Siirry sisältöön
In English

Vähimmäispalkka: Työehtosopimusjärjestelmät jäsenmaissa on turvattava

FinUnionsin jäsenjärjestöt SAK ja STTK pitävät hyvänä asiana sitä, että komissio haluaa edistää palkkojen oikeudenmukaisuutta.
Siivooja pitää kolikoita sinisellä siivoushansikkaalla verhotussa kädessään.
Kuva: iStock.com / altmodern

Uusi Euroopan komissio on halunnut tarttua pienituloisten aseman parantamiseen ja tiedustelee parhaillaan Euroopan-tason työmarkkinajärjestöjen mielipiteitä mahdollisesta EU:n vähimmäispalkasta. 

Kaikkein kestävintä eurooppalaisten palkkojen ja muiden työehtojen kehittämisessä on työehtosopimusneuvotteluissa sovittava työehtojen parantaminen, ja tätä on painottanut myös Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC, jonka jäseniä SAK ja STTK ovat. 

On kunnioitettava jäsenmaiden toimivia työehtosopimusjärjestelmiä ja näin ollen myös valtakunnallisiin työehtosopimuksiin perustuvaa palkanmääritystä. 

Suomessa erityisen tärkeää on lisäksi työehtosopimusten yleissitovuuden turvaaminen. 

Lakisääteinen vähimmäispalkka on käytössä kaikissa muissa EU-jäsenmaissa paitsi Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Itävallassa, Italiassa ja Kyproksella. 

Eurooppalaisen työelämän tutkimuslaitoksen Eurofoundin mukaan lakisääteisen vähimmäispalkan merkitys maittain vaihtelee suuresti. 

Esimerkiksi useissa itäisen Keski-Euroopan maissa se on tärkeä vaikutin palkanmuodostuksessa, kun taas esimerkiksi Belgiassa tai Espanjassa, joissa alakohtaiset työehtosopimukset kattavat palkkaa ja muita työehtoja koskevat määräykset, lakisääteinen vähimmäispalkka täydentää olemassa olevaa tes-järjestelmää. 

Lakisääteisen vähimmäispalkan maille yhteistä on, että matalapalkkaisuus koskettaa erityisesti naisia. Mitä alempia tulotasoja tarkastellaan, sitä enemmän naiset ovat ryhmissä yliedustettuina. 

Lisäksi monissa maissa, joissa on lakisääteinen vähimmäispalkka, on säädetty useista poikkeustilanteista, jolloin sitä ei kuitenkaan sovelleta, esimerkiksi Saksan Minijobs ja kotitaloustyö.