Siirry sisältöön
In English

Suomi alkaa näkyä EU-puheenjohtajanäyttämöllä

Jäsenmaat hyväksyivät Suomen, Romanian ja Kroatian puheenjohtajakausia ohjaavan trio-ohjelman joulukuun alussa. Suomella on heinäkuussa 2019 alkavalla kaudellaan mahdollisuus vaikuttaa EU:n suuntaan useamman vuoden säteellä.

EU-puheenjohtajamaan yksi tärkeä tehtävä on viedä eteenpäin EU-lainsäädäntötyötä. Konkreettisesti tämä näkyy esimerkiksi siinä, että puheenjohtajamaa vetää useimpia ministereiden kokoontumisia ja neuvoston virkamiestason työryhmiä. 

Puheenjohtajamaalla on merkittävä rooli, kun jäsenmaat työstävät lakitekstejä ja hakevat yhteisymmärrystä erilaisissa kysymyksissä. 

Toukokuun 2019 eurovaalien vuoksi Suomen puheenjohtajuuskaudella lainsäädäntötyötä on tiedossa selvästi vähemmän kuin tavallisesti. Uusi parlamentti aloittaa kautensa 1. heinäkuuta ja käyttää alkuajan järjestäytymiseen. Uusi komissio puolestaan on tarkoitus muodostaa syksyn kuluessa.   

Suomen kausi on kuitenkin tärkeä tulevaisuuden lainsäädäntötyön ja muun EU:n toiminnan kannalta. 

Puheenjohtajakauden aluksi on määrä päättää tulevan komission viisivuotisesta strategiasta, jossa linjataan EU:n päätavoitteet tuleville vuosille. Tämän jälkeen on tavoitteena Suomen johdolla päättää EU:n tulevien vuosien budjetista. 

FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto on huolestunut EU-maiden välisistä syvistä erimielisyyksistä sekä poliittisen kentän pirstaloitumisesta edelleen tulevien eurovaalien jälkeen. 

”Suomen ykköstavoitteena on oltava EU-maiden yhtenäisyyden vahvistaminen. EU:n tulevassa ohjelmassa ja budjetissa pitää korostaa teemoja, jotka hyödyttävät kansalaisia kaikissa jäsenmaissa ja siten vahvistavat maiden välistä luottamusta”, Kuusisto toteaa. 

Puheenjohtajakaudet hoidetaan kolmen peräkkäisen puheenjohtajamaan ryhmissä, ja kolmikko tekee aina trio-ohjelman 18 kuukaudeksi. Suomi muodostaa trion Romanian (kevät 2019) ja Kroatian (kevät 2020) kanssa. 

Jäsenmaiden ministerit hyväksyivät trion ohjelman kuluvan joulukuun alussa. 

Muiden tavoitteiden ohella ohjelmassa on mainittu myös EU:n sosiaalinen ulottuvuus. Maakolmikko lupaa edistää sosiaalista ulottuvuutta ja huomioi tulevaisuuden työelämässä tarvittavien taitojen ja kansalaisten sosiaalisen suojelun kehittämisen. 

Suomi esittelee oman kautensa tärkeimmät painotukset tavan mukaan vasta juuri ennen kauden alkua, kesäkuussa 2019, kun se julkaisee puheenjohtajuusohjelmansa. 

Lopullisen ohjelman päättää eduskuntavaalien jälkeen aloittava Suomen uusi hallitus. 

Kuusiston mukaan työntekijät kaikissa jäsenmaissa ovat huolissaan tulevaisuudesta: ”Suomen täytyy korostaa EU:n mahdollisuuksia hallita ja ohjata teknologista kehitystä ja globalisaatiota ja siten kääntää turvattomuutta aiheuttavia tulevaisuuden uhkia mahdollisuuksiksi.”