Tekoälylaki on tärkeä lainsäädäntöhanke EU:lle. Se on ensimmäinen tekoälyä koskeva oikeudellinen kehys, jolla puututaan tekoälyn riskeihin ja asetetaan Eurooppa johtoasemaan maailmanlaajuisesti.  
 
Tekoälyasetuksen tavoitteena on varmistaa, että EU:n markkinoille tuodut ja EU:ssa käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia ja kunnioittavat perusoikeuksia ja EU:n arvoja. Pääajatuksena on säännellä tekoälyä riskiperusteisesti: mitä suurempi riski, sitä tiukemmat säännöt. 

Tekoälysäädös tarjoaa tekoälyn kehittäjille ja käyttöönottajille selkeät vaatimukset ja velvoitteet, jotka koskevat tekoälyn tiettyjä käyttötarkoituksia.  

Tekoälyasetus on osa laajempaa toimenpidepakettia, jolla tuetaan luotettavan tekoälyn kehittämistä ja johon kuuluvat myös tekoälyn innovaatiopaketti ja koordinoitu tekoälysuunnitelma. Nämä toimenpiteet takaavat yhdessä ihmisten ja yritysten turvallisuuden ja perusoikeudet tekoälyn alalla. Ne myös vahvistavat tekoälyn käyttöönottoa, investointeja ja innovointia kaikkialla EU:ssa. 

Asetuksella 

• puututaan erityisesti tekoälysovellusten aiheuttamiin riskeihin; 
• kielletään tekoälykäytännöt, jotka aiheuttavat kohtuuttomia riskejä; 
• määritetään luettelo suuririskisistä sovelluksista; 
• asetetaan tekoälyjärjestelmille selkeät vaatimukset suuririskisille sovelluksille; 
• määritellään erityiset velvoitteet suuririskisten tekoälysovellusten käyttöönottajille ja tarjoajille; 
• vaaditaan vaatimustenmukaisuuden arviointia ennen tietyn tekoälyjärjestelmän käyttöönottoa tai markkinoille saattamista; 
• perustetaan Euroopan ja kansallisen tason hallintorakenne (Euroopan tekoälytoimisto). Komissioon helmikuussa 2024 perustettu Euroopan tekoälytoimisto valvoo tekoälysäädöksen täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden kanssa. 

Tekoälysäädös käsittelee tiettyihin tekoälyn käyttötarkoituksiin liittyviä riskejä, jotka luokitellaan neljään riskitasoon, joille vahvistetaan erilliset säännöt.

Kielletyt sovellukset 

Asetus kieltää kansalaisten oikeuksia uhkaavat tekoälysovellukset. Niitä ovat mm.  
arkaluonteisiin ominaisuuksiin perustuvat biometriset luokittelujärjestelmät ja kasvokuvien kohdentamaton haravointi internetistä tai valvontakamerakuvista kasvojentunnistustietokantojen luomiseksi.  
 
Kouluissa ja työpaikoilla ovat kiellettyjä myös tekoälysovellukset, jotka tunnistavat tunteita. Kiellettyjä ovat myös sosiaalinen pisteytys, ennakoiva poliisitoiminta (kun se perustuu yksinomaan henkilön profilointiin tai heidän ominaisuuksiensa arviointiin) ja tekoäly, joka manipuloi ihmisen käyttäytymistä tai hyödyntää ihmisten haavoittuvuuksia. 

Poikkeukset 

Biometristen tunnistusjärjestelmien käyttö lainvalvonnassa on periaatteessa kielletty.  
”Reaaliaikaisia” biometrisiä tunnistusjärjestelmiä voidaan käyttää vain, jos noudatetaan tiukkoja suojatoimia, esimerkiksi rajoitetaan niiden käyttöä ajallisesti ja maantieteellisesti ja edellytetään ennakolta erityistä oikeudellista tai hallinnollista lupaa. Tällaisia käyttötarkoituksia voivat olla esimerkiksi kadonneen henkilön kohdennettu etsintä tai terrori-iskun estäminen. Tällaisten järjestelmien käyttö jälkikäteen katsotaan erittäin suuririskiseksi käytöksi. 

Suuririskisiä järjestelmiä koskevat velvoitteet ja avoimuusvaatimukset 

Tekoälyn käyttöön liittyy suuria riskejä, kun kyseessä ovat esim. koulutus, työllisyys, keskeiset yksityiset ja julkiset palvelut (esim. terveydenhuolto ja pankkitoiminta), tietyt lainvalvonta-, maahanmuutto- ja rajavalvontajärjestelmät sekä oikeudelliset ja demokraattiset prosessit (esim. vaaleihin vaikuttaminen). 

Selkeitä velvoitteita asetetaan myös muille suuririskisille tekoälyjärjestelmille, koska ne voivat aiheuttaa merkittävää haittaa terveydelle, turvallisuudelle, perusoikeuksille, ympäristölle, demokratialle ja oikeusvaltion periaatteelle. 

Järjestelmillä on arvioitava ja vähennettävä riskejä, ylläpidettävä käyttölokeja ja varmistettava ihmisen suorittamaa valvontaa. Kansalaisilla on oikeus tehdä tekoälyjärjestelmistä valituksia ja saada selvityksiä suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin perustuvista päätöksistä, jotka vaikuttavat heidän oikeuksiinsa. 

Avoimuusvaatimukset pitää myös ottaa huomioon. Yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien ja niiden perustana olevien mallien on täytettävä tietyt avoimuusvaatimukset. Jos kuva-, ääni- tai videosisältö on keinotekoisesti tuotettu tai manipuloitu (”syväväärennös”), se on merkittävä selkeästi sellaiseksi. 

Voimaantulo ja seuraavat askeleet 

Tekoälyasetus perustuu huhtikuussa 2021 komission aloitteeseen. Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto pääsivät joulukuussa 2023 poliittiseen yhteisymmärrykseen tekoälysäädöksestä. Teksti hyväksyttiin parlamentissa 13.3.2024 ja neuvostossa se on vielä viimeistä hyväksymistä vailla.  

Tekoälylaki on määrä julkaista Euroopan unionin virallisen lehden kesäkuussa, ja sen alustavat säännöt tulevat jäsenmaiden sovellettavaksi vuoden loppuun mennessä. 

Helpottaakseen siirtymistä uuteen sääntelykehykseen komissio on käynnistänyt tekoälysopimuksen, jolla pyritään tukemaan tulevaa täytäntöönpanoa ja kehottaa tekoälyn kehittäjiä Euroopasta ja sen ulkopuolelta noudattamaan tekoälysäädöksen keskeisiä velvoitteita hyvissä ajoin. 

Lakia sovelletaan kaikilta osin 24 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta, paitsi kun kyseessä ovat:  

• kiellettyjä käytäntöjä koskevat kiellot, joita sovelletaan kuuden kuukauden kuluttua voimaantulosta,  
• käytännesäännöt (yhdeksän kuukauden kuluttua voimaantulosta),  
• yleiskäyttöisiä tekoälyjärjestelmiä ja hallintoa koskevat säännöt (12 kuukauden kuluttua voimaantulosta) ja  
• suuririskisiä järjestelmiä koskevat velvoitteet (36 kuukautta). 

Tekoälydirektiivi tarvitaan työelämään 

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC peräänkuuluttaa tekoälydirektiiviin työelämään. Sääntely estää tekoälyn haitallisimmat käyttömuodot työelämässä. Nykyisten algoritmien mahdollisten haitallisten vaikutusten, kuten syrjintä-, työllisyys- tai ympäristöriskien, objektiivinen tarkastelu tulisi huomioida. Tästä syystä tarvitaan uusi erityinen direktiivi, jolla varmistetaan, että ”ihminen valvonnassa” -periaatetta sovelletaan eurooppalaisilla työpaikoilla kuulemalla työntekijöitä heidän ammattiliittojensa kautta, ja turvataan työntekijöiden oikeudet ja suojelu.  

Lähteet:

Euroopan komissio: ”Tekoälysäädös”

EU-neuvosto: ”Tekoälysäädös: neuvosto ja parlamentti sopimukseen maailman ensimmäisistä tekoälysäännöistä”.

EU-neuvosto: ”Tekoäly”.

Euroopan Parlamentti: ”Parlamentti hyväksyi maailman ensimmäiset tekoälysäännöt”.