Siirry sisältöön
Pandemian myötä etätyöstä on tullut paljon yleisempää Euroopassa. Vaikka 2019 ainoastaan 5,4 prosenttia EU:n työvoimasta ilmoitti työskentelevänsä tavallisesti kotoa käsin, luku nousi 13,4 prosenttiin vuonna 2021. Tämä on tuonut uusia haasteita sekä työntekijöille ja työnantajille (Lähde Eurofound). Kuva: iStock.

Työntekijöiden oikeudesta irtautua töistä neuvotellaan parasta aikaa

Etätyöstä tuli uusi normaali kaikissa EU-maissa pandemian aikana, jolloin yli kolmannes työssäkäyvistä aloitti etätyön rajoitusten takia. Monilla oli vähän tai ei ollenkaan aikaisempaa kokemusta tällaisesta työstä. Nyt EU-tason työmarkkinaosapuolet neuvottelevat uudesta etätyötä ja irtautumisoikeutta koskevasta sopimuksesta.

Ennen pandemiaa kotoa työskentely oli vähäisempää useimmissa EU:n jäsenmaissa. Vuonna 2020 etätyöskentelystä tuli kuitenkin tyypillisin tapa järjestää työt. Eurofoundin tutkimustulokset osoittavat, että etätyöntekijät ylittivät 48 tunnin työaikarajan viikkotasolla kaksi kertaa todennäköisemmin kuin työpaikalla olevat työntekijät. Etätyöntekijät työskentelivät huomattavasti useammin vapaa-ajallaan.

Etätyön lisääntyminen on korostanut työn ja yksityiselämän välisen rajan hämärtymistä. Siksi on tärkeää, että jäsenmaiden hallitukset ja työmarkkinaosapuolet ovat olleet aloitteentekijöinä työntekijöiden oikeudessa irtautua työstä. Tämä olisi ensiarvoisen tärkeää, jotta työntekijät välttyisivät fyysiseltä ja emotionaaliselta uupumiselta. Työtapojen nopeat muutokset ja niiden vaikutukset jokapäiväisen elämään muihin osa-alueisiin, kuten työn organisointiin, työn ja yksityiselämän tasapainoon sekä terveyteen ja hyvinvointiin, on ollut näiden keskustelujen kohteena.

Euroopassa ei ole olemassa lainsäädäntöä, jossa määriteltäisiin ja säänneltäisiin suoraan työntekijöiden oikeutta irtautua työstä. Työaikadirektiivissä (direktiivi 2003/88/EY) viitataan kuitenkin useisiin oikeuksiin, jotka liittyvät epäsuorasti samankaltaisiin asioihin, erityisesti päivittäisiin ja viikoittaisiin vähimmäislepoaikoihin, joita vaaditaan työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden turvaamiseksi. 

Neuvotteluiden tavoitteena direktiivi

Aiemmin kesällä Euroopan ay-kattojärjestö ETUC pääsi sopimukseen eurooppalaisten liike-elämän työnantajajärjestöjen (BusinessEuropen, SGI Europen ja SMEunitedin) kanssa työohjelmasta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua varten vuosille 2022–2024. Tulevan sopimuksen pitäisi sisältää oikeudellisesti sitovia toimenpiteitä etätyön ja työntekijöiden irtautumisoikeuden sääntelemiseksi Euroopan tasolla.

Kaikki osapuolet ovat esittäneet toiveen siitä, että sopimus pitäisi muuttaa direktiiviksi. Tämä on ensimmäinen kerta vuoden 2010 jälkeen, kun osapuolet ovat samaa mieltä tavoitteesta. Työmarkkinaosapuolten väliset sopimukset voidaan muuttaa direktiiveiksi EU-sopimuksen 155 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Näin on tehty kolme kertaa aiemmin. Osa-aikatyötä, määräaikaista työtä ja vanhempainlomaa koskevat direktiivit perustuvat sosiaaliosapuolten sopimusteksteihin. Prosessi edellyttää, että työmarkkinaosapuolet yhdessä pyytävät Euroopan komissiota esittämään sopimuksen direktiivinä.

Neuvotteluprosessi uudesta etätyötä ja irtautumisoikeutta koskevasta sopimuksesta alkoi 4. lokakuuta tänä vuonna. Prosessi on saatava päätökseen yhdeksän kuukauden kuluessa. Tarvittaessa osapuolet voivat pyytää kolmen kuukauden jatkoaikaa.

Neuvotteluissa EU-tason työmarkkinaosapuolet pyrkivät sisällyttämään oikeudellisiin kehyksiin tai sopimuksiin määräyksiä työaikaan, terveyteen ja turvallisuuteen tai laitteiden saatavuuteen ja käyttöön liittyviin haasteisiin vastaamiseksi. Tässä päivitetään etätyötä koskeva eurooppalainen puitesopimus, jonka työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat vuonna 2002 ja jossa määritellään etätyö ja luodaan Euroopan tason yleiset puitteet etätyöntekijöiden työoloille.

Euroopan ay-liikkeen tavoitteena on neuvotella parannuksia vanhaan etätyösopimukseen. Tutustu myös ETUCin kannanottoon työntekijän oikeudesta irtautua työstä täältä.

Euroopan parlamentti hyväksyi tammikuussa 2021 päätöslauselman, jossa se kehotti Euroopan komissiota ehdottamaan direktiiviä, joka antaisi verkon välityksellä työskenteleville työntekijöille oikeuden irtautua työstä. Siinä olisi myös vahvistettava etätyön vähimmäisvaatimuksia ja selvennettävä työoloja, -tunteja ja lepoaikoja.

Eri jäsenmaissa on erilaisia lähestymistapoja etätyöskentelyyn. Siksi sääntelyyn on selkeä tarve Euroopan tasolla. Komissaari Nicolas Schmit on suhtautunut varovaisen myönteisestimahdolliseen etätyötä koskevaan direktiiviin aiemmissa ulostuloissa.

Monet työntekijät kokivat, että työn ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyi, kun kotitoimistosta tuli ainoa ratkaisu. Kuva: iStock.

Ranska edelläkävijä

Useammissa maissa on tehty lakeja, jotka kieltävät työnantajien yhteydenotot työntekijöihin vapaa-ajalla. Tällaisia kieltoja on eri sektoreilla ainakin Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Portugalissa sekä Belgiassa.

Kansallisella tasolla Ranskaa pidetään edelläkävijänä kyseisen oikeuden laillisessa tunnustamisessa. Jo vuonna 2013 valtakunnallinen monialainen työelämän sopimus rohkaisi yrityksiä välttämään työntekijöiden yksityiselämään puuttumista määrittelemällä ajanjaksot, jolloin yhteydenpitolaitteet on sammutettava. Tästä oikeudesta tuli laki Ranskassa vuonna 2016.