Psykososiaaliset riskit ja työperäinen stressi kuuluvat työterveyden ja -turvallisuuden haastavimpiin kysymyksiin nykypäivän työelämässä. Nämä riskitekijät vaikuttavat merkittävästi ihmisten terveyteen ja työhyvinvointiin, mutta myös kansantalouteen. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU-OSHAn mukaan noin puolet eurooppalaisista työntekijöistä arvioi stressin yleiseksi työpaikallaan ja noin puolet kaikista menetetyistä työpäivistä johtuu stressistä.

Eurooppalaisen ay-liikkeen mukaan on entistäkin tärkeämpää helpottaa työntekijöiden tilannetta lainsäädännön avulla.

”Direktiivi on ainoa keino saada pysyvää muutosta aikaan”, painottaa SAK:n työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen.

”Puhutaan hyvin mittavasta työsuojeluhaasteesta, joka on kasvanut pikkuhiljaa. Kun työn tietyt piirteet ovat vahvistuneet ajan myötä, se näkyy myös psykososiaalisessa kuormittumisessa”, hän selittää.

Euroopan tasolla on säädetty työsuojelun puitedirektiivi, joka periaatteessa kattaa yleisellä tasolla kaikkien työntekijöiden terveyteen ja työturvallisuuteen liittyvät asiat. Direktiivin nojalla on annettu myös muita täydentäviä direktiivejä erilaisista fyysisen työsuojelun teemoista. Ne tarkentavat, millä tavalla tiettyjä työsuojeluriskiä pitää hallita työssä.

”Mitä tulee psykososiaalisista tekijöistä johtuvaan kuormitukseen, niin tässä ollaan tekemisissä henkisen työsuojelun riskin kanssa. Asia, jota ei vielä työpaikoilla ymmärretä riittävästi. Ei tiedetä millaisilla toimilla sitä ennaltaehkäistään tai millaisilla toimilla ongelmaan puututaan”, Mironen kuvaa.

Ymmärrystä ja tietämystä tarvitaan

Tarkemman ohjauksen saatavuus olisi paikallaan työpaikoilla.
”Eli mitkä ovat sellaisia asioita, jotka minimissään tulee ottaa huomioon henkisen työterveyden osalta”, hän esittää.

Syy, miksi tämä on astetta vaikeampi työsuojeluasia, johtuu siitä, ettei työpaikalle voi mennä mittaamaan stressiä samalla tavalla kuten melua. Henkiseen terveyteen vaikuttavat kysymykset ovat sen verran uusia työelämässä.

”Työpaikoilta ja työnantajilta puuttuu usein ymmärrystä siitä, mihin pitää kiinnittää huomiota, jotta työ ei kuormita yksilöä niin, että se vaurioittaa henkistä terveyttä”.

Direktiivi antaisi eväitä tähän. Euroopan tasolla ja Suomesta löytyy jo paljon tutkimustietoa siitä, mitkä ovat ne asiat ja elementit, jotka vaikuttavat haitallisesti terveyteen. Ymmärrystä löytyy lähinnä alan asiantuntijoilta, mutta Mirosen mukaan tarvitaan vielä enemmän tietämystä työpaikoilla.

Stressiin liittyy myös väärinymmärryksiä tai leimaamista. Jos psykososiaalisia riskejä ja stressiä tarkastellaan kuitenkin organisaatioon liittyvänä kysymyksenä, eikä yksilöllisenä heikkoutena, niiden havaitaan olevan yhtä lailla hallittavissa, kuin muiden työpaikan terveys- ja turvallisuusriskien.

”Yksilöillä saattaa olla terveydellisesti erilaisia haasteita, jotka saattavat olla elämäntavoista tai perimästä johtuvia. Mutta tässä on kyse työssä esiintyvistä altisteista. Olisi tärkeää tiedostaa henkiseen terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Edelleen vallitsee yleinen luulo siitä, että kyse on vaan ihmisen omista ongelmista”, hän sanoo.

Mironen jatkaa:

”Psykososiaalinen kuormitus voi vaikuttaa monella eri tavalla terveyteen. Joillekin voi tulla uniongelmia, migreeniä tai vatsaongelmia jne. Kuormitus saattaa myös näkyä fyysisen terveyden ongelmina”, Mironen kertoo.

Hyviä esimerkkejä löytyy jo Euroopasta

SAK:n asiantuntijan mukaan on mahdollista laatia direktiivi, joka asettaa minimitason EU:ssa.

”Luonnollisesti se pitää olla erilainen kuin melu- tai kemikaalialtistukseen liittyvä, jossa on numeraalisia raja-arvoja. Direktiivillä on mahdollista ottaa kantaa mihin seikkoihin huomiota tulee kiinnittää huomiota”, Mironen sanoo.

1.6. Suomessa astuu voimaan työturvallisuuslain täsmennys, jonka mukaan työnantajan tulee osana työn vaarojen arviointia arvioida fyysisten kuormitustekijöiden ohella myös työn sisältöön, järjestelyyn ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät psykososiaaliset kuormitustekijät.

Mirosen mukaan kyseessä on hyvä uudistus ja suunta oikea.

”Myös Pohjoismaissa löytyy entuudestaan tarkempaa säätelyä psykososiaaliseen kuormitukseen. Hyviä käytäntöjä on jo olemassa, siksi direktiivi on mahdollinen toteuttaa EU-tasolla”. 

Työperäiseen stressiin liittyvää lainsäädäntöä on kuitenkin vain harvoissa jäsenmaissa, ja OSHA:n mukaan vain noin kolmanneksella työpaikoista on toimintasuunnitelma työperäisen stressin ehkäisemiseksi. EU-tason sääntely mahdollistaisi ongelmaan tarttumisen laajemmin.

ETUC ja korkeakoulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunta Eurocadres kampanjoivat psykososiaalisten kuormitustekijöitä koskevan direktiivin puolesta sivustolla www.endstress.eu. Hankkeeseen osallistuvat Suomesta kaikki keskusjärjestöt; SAK, STTK ja Akava.

”Tavoite on meille yhteinen Euroopassa”, mainitsee Mironen.

Työstä johtuva psykososiaalinen kuormitus lisääntyi pandemian aikana

ETUI:n raportti, joka käsittelee psykososiaalisten riskitekijöiden vaikutusta työterveyteen ja -turvallisuuteen, antaa synkän kuvan eurooppalaisen työelämän tilasta. Tutkimus osoittaa, kuinka altistuminen psykososiaalisille riskeille työpaikalla kasvoi jyrkästi vuosien 2020 ja 2022 välillä joidenkin riskitekijöiden lisääntyessä merkittävästi.

Aikapaineet tai työn ylikuormitus nousivat 19,5 prosentista 46 prosenttiin, itsenäisyyden puute tai työtahtiin tai työprosesseihin vaikuttamisen puute 1,4 prosentista 18 prosenttiin, kun taas häirintä ja kiusaaminen nousi 0,8 prosentista 7,7 prosenttiin. Tämä vahvistaa, että digitaalitekniikan käytön ja psykososiaalisille riskeille altistumisen välillä on selvä yhteys: 44,6 prosenttia työntekijöistä altistui vähintään yhdelle riskitekijälle vuonna 2022, kun vastaava luku ennen pandemiaa oli 19,5 prosenttia.

Kehitys huonompaan suuntaan viittaa ETUI:n mukaan ”ennennäkemättömään psykososiaalisten työolojen heikkenemiseen pandemian jälkeen”.

Työsuojelurintamalla halutaan myös parantaa etätyöhön liittyviä käytäntöjä ja kannustaa työntekijöitä työelämän ja vapaa-ajan väliseen tasapainoiluun. Työmarkkinaosapuolet neuvottelevat parasta aikaa EU:n tasolla olevasta sopimuksesta, joka määrittelee etätyötä sekä työntekijöiden oikeuksia irtautua töistä. Mironen painottaa, että tämä ei kata psykososiaalisia riskitekijöitä. 

”Direktiivejä löytyy lukuisista muista työsuojelukysymyksistä, joten miksi kuormituksesta ei ole tarkempaa sääntelyä kuin vain olemattoman pienen rahtusen verran”, Mironen huomauttaa.

Hyvä kysymys. Yksimielisyys vallitsee Euroopan parlamentin jäsenten, ammattiliittojen ja kansalaisyhteiskunnan kesken. Komissio ei toistaiseksi ole tähän yhtynyt.

Faktaruutu:

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU-OSHAn verkkosivulla löytyy esimerkkejä psykososiaalisiin riskeihin johtavista työoloista, joita on:

• liiallinen työkuorma
• ristiriitaiset vaatimukset ja epäselvä tehtävänkuva
• heikot mahdollisuudet osallistua työntekijää itseään koskeviin päätöksiin tai vaikuttaa siihen, miten työ tehdään
• huonosti hallittu organisaation muutos, työn epävarmuus
• toimimaton viestintä, johdon tai kollegojen tuen puute
• kiusaaminen tai seksuaalinen häirintä, kolmannen osapuolen käyttämä väkivalta.