Siirry sisältöön
In English

Sosiaaliset oikeudet jäävät EU:ssa talouskehityksen varjoon

Siivooja siivoamassa kylpyhuonetta pesusienellä.
Kuva: iStock.com / shironosov

Eurooppa ja maailma elävät tällä hetkellä ennen näkemätöntä terveyskriisiä ja siitä aiheutuvaa talouskriisiä. Tämän lisäksi meillä on haasteena ilmaston ja digitalisaation tuomat muutospaineet sekä yhteiskuntien eriarvoistuminen. Jo ennen koronaa elimme maanosassa, jossa oli aiempaa suuremmat taloudelliset ja sosiaaliset erot sekä maiden sisällä että niiden välillä. Eriarvoistumisen vanavedessä seuranneet suvaitsemattomuus ja populismi ovat totta ja arkea monessa EU-maassa. Koronakriisi uhkaa pahentaa tilannetta entisestään.

Työelämän ja sosiaalisten asioiden kehittäminen Euroopassa ovat tapoja vaikuttaa ja vastata tähän kehitykseen. Euroopan komissio on linjannut, että koronakriisistä elpymisen on oltava osallistavaa ja oikeudenmukaista. Työväline tähän on Euroopan talouden ohjausjaksoon liitettävien maakohtaisten elpymisohjelmien lisäksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintaohjelma.

Maakohtaiset ohjelmat määrittävät, miten yhteiset koronaelvytysvarat käytetään kansallisesti. Edistymistä seurataan talouden ohjausjakson puitteissa. Sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelma, joka komission on tarkoitus esitellä alkuvuodesta 2021, tulee sekin mukaan ohjausjakson seurantaan. Näin tapahtuu ainakin niiden tavoitteiden osalta, joista ei säädetä direktiivillä. Toimintaohjelmasta on tällä hetkellä käynnissä Euroopan laajuinen kuuleminen.

Euroopan johtajat sitoutuivat vuonna 2017 niin sanottuun sosiaalisten oikeuksien pilariin. Kyseessä on politiikkakokonaisuus, joka koostuu 20 periaatteesta ja oikeudesta. Niiden yhteinen pyrkimys on eurooppalaisen työelämän kehittäminen ja sosiaalisen yhtenäisyyden parantaminen.

Jäsenmaiden sitoutuminen pilarin periaatteiden toimeenpanoon on ollut vaihtelevaa. Sosiaalisten oikeuksien seurantaa toteutetaan tällä hetkellä osana yhteistä talouden seurantaa. Talouden eurooppalaiseen ohjausjaksoon on liitetty sosiaalisen kehityksen mittareilla varustettu tulostaulu.

Talouden ohjausjakso luotiin aikoinaan eurokriisin jälkeiseen maakohtaisen talouspolitiikan ja EU:n yhteisen kasvu- ja työllisyysstrategian seurantaan. Sittemmin sitä on uusittu. Jo ennen koronaa ohjausjaksoon on liitetty myös YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden toteutuminen.

Sosiaalisen kehityksen mittaaminen osana talouden ohjausta on havaittu ongelmalliseksi. Prosessia on hallinnut talouskehitys, jolloin työelämän ja sosiaalisten asioiden kehittäminen on jäänyt toissijaiseksi. Osittain tämä johtuu siitä että, unionin tasolla on sitovaa lainsäädäntöä julkisen talouden tasapainosta ja jäsenmaiden velkojen kestävyydestä. Jäsenmaille voidaan määrätä myös sanktioita näiden osalta, elleivät ne noudata annettuja suosituksia.

Palkansaajien näkökulmasta sosiaalisten oikeuksien toimeenpano Euroopassa on ontunut, eikä seuranta ole kannustanut sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin. Onkin tärkeää, että pilaria toteutetaan ensisijaisesti kehittämällä vähimmäisstandardeja, joista säädetään direktiiveillä. Tällöin jäsenmaiden on noudatettava yhteisiä periaatteita. Samalla kansallinen toimeenpano jää jokaisen jäsenmaan omaan harkintaan ja toteutettavaksi kansallisia käytäntöjä noudattaen. Sitova lainsäädäntö ja siihen liitetty lainsäädännön valvonta tunnistavat palkansaajan heikompana osapuolena ja suojaavat häntä.

Pilarin toimeenpanon seuranta on aiemmin ollut puutteellista, koska työmarkkinaosapuolia ei ole säännöllisesti otettu mukaan prosessiin. Tämä olisi tulevaisuudessa tärkeä korjata. Nyt komission toimintaohjeisiin on kirjattu uusi edistysaskel: työmarkkinaosapuolten kuuleminen. Sen myötä talouden ohjausta on mahdollista uudistaa sosiaalisesti kestävämpään suuntaan.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran STTK:n blogissa 14. lokakuuta 2020.