Siirry sisältöön
In English

Vähimmäispalkat EU:ssa: komissio haluaa lisätä työehtosopimista jäsenmaissa

Työehtosopimusneuvottelumalli on komission mielestä tehokkain keino työssäkäyvien köyhyyden vähentämiseksi Euroopassa.
Työntekijä pesee ikkunaa
Kuva: iStock.com / matspersson0

Työehtosopimusneuvottelumalli on komission mielestä tehokkain keino työssäkäyvien köyhyyden vähentämiseksi Euroopassa.

Komission mukaan 9,4 % EU:n työntekijöistä elää köyhyydessä, ja osuus on viime vuosina noussut. Komissio haluaa tarttua tähän ongelmaan kannustamalla jäsenmaita lisäämään palkkojen sopimista neuvotteluilla. Niissä maissa, joissa työehtosopimusten kattavuus on korkea, myös matalapalkkaisten työntekijöiden asema on parempi ja heidän osuutensa työllisistä pienempi.

Komissio julkisti vähimmäispalkkoja koskevan direktiiviehdotuksensa keskiviikkona 28. lokakuuta. Ehdotuksella annetaan jäsenmaille sitovat tavoitteet vähimmäispalkkojen parantamiseksi, mutta lainsäädännölliset keinot siihen jäsenmaat päättävät itse.

Ehdotuksen painotus on työehtosopimisen edistämisessä kaikissa EU-maissa. Mitään jäsenmaata ei pakoteta ottamaan käyttöön lakisääteistä vähimmäispalkkaa.

Ehdotuksessa määritellyt tavoitteet jakautuvat osin sen mukaan, koskevatko ne lakisääteisen vähimmäispalkan maita vai Suomen kaltaisia maita, joissa palkat määritellään yksinomaan työehtoneuvotteluilla. Tällaisia maita ovat EU:ssa Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Italia, Itävalta ja Kypros.

Lakisääteisiä vähimmäispalkkoja koskien ehdotuksessa määritellään raamit, joilla jäsenmaiden on taattava muun muassa vähimmäispalkkojen riittävyys ja kehittyminen. Ehdotus ei siis sisällä mitään tiettyä suhteellista tasoa, jolla vähimmäispalkan tulisi kaikissa jäsenmaissa olla.

Kaikille jäsenmaille tulisi direktiiviehdotuksen mukaan velvoite edistää alakohtaista tai useita aloja kattavaa sopimista.

Tarkempi velvoite tulisi niille maille, joissa työehtosopimusten kattavuus on alle 70 %. Tällaisten maiden tulisi luoda neuvottelemista edistävä kehys joko lakisääteisesti ja työmarkkinaosapuolia konsultoiden tai työmarkkinaosapuolten kanssa sopien. Lisäksi tulisi luoda työehtosopimista edistävä, julkinen toimintasuunnitelma. Suomessa työehtosopimusten piiriin kuuluu 89 % palkansaajista.

Kaikkien jäsenmaiden tulisi raportoida vähimmäispalkkojen tilanteesta komissiolle vuosittain. Suomen kaltaisten sopimusneuvottelumaiden tulisi toimittaa tietoa palkkojen jakaumasta, työehtosopimusten kattavuudesta ja sopimusten ulkopuolelle jäävien työntekijöiden palkkatasosta ja palkkojen riittävyydestä.

Komission tiedote ja asiakirjat vähimmäispalkkaehdotuksesta 28.10.2020