Siirry sisältöön
In English

Väärinkäytöksistä ilmoittavalle luvassa parempaa suojaa

Komissio haluaa suojella henkilöitä, jotka ilmoittavat yleisen edun kannalta merkityksellisistä väärinkäytöksistä esimerkiksi omassa organisaatiossaan.

Komissio julkisti 23. huhtikuuta direktiiviehdotuksensa, jolla se haluaa lisätä väärinkäytösten ilmoittajien (engl. whistleblower) suojaa EU:ssa.

Tällaisia väärinkäytöksiä voivat olla esimerkiksi organisaation harjoittama veronkierto, korruptio, lakisääteisten tehtävien laiminlyöminen tai ympäristön tuhoaminen.

Uuden direktiivin mukaan kaikenlaisista väärinkäytösten ilmoittajaan kohdistuvista vastatoimista tulisi kiellettyjä ja rangaistavia. Tällaisia voivat olla muun muassa irtisanominen tai alempiin tehtäviin siirtäminen.

Ehdotus sisältää työnantajille selkeät velvoitteet ja noudatettavat menettelyt.

Yli 50 hengen yritysten tai yritysten, joiden vuotuinen liikevaihto on yli 10 miljoonaa euroa, on otettava käyttöön sisäiset menettelyt väärinkäytöksiä koskevien ilmoitusten käsittelyä varten.

Myös valtion- ja aluehallinnon yksiköillä ja yli 10 000 asukkaan kunnilla on tämä velvoite.

Väärinkäytösten ilmoittamista varten on perustettava selkeät kanavat ja kolmiportainen ilmoittamisjärjestelmä. Sen mukaan väärinkäytöksestä voisi kertoa organisaation sisällä, asiaankuuluvalle viranomaiselle tai julkisuuteen.

Jos väärinkäytösten ilmoittaja joutuu vastatoimien kohteeksi, hänellä olisi ehdotuksen mukaan oikeus maksuttomaan neuvontaan ja asianmukaisiin oikeussuojakeinoihin esimerkiksi irtisanomisen estämiseksi.

Tällaisissa tapauksissa sovellettaisiin niin kutsuttua käänteistä todistustaakkaa: vastatoimista epäillyn tahon, esimerkiksi työnantajan, olisi osoitettava, että se ei ole harrastanut vastatoimia.

Väärinkäytösten ilmoittajia suojeleva lainsäädäntö EU-maissa on edelleen puutteellista, näin myös Suomessa. Komission mukaan vain 10 EU-maassa on olemassa kattava suoja väärinkäytösten ilmoittajille.

Komission whistleblower-ehdotus ja muut asiakirjat