Suomalaiset työmarkkinakeskusjärjestöt vetoavat näin Pride-viikon alussa niin työnantajiin kuin työntekijöihin syrjimättömän työelämän puolesta. Yhteisessä vetoomuksessa he painottavat, että syrjintä ei saa estää kenenkään työllistymistä tai onnistumista omassa työssään. Siksi meidän kaikkien on rakennettava tasa-arvoista ja yhdenvertaista, kaikille avointa työkulttuuria yhteisvoimin.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kohtaavat edelleen hyvin eritasoista syrjintää, eristämistä ja häirintää arkielämässään. Työpaikalla monet kertovat joutuneensa suoran tai epäsuoran syrjinnän ja häirinnän kohteeksi. Syrjintää esiintyy myös rekrytointivaiheessa.

Setan tekemän tutkimuksen mukaan suomalainen työelämä vuonna 2022 näyttää sateenkaari-ihmisten näkökulmasta edelleen aika ankealta. Jopa 92 % suomalaisista sateenkaari-ihmisistä on työpaikalla jossain määrin kaapissa seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteettinsä suhteen. Toisin sanoen vain 8 % voi olla täysin avoin työelämässä.

Myös eurooppalaisessa mittakaavassa tilanne näyttää huolestuttavalta. Syrjinnän torjuminen tapahtuu hitaasti. Perusoikeusvirasto FRA:n vuoden 2019 tekemän kyselyn mukaan tilanne on huonontunut edellisestä tutkimuksesta vuonna 2012. 

Vuoden 2019 kyselyyn vastanneista 21 % koki tulleensa syrjityksi työssä seksuaalisen suuntautumisen takia. Joka neljäs (26 %) vastaajasta ei myöskään kerro sateenkaaritaustastaan töissä. Huomattavasti enemmän transsukupuolisia (35 %) ja intersukupuolisia vastaajia (32 %) kokivat syrjintää työssä.

Tämän takia Pride-juhlia ja -kulkueita sekä keskustelua näiden asioiden ympärillä tarvitaan.

Yhdenvertaisuuden edistäminen A ja O

Työtä yhdenvertaisuuden eteen yhteiskunnassa, mutta erityisesti työelämässä on siis vielä paljon. Yhdenvertaisuus on ihmis- ja perusoikeus, myös työelämässä. Työnantajalla on lisäksi velvollisuus ehkäistä syrjintää ja edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuussuunnitelman tekeminen myös pienimmillä työpaikoilla, ohjeistukset ja jopa anonyymit rekrytoinnit ovat keinoja, joilla edistetään yhdenvertaisuutta. Nämä eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä suomalaisessa työelämässä, selviää STTK:n Aula Researchilla huhtikuussa 2022 tekemästä kyselystä. Tulosten mukaan vain kolmannes työikäisistä tietää, että omalla työpaikalla on tehty yhdenvertaisuussuunnitelma, 46 prosenttia ei tiedä onko suunnitelma tehty vai ei.

Muitten keinojen ohella, koulutus voi myös olla hyvä tapa lisätä ymmärrystä ja muuttamaan asenteita työyhteisössä ja työpaikkatasolla. Mutta jokainen voi omalla käytöksellään olla vaikuttamassa työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiseen.

Selvää on, että ay-liikettä tarvitaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien turvaamiseksi.

C190 -yleissopimuksen merkitys

Kansainvälisen ay-liikkeen on myös tehtävä työtä sen puolesta, että valtiot ratifioivat kansainvälisen työjärjestön ILOn häirinnän ja väkivallan vastaisen C190-sopimuksen. Yleissopimus hyväksyttiin 19. kesäkuuta 2019 ja tähän päivään mennessä vain 18 maata ovat ratifioineet sen. ILOn yleiskokous hyväksyi sopimusta täydentävän suosituksen numero 206 ja ja päätöslauselman.

Yleissopimuksen tarkoituksena on taata jokaiselle oikeus työelämään, jossa ei ole väkivaltaa eikä häirintää. Sopimus kattaa myös sukupuoleen perustuvan väkivallan sekä häirinnän torjunnan, ja huomioi myös HLBTIQ-henkilöt (homot, lesbot, bi-ihmiset, transihmiset, intersukupuoliset ja queerit). 

Euroopan unioni ei voi sopimusta ratifioida, sillä ILO:n sopimusten osapuolia voivat olla vain valtiot. Komissio on antanut tammikuussa 2020 ehdotuksen, jolla jäsenvaltiot valtuutetaan ratifioimaan yleissopimus niiltä osin, kuin se kuuluu unionin toimivaltaan. Suomessa hallituksen esitys yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi on tarkoitus antaa lokakuussa 2022.

Alla olevasta kuvasta näkee ILO:n yleissopimuksen 190 ja suosituksen 206 ratifiointien tilan väkivallan ja häirinnän poistamiseksi työelämästä.

EU:n strategia: jokaisella vapaus olla itsensä

Euroopan komissio julkaisi 12.11.2020 ensimmäisen EU:n strategiansa HLBTIQ-henkilöiden tasa-arvosta. Strategian mukaan Euroopan unionissa jokaisen on voitava olla turvassa ja vapaasti oma itsensä. EU:n sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen vahvuus perustuu siihen, että se on moninaisuudessaan yhtenäinen: tasa-arvo ja syrjimättömyys ovat EU:n ydinarvoja ja perusoikeuksia, jotka on kirjattu EU:n perussopimuksiin ja perusoikeuskirjaan.

ETUC hyväksyi julkilausuman EU:n strategiasta kesäkuussa vuosi sitten. Lue lisää tästä.

Toivotamme kaikille aurinkoista Pride-viikkoa!