Siirry sisältöön
In English

Suomelle ehdolla aiempaa suuremmat aluetuet tulevalla EU-budjettikaudella

Komissio julkaisi kuluvalla viikolla ehdotuksensa alue- ja rakennepolitiikan rahojen jakamisesta seuraavalla budjettikaudella, joka kattaa vuodet 2021–2027. Suomen osuus yli 330 miljardin rahapotista olisi kasvamassa.

Varojenjako menee komission ehdotuksessa monella tapaa uusiksi. Koheesiovarojen kokonaisrahoitus olisi aiempaa pienempi, ja tukien painopiste siirtyisi idästä etelään.

Eurokriisien koettelemat Italia, Espanja, Kreikka ja Kypros olisivatkin saamassa aiempaa enemmän tukia. Saamapuolella ovat myös Bulgaria ja Romania, joiden bruttokansantuote ei ole kehittynyt samaan tahtiin kuin muuten itäisten jäsenmaiden.

Komissio käyttää laskelmissaan uudenlaisia jakoperusteita ja painottaa aiempaa enemmän sosiaalisia seikkoja. Laskelmissa on huomioitu esimerkiksi nuorisotyöttömyys, väestön koulutustaso, maahanmuuttajien tilanne sekä muuttoliike EU:n ulkopuolelta vuosina 2014–2017.

Tärkein laskentakriteeri jaossa on kuitenkin edelleen asukasta kohden laskettu bruttokansantuote.

Suomen osuuden kasvamista selittää se, että rakennemuutoksen vuoksi tukea tarvitseviksi alueiksi voidaan katsoa myös sellaisia alueita, joilla BKT per asukas on sama kuin EU:n keskiarvo. Aiemmin edellytyksenä oli 90 prosentin taso EU:n keskiarvosta. Myös harva asutus on ehdotuksessa edelleen yksi rahanjaon mittapuista.

Aluetukien jako ja muut kuluvan kevään budjettiehdotukset ovat lähtölaukaus neuvotteluille, joissa päätetään EU:n varojenkäytöstä vuosina 2021–2027. Päätöksen tekevät jäsenmaat, kunhan Euroopan parlamentti on ensin hyväksynyt budjetin.

Koheesiovarat ovat unionin merkittävin menoerä, ja niiden tarkoitus on tasoittaa alueiden välisiä eroja kehityksessä ja taloudessa.

Asiakirjat ja komission tiedote 29.5.2018