Siirry sisältöön
In English

Työperäisille onnettomuuksille ja sairauksille on saatava loppu

”Toivon, että voisin toiminnallani parantaa kestävällä tavalla työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta Euroopassa”, sanoo ETUCin apulaispääsihteeri Claes-Mikael Ståhl. Kuva: ETUC.

Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö ETUCin apulaispääsihteeri Claes-Mikael Ståhl korostaa, että hänen ensisijaisena tehtävänään on saada aikaan muutos. Kun hänet nimettiin apulaispääsihteeriksi syyskuussa 2021, hän sai vastuulleen kauppaan, liikkuvuuteen, työllisyyteen, koheesiorahastoihin sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen (TTT-asiat) liittyviä asioita.

”Jätin paikkani laillisena neuvonantajana Ruotsin LO:ssa, jossa toimin työehtosopimusneuvotteluiden ja EU-asioiden parissa viimeisten 15 vuoden ajan. Ammattiliittojen edunvalvonnan ja mielipiteiden koordinointi sekä kompromissien ja yhteisten toimintatapojen luominen on minulle tuttua. Siinä mielessä olen tottunut toimimaan suurten ryhmien kanssa, joita kohtaan myös ETUCissa, jossa on 92 järjestöä 39 maasta”, hän sanoo.

Kansainväliseen virkaan siirtyminen edellytti häneltä muutto Brysseliin perheen kanssa.

”Muutimme tänne noin seitsemän kuukautta sitten, mutta ei tähän vielä ole oikein tottunut”, hän sanoo ja tarkoittaa niitä tavanomaisia haasteita, joita uuteen maahan asettuminen tuo mukanaan.

ETUC tunnetaan Euroopan työläisten äänitorvena EU:n päätöksenteossa. Ståhl tiesi tarkkaan, mihin on ryhtymässä. 20 vuotta sitten hän toimi laillisena neuvonantajana palveludirektiiviin ja  Laval-tapaukseen liittyvissä asioissa. Tapaus sai paljon julkisuutta, kun Ruotsin työtuomioistuin vei tapauksen Euroopan unionin tuomioistuimeen. EUT päätti, että työtaistelutoimet voivat toisinaan olla oikeutettuja EU-lain nojalla sosiaalisen polkumyynnin välttämiseksi. Lainopilliset toimenpiteet toteutettiin läheisessä yhteistyössä ETUCin kanssa.

”ETUCin arvot ovat selvästikin yhä samat, mutta asioista puhutaan eri tavalla. Siinä mielessä tuntuu siltä, kuin olisin palannut kotiin, kun aloitin työni täällä viime syksynä”, hän sanoo.

Kuusilapsisen perheen esikoisena Ståhl on tottunut neuvottelemaan, ja tulevissa haasteissa TTT-sektorilla sovittelijan taidoille tulee olemaan käyttöä. Työterveys- ja turvallisuusasiat ovat nousseet yhä enemmän esille Euroopan tasolla aina siitä lähtien, kun Jean-Claude Juncker valittiin Euroopan komission puheenjohtajaksi, ja työtä on riittänyt myös nyt Ursula von der Leyenin aikana. 

”Pyrin ensisijaisesti saavuttamaan tarvittavia kompromisseja, jotta asiat saadaan etenemään. Tällä saralla on paljon mielenkiintoisia asioita kuten asbestialtistusta työssä koskeva direktiivi sekä työssä syöpää tai perimän muutoksia aiheuttaville tekijöille sekä lisääntymiselle vaarallisille aineille altistumiseen liittyvistä vaaroista annettu direktiivi (CMR-direktiivi). Haluan antaa panokseni näiden asioiden parantamiseksi”, Ståhl sanoo.

”Koronan jälkimainingeissa huomaamme työssä koettujen psykososiaalisten riskien kasvaneen, ja niistä äärimmäisin on itsemurha. Näemme myös tarpeen lainsäädännölle, joka kattaa työntekijöiden psykososiaaliset riskit ETUCissa”, hän lisää.

Työterveys ja -turvallisuus merkitsee nykyisin varsin paljon muutakin kuin vain sitä, että työntekijät vahingoittuvat koneista. Kysymys on myös siitä, että ihmiset eivät sairastu tai vammaudu työstä muutenkin kuin vain fyysisesti. Nykyaikaisessa TTT-suunnitelmassa tulee ottaa kaikki nämä asiat huomioon, Ståhl painottaa.

Tästä syystä apulaispääsihteeri on tyytyväinen saadessaan hoitaa erityistehtäviään ETUCissa.

”Työterveys- ja turvallisuusasioilla on todella paljon merkitystä työpaikoilla. Kun ihmisiltä kysytään, mitä he haluaisivat muuttaa työpaikoillaan, nämä asiat liittyvät usein TTT:hen. Liian usein on keskitytty taloudellisiin seikkoihin sen sijaan, että huolehdittaisiin työntekijöiden tarpeista tai toiveista työpaikoilla”, Ståhl sanoo.

Tilastot valottavat varmasti jonkin verran sitä, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan terveyden ja turvallisuuden edistämisestä työssä. Yli 200 000 työntekijää kuolee vuosittain työperäisiin sairauksiin, joista syöpä on suurin työperäisten kuolemien aiheuttaja 52 %:n osuudella tällaisista tapauksista EU:ssa. 80 prosenttia työperäisistä syövistä johtuu asbestista, ja ne aiheuttavat vuosittain 88 000 kuolemaa. Henkiä säästetään parhaiten vahvistamalla sääntöjä ja suojaamalla rakennustyöläisiä asbestin vaaroilta. Tästä syystä ETUC on pyytänyt Euroopan komissiota työstämään maailmanlaajuista asbestikieltoa yhtenä käytettävistä keinoista.

Vuoden 2022 aikana odotetaan muutoksia kahteen merkittävään direktiiviin. Asbestialtistumista työssä koskevasta direktiivistä on tarkoitus tulla Euroopan komissiolta uusi luonnos heti kesän jälkeen.

”ETUCissa uskomme, että näin tapahtuu. Toivon, että ensi vuoden tammikuussa alkavan Ruotsin EU-puheenjohtajuuskauden aikana pystymme toimittamaan valmiita päätöksiä mahdollisimman paljon”, Ståhl sanoo.

Toinen ratkaisevassa asemassa oleva direktiivi on kemiallisten tekijöiden direktiivi (CAD). Arviolta 2 miljoonaa työntekijää EU:n jäsenvaltioissa altistuu työssään vähintään yhdelle myrkylliselle aineelle, joka vaikuttaa haitallisesti lisääntymiseen. Ståhlin arvion mukaan komissiolta saadaan luonnos jossakin vaiheessa kesälomien jälkeen.

Syöpää tai perimän muutoksia aiheuttaville sekä lisääntymiselle vaarallisille aineille altistumiseen työssä liittyvistä vaaroista annettua direktiiviä (CMR-direktiivi) muutettiin äskettäin neljännen kerran. Tähän asti huomioon oli otettu ainoastaan syöpäsairauden vaaraa tai perimän muutoksia aiheuttavat aineet, mutta nyt direktiivi kattaa myös lisääntymiselle vaaralliset aineet. Tällä tavalla pystytään suojaamaan olennaisesti paremmin miljoonia EU-alueen työntekijöitä, jotka altistuvat näille hedelmättömyyttä, keskenmenoja ja/tai sikiön epämuodostumia aiheuttaville aineille.

Kolumnissaan Social Europe  -alustalla tammikuussa Ståhl toi vahvasti esille sen, että työntekijät kuolevat vain siksi, että yrittävät ansaita elantonsa. Tätä ei voi hyväksyä, ja siksi ETUCin kunnianhimoisena tavoitteena on saada työperäiset onnettomuudet ja sairaudet loppumaan kokonaan. Kampanjassa ”Zero Vision on Death”, joka lanseerataan myöhemmin, korostetaan tätä samaa viestiä.

Kollektiivisiin ongelmiin tarvitaan kollektiiviset ratkaisut. ETUCin kautta ammattiliitot työskentelevät yhdessä painostaakseen Eurooppaa eroon ammattiin liittyvistä onnettomuuksista ja sairauksista konkreettisilla toimilla sen varmistamiseksi, että kaikilla työntekijöillä on oikeus turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön.

”Panemalla täytäntöön asianmukaiset toimenpiteet voimme varmistaa, että kemikaaleille altistumista tapahtuu vähemmän ja sitä kautta työntekijöiden syöpäkuolemat vähenevät. Tämän takia lainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla on valtava merkitys.”

Clas-Mikael Ståhl uskoo, että tulevina vuosina työperäiset syövät vähenevät merkittävästi Euroopassa.

”Tämän takia TTT on erittäin palkitseva työsarka. Voit helposti nähdä työsi tuottamat tulokset”, hän lisää.

Pandemia moninkertaisti jo entisestään laajan työpaikoilla vallitsevan sekä fyysisten että psyykkisten terveysriskien kirjon.

”Koronakriisin aikana havaittiin lisääntynyttä stressiä sekä enemmän psykososiaalisia riskejä. Siksi ei yllätäkään, että ETUC haluaa psykososiaalisia riskejä koskevan direktiivin”, hän lisää.

Monet pandemian aikana tehdyistä toimenpiteistä ovat tuoneet psykososiaalisen puolen TTT:n toiminnan ytimeen. Ståhl katsoo, että Euroopan-laajuiselle aloitteelle on välitön tarve. Osittain siksi, että työelämässä on tapahtunut peruuttamattomia muutoksia.

ETUC on yhdessä koulutettujen ryhmien ja ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunnan (Eurocadres) kanssa laatinut viiden kohdan ohjelman psykososiaalisia riskejä koskevan direktiivin puolesta. Keskeisiin vaatimuksiin kuuluvat paremmat toimintatavat stressin ehkäisemiseksi sekä työntekijöiden aseman parantaminen.

”Tarkoitus on luoda työpaikoille mahdollisuudet keskustella stressistä ja löytää keinot vähentää stressiä tehokkaasti”, hän täsmentää.

Mielenterveysongelmat ovat yhä vaiettuja asioita, mutta yhä useammat työntekijät ovat avautuneet vaikeuksistaan. Pandemia aiheutti eräänlaisen masennuksen, ahdistuksen ja uupumuksen hyökyaallon. Pandemian ansiosta aihe nousi esiin, Ståhl kiteyttää.

”Onneksi ihmiset ovat rohkaistuneet puhumaan näistä asioista, ei vain työmarkkinoilla yleisellä tasolla vaan myös työpaikoilla. Mielenterveys vaikuttaa merkittävästi nykyiseen työskentelytapaamme sekä siihen, että voimme löytää tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä, sillä työntekijöillä on oikeus irtautua työstä”, hän tähdentää.

”Työterveys ja -turvallisuus merkitsee nykyään varsin paljon muutakin kuin sitä, että työntekijät vahingoittuvat koneista. Nykyaikaisessa TTT-suunnitelmassa tulee ottaa huomioon kaikki asiat työperäisistä onnettomuuksista ja sairauksista psykososiaalisiin riskeihin, jotka aiheuttavat mielenterveysongelmia”, apulaispääsihteeri Claes-Mikael Ståhl tähdentää. Kuva: ETUC.

Esittelyssä Claes-Mikael Ståhl 

Syntynyt: Södertäljessä Ruotsissa                                       
Asuinkunta: Waterloo                                                                                                          
Parasta/huonointa Brysselissä: Parasta ovat ihmiset, huonointa on liikenne.
Intohimo:
kompromissit                                                                                    
Roolimalli johtajana: John Monks, ETUCin entinen apulaispääsihteeri                                                         
Jos en olisi ay-ihminen, olisin professori.