminen on olennainen osa Ruotsin – ja itse asiassa jokaisen jäsenmaan – puheenjohtajakautta.

”Smörgåsbordet” jättää työelämän asiat varjoon

Politico on kutsunut Ruotsin puheenjohtajuuskauden ”smörgåsbordetiksi”, eli pöydällä tulee olemaan joka lähtöön asioita, ja komissiolta on tiedossa vielä uusia lakipaketteja keväällä 2023.

Työelämän asioista esille nousee lähinnä alustatyödirektiivi, ja moni haluaisi tietää alkavatko kolmikantaneuvottelut vielä Ruotsin johdolla vai siirtyvätkö ne Espanjalle ensi kesän jälkeen. Ruotsi on vastustanut komission ehdotusta luokitella uudelleen jopa 4,1 miljoonaa alustatyöntekijää, kuten Uber-kuljettajat ja Deliveroo-lähetit, työntekijöiksi. Ruotsin mielestä ratkaisujen etsiminen pitäisi olla lähinnä jäsenmaiden vastuulla, eikä EU:n tehtävä. Tämä jää nähtäväksi.

Ohjelma- ja tapahtumasivut löytyvät verkossa

Ruotsi on aiemmin toiminut puheenjohtajavaltiona keväällä 2001 ja syksyllä 2009. Ruotsi johtaa seuraavien kuuden kuukauden aikana yhteensä noin 2 000 kokousta Brysselissä ja Luxemburgissa ja noin 150 kokousta Ruotsissa. Tutustu kokouksiin sekä tapahtumiin täältä.

Tutustu lähemmin painopisteisiin Ruotsin puheenjohtajakauden ohjelmasivulla.

Pääministeri Kristerssonin viesti Ruotsin puheenjohtajakaudesta löytyy täältä.