Siirry sisältöön
In English

Ursula von der Leyenin linjapuhe: Vahva unioni saavutetaan yhteistyöllä ja demokratian avulla   

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keskittyi vahvasti energia- ja sisämarkkina-asioihin vuoden linjapuheessaan Euroopan parlamentin edessä Strasbourgissa. Kuva: © European Union 2022, EP/Fred Marvaux.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli unionin tilasta pitämässään puheessa toimenpiteitä nousevien energianhintojen hillitsemiseksi. Sähkön kysyntää olisi vähennettävä koordinoidusti kaikissa jäsenvaltioissa. EU rajoittaa myös joidenkin sähköntuottajien tuloja ja perii solidaarisuusmaksun fossiilisten polttoaineiden supervoitoista.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keskittyi vahvasti energia- ja sisämarkkina-asioihin linjapuheessaan Euroopan parlamentin edessä Strasbourgissa. EU:ta koetellaan nyt ja tulevina aikoina monella tavalla.

”Voidaan sanoa, että eletään keskellä energia- ja taloussotaa, ja siinä samalla käydään myös arvojen sotaa. Tässä käydään sotaa Euroopan tulevaisuudesta, jossa autokratia on demokratiaa vastaan”, puheenjohtaja lausui ajatuksiaan Venäjän sodasta Ukrainassa.

”Olen vakuuttunut, että tarvittavalla rohkeudella ja tarvittavalla solidaarisuudella Venäjä tulee epäonnistumaan ja Eurooppa voittamaan”, hän lisäsi toiveikkaasti.

Paikalla Strasbourgissa oli myös Ukrainan ensimmäinen nainen Olena Zelenska, joka oli kutsuttu Ursula von der Leyenin kunniavieraaksi täysistuntoon.

Puheenjohtaja esitti tukensa Ukrainan kansalle ja välitti kiitoksensa ukrainalaisille, jotka toistuvasti ovat osoittaneet rohkeutta pitkään jatkuneissa taisteluissa Venäjää vastaan.  

Von der Leyen lupasi, että Euroopan Ukrainaan kohdistuneet solidaarisuustoimet jatkuvat. Eurooppa seisoo Ukrainan rinnalla.

”Pakotteet ovat tällä ja pysyvät. Kremlin on maksettava tästä kuoleman ja tuhon tiestä”, hän totesi vakavasti.

EU valmistautuu myös sodan jälkeiseen aikaan eri tuki- ja uudelleenrakennustoimilla.

Puoli miljoonaa lasta on aloittanut koulunkäynnin EU:n alueella. Puheenjohtaja muistutti kuitenkin, että moni oppilas joutuu kohtamaan ja uhkaamaan sotaa päivittäin Ukrainassa. EU on valmis rahoittamaan maan jälleenrakentamista 100 miljoonalla eurolla. Koulut ovat etusijalla, koska Ukrainan tulevaisuus alkaa kouluista ja lapsista.

Tällä hetkellä Ukraina vie sähköä EU:n alueelle, ja osa tullimaksuista on poistettu. Von der Leyen lupasi, että EU:n ja Ukrainan kaupankäyntiä laajennetaan entisestään. Ukrainalle on luvassa pääsy EU:n sisämarkkinoihin ja sen hyötyihin.

Sodan oppeja: riippuvuussuhteista eroon

EU:n on puheenjohtajan mukaan monipuolistettava energialähteitään. Tilalle on etsittävä uusia luotettavia energiamarkkinoiden tarjoajia. Muun muassa Algeria ja Yhdysvallat löytyvät uusien mahdollisten kumppanien listalta.

”Energiakriisi näkyy sähkölaskuissa, ja hinnat ovat kymmenkertaistuneet verrattuna aikaan ennen pandemiaa. Eurooppalaiset joutuvat nyt sopeutumaan uuteen tulevaisuuteen”.

Miljoonat eurooppalaiset tulevat tarvitsemaan EU:n tukea. EU ehdottaa jäsenvaltioille toimenpiteitä, jotka vähentäisivät kokonaissähkökulutusta.

”Tarvitaan kohdistettua tukea pk-yrityksille ja kotitalouksille. Ehdotamme kattoa, niiden yritysten voitoille, jotka tuottavat sähköä alhaisilla kustannuksilla. Näinä aikoina on väärin saada valtaisia ylimääräisiä voittoja, jossa hyödytään sodasta ja kuluttajat joutuvat maksumiehiksi”.

Sen lisäksi EU kerää yli 140 miljardia euroa hätärahaston, jotta pystytään lieventymään energiakriisiä jäsenvaltioissa. Samanaikaisesti komissio käy keskusteluja kaasun hintakatosta. Huoltovarmuus ja toimitusvarmuus turvataan.

”EU keskustelee tarkemmin työryhmässä, joka lähiaikoina nimitetään, eri toimenpiteistä kaasun hinnan alentamisesta jäsenvaltioissa”, puheenjohtaja lupailee.

Tässä hän näkee Norja yhtenä potentiaalisena uutena kumppanimaana. 

”Meidän on pidettävä katse koko ajan tulevaisuudessa”, hän painottaa.

Nykyinen sähköjärjestelmä ei ole puheenjohtajan mukaan ajanmukainen eikä oikeudenmukainen kuluttajalle. Edessä on kattava sähkömarkkinoiden uudistus, puheenjohtaja visioi.

”Kuluttajien pitäisi voida hyötyä halvoista uusiutuvista energialähteistä”.

Mitään nopeaa ratkaisua tähän ei löydy, vaan se vaatii paradigman muutosta ja investointeja, esimerkiksi satsauksia tuulivoimaan, aurinkopaneeleihin ja vetymarkkinoihin.

”Vety voi muuttaa tilanteen. Meidän pitää siirtyä nishmarkkinoilta massamarkkinoille. RePowerEU:n myötä olemme kaksinkertaistaneet tavoitteemme tuottaa uusiutuvaa vetyä vuoteen 2030 mennessä”.

Jotta EU pääsee tavoitteeseensa, unionin on luotava vetymarkkinat, joilla investointivajeet voidaan täyttää. Tämä edellyttää uuden eurooppalaisen vetypankin perustamista. Se tulee takaamaan vedyn ostokset erityisesti käyttäen innovaatiorahaston varoja. Investointeja tehdään 3 miljardin euron edestä.

Puheenjohtaja paljasti puheessaan, että Euroopan komissio ehdottaa vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nostamista 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin.

Oikeudenmukaisuutta haetaan kieltämällä pakkotyöllä valmistettuja tuotteita EU:ssa

Puheenjohtaja lupasi, että ”poliittisen vahvuutensa ja taloudellisen painoarvonsa ansiosta EU voi tehdä sopimuksia, joilla saadaan aikaan muutos” eettisissä sekä ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksissä. Hän teki selväksi, että EU haluaa digitaalitalouden verottamista koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen, mutta etenee asiassa yksin, jos yhteiseen sopimukseen ei päästä:

”Haluan, että Eurooppa edistää oikeudenmukaisuutta kaikkialla maailmassa”, hän painotti.

Aiemmin päivällä komissio julkaisi myös ehdotuksensa uudeksi direktiiviksi, jonka mukaan se haluaa kieltää pakkotyöllä valmistettuja tuotteita EU:n markkinoilla.

Maastrichtin hengessä – vakaus ja kasvu voivat kulkea vain käsi kädessä

EU tarvitsee finanssipoliittisia sääntöjä, joilla mahdollistetaan strategiset investoinnit ja turvataan samalla julkisen talouden kestävyys.

”Tarvitsemme sääntöjä, joilla vastataan tämän vuosikymmenen haasteisiin. Lokakuussa komissiolta tulee uusia ajatuksia talouden ohjausjärjestelmää varten. Jäsenvaltioilla tulisi olla enemmän joustavuutta, mitä velkojen vähentämiseen tulee”, hän mainitsee paljastamatta sen enempää.

Onko EU:ssa toimiva businessympäristö? Onko riittävästi työvoimaa? Onko meillä pääsy raaka-aineisiin, joita teollisuus tarvitsee? Tässä kolme tärkeää kysymystä unionin tulevaisuutta ajatellen.

Inflaatio ja epävarmuus koettelevat eurooppalaisia pk-yrityksiä erityisen raskaasti. Tästä syystä komissio esittää pk-yritysten apupaketin, johon liittyy verosääntökokonaisuus, jota sovelletaan liiketoiminnan harjoittamiseen Euroopassa (BEFIT).

Toinen asia liittyy työvoiman puutteeseen. Työttömyys on tällä hetkellä ennätysalhaalla, 6 prosentin hujakoilla Euroopan unionissa. Samaan aikaan avoimien työpaikkojen määrä on ennätyskorkealla. Puheenjohtajan mukaan tähän löytyy ratkaisu; koulutukseen ja oppimiseen tulee panostaa.

”Meidän on keskittyvä enemmän koulutukseen, koska kaikkia ammattiryhmiä tarvitaan jatkossakin. Ensimmäinen tärkeä askel on parantaa ja nopeuttaa muualta tulevien tutkintojen tunnustamista Euroopassa. Lisäksi Euroopan on oltava houkuttelevampi niille, joilla on osaamista ja jotka haluavat tänne tulla. Siksi ehdotan, että teemme Euroopassa vuodesta 2023 koulutuksen ja ennen kaikkea täydennyskoulutuksen teemavuoden (European Year of Skills 2023)”.

”Tarvitsemme paljon enemmän panostusta ammatilliseen koulutukseen ja ammattitaidon parantamiseen. Siksi ehdotamme, että vuodesta 2023 tehdään Euroopan taitojen teemavuosi”, von der Leyen sanoi linjapuheessaan.
Kuva: © European Union 2022, EP/Philippe STIRNWEISS.

Kauppapolitiikkaan siirtyessä komission puheenjohtaja mainitsi, että EU tarvitsee kumppanuuksia, joiden avulla EU voi ajaa yhteisiä etuja. Sellaisia ovat esimerkiksi Chile, Meksiko ja Uusi-Seelanti sekä neuvottelukumppaneina Intia ja Australia.

”Samanmielisten kumppaneiden kanssa voimme myös turvata työ- ja ympäristönormiemme noudattamisen EU:n rajojen ulkopuolella. Me emme saa joutua uudelleen riippuvuussuhteeseen, kuten kävi öljyn ja kaasun suhteen”.

Jotta työpaikkoja ja teollisuutta säilyisi Euroopassa myös jatkossa, komissio aikoo perustaa suvereniteettirahaston. Sillä varmistetaan, että Made in Europe -tuotteet valmistetaan edelleen kotirintamalla.

Demokratian puolestapuhuja

Euroopan unionin laajentumiseen puheenjohtaja suhtautuu myönteisesti. Se vaatii suhteiden syventämistä ja demokratioiden vahvistamista Euroopassa. Ukraina, Moldova ja Georgia ovat uusimpia EU:n hakijamaita.

Tärkeää on myös edelleen puolustaa demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta sekä EU:n sisällä että koko muussa maailmassa.

”Disinformaatio ja valheelliset huhut, jotka leviävät internetissä, ovat myrkkyä demokratialle”, hän toteaa ja jatkaa:

”Moni on pitänyt demokratiaa itsestäänselvyytenä. Nyt kaikki näkevät, että meidän on suojeltava demokratiaamme pahantahtoiselta häirinnältä”.

Komissio tulee esittämään demokratian puolustuspaketin, jonka avulla se voi paljastaa peitellyn ulkomaisen vaikutustoiminnan ja pimeän rahoituksen.

”Demokratia ei ole poistunut muodista, mutta sitä on päivitettävä, jotta se voi jatkossakin parantaa ihmisten elämää. Nämä ovat edesmenneen parlamentin puhemiehen David Sassolin sanat”, puheenjohtaja sanoo viitaten siihen, että Euroopan on aina etsittävä uusia näköaloja.

Komission puheenjohtaja ei jättänyt mainitsematta seuraavaa sukupolvea. Euroopassa pitää komission mukaan asettaa nuoret etusijalle.

”Emme saa vaarantaa lastemme tulevaisuutta, vaan meidän on tehtävä Euroopasta parempi paikka. Siksi on aika kirjata sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n perussopimuksiin”, hän sanoo.

Ursula von der Leyen päätti puheensa sanoihin: ”Unioni seisoo vahvana yhdessä ja voittaa esteet yhdessä. Kauan eläköön Eurooppa!”

Puheen jälkeen mepit tenttasivat komission puheenjohtajaa. Selvää on, että puheesta jäi uupumaan vahva sosiaalinen ulottuvuus ja käytännönläheisiä toimia energiakriisin selättämiseen.
Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC julkaisi illalla lehdistötiedotteen, jossa se kommentoi komission linjauksia. Se löytyy täältä.

Katso puhe nauhoitettuna täältä.