Siirry sisältöön
In English

Suomi ajaa hyvinvointitaloutta EU:n asialistalle

Puheenjohtajuuskautensa aluksi Suomi kutsui EU-ministerit yhteiseen pöytään keskustelemaan siitä, miten EU:n talouspolitiikka huomioisi kansalaisten hyvinvoinnin nykyistä paremmin.

Suomi tavoittelee niin sanotun hyvinvointitalouden aseman vahvistamista EU:n päätöksenteossa. Kyse on vasta aiheen nostamisesta EU-keskusteluihin.

EU-maiden työ- ja sosiaaliministerien tapaamisessa Brysselissä Suomi yritti haarukoida jäsenmaiden näkemyksiä siitä, kuinka halukkaita jäsenmaat ovat vahvistamaan hyvinvointitaloutta EU:n päätöksentekoa ohjaavana periaatteena, millä tavalla ja miten jäsenmaat käytännössä haluaisivat edistää hyvinvointitaloutta.

Maanantaina 7. heinäkuuta järjestetty ministerikokous avaa keskustelun talouden ja hyvinvoinnin suhteesta EU:ssa.

Suomen tavoite on, että keskustelut tuottavat päätelmiä, jotka jäsenvaltiot voivat hyväksyä, kun ministerit seuraavan kerran kokoontuvat lokakuussa. Päätelmät sisältävät toimenpidesuosituksia tai -ehdotuksia jäsenmaille ja EU-komissiolle. Brysselissä pidetyn ministerikokouksen puheenjohtajina toimivat sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (Vas.) ja työministeri Timo Harakka (SDP).

Hyvinvointitalous on ajatus, joka kytkee talouskasvun ja hyvinvoinnin toisiinsa, sillä perinteisenä talouskasvun mittarina käytetty bruttokansantuote ei välttämättä kerro kansanlaisten hyvinvoinnista. Hyvinvointitalous ajattelussa esimerkiksi tasa-arvon edistäminen, hyvä terveydenhoito ja mahdollisuudet opiskella ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia tekoja, jotka lisäksi vahvistavat talouskasvua.

Hyvinvointitalous on vasta viime vuosina saanut lisää näkyvyyttä, ja esimerkiksi taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) ja kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ovat alkaneet enenevissä määrin haastaa perinteistä talouskasvuajattelua nostamalla ihmisten hyvinvointia talouskeskustelun keskiöön.