Yritysvastuulaki Euroopan tasolla etenee Euroopan parlamentissa. 8. marraskuuta vuorossa oli parlamentin työllisyysvaliokunnan käsittely, jossa Samira Rafaela (Renew, Hollanti) esitti lausuntoluonnoksensa valiokunnalle. Yritysten vastuullisuutta pohdittiin vähän eri näkökulmista ja paikalla oli myös komission edustaja.

Helmikuussa 2022 komissio julkaisi ehdotuksensa yritysvastuulainsäädännöstä, joka tiivistetysti edellyttää yrityksiä olemaan tietoisia oman toimintansa ympäristö- ja ihmisoikeusriskeistä, pyrkimään välttämään niitä ja korjaamaan puutteet.

Komission esitys on saanut ay-liikkeeltä ja eri kansalaisjärjestöiltä kovaa arvostelua, koska se koskee vain suurimpia yrityksiä, noin 99 prosenttia yrityksistä jäisi sen ulkopuolelle. Parlamentin esittelijänä toimii Lara Wolters (S&D, Hollanti) oikeudellisten asioiden valiokunnassa, joka myös on ollut kriittinen komission ehdotukselle. Syy siihen on, ettei se ole lähelläkään kunnianhimoisia oma-aloitemietintöjä, joita Euroopan parlamentti on työstänyt evääksi komissiolle aiemmin.

Parlamentti pyrkii lainsäätäjän roolissa yritysten kestävän kehityksen ja vastuullisuuden globaaliksi edelläkävijäksi asettamalla riman korkeammalle. Tämä kävi myös selväksi työllisyysvaliokunnan keskusteluissa.

”EU:n yrityksistä voi tulla globaaleja yritysvastuullisuuden edelläkävijöitä, jotka johtavat hyvällä esimerkillä ja innostavat myös yrityksiä kolmansissa maissa vastaamaan direktiivissä asetettuihin tavoitteisiin”, Rafaela painotti puheenvuorossaan.

Lausuntoluonnoksessaan Samira Rafaela painottaa muun muassa työntekijöiden ja heidän edustajiensa sekä työmarkkinaosapuolten mukaanottamista, sukupuoliherkkyyden huomioon ottamista, direktiivin soveltamisalan laajentamista sekä ilmastonmuutoksen sisällyttämistä direktiiviin.

”Kaksi merkittävää muutosta, joita ehdotan komission ehdotukseen, ovat soveltamisalaa koskevat muutokset ja sukupuolisensitiivisen lähestymistavan sisällyttäminen. Ehdotus jättää kokonaan huomiotta naisten haavoittuvaa asemaa maailmanlaajuisissa arvoketjuissa”, hän huomautti.

Pk-yritykset jätetty direktiiviehdotuksen ulkopuolelle

Komission ehdotus ei sisällä pk-yrityksiä osana toimitusketjua, mikä on ollut Euroopan parlamentin lähtökohta tulevan lain kohdalla. Rafaelan lähtökohta on, että pienet ja keskikokoiset yritykset ovat osa direktiivin soveltamisalaa. Euroopan unionissa pk-yrityksiä on 98,9 prosenttia kaikista yrityksistä ja ne tuottavat 55,9 prosenttia EU:n talouden kokonaisarvonlisäyksestä.

”Näiden yritysten sisällyttäminen ei ole vain YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden mukaista. Se on myös direktiivin täyden potentiaalin hyödyntämistä, joten pk-yritysten roolia ei pidä aliarvioida”, hän toteaa.

Europarlamentaarikon mukaan jokaisella yrityksellä on velvollisuus edistää ihmisarvoista työtä ja työoloja koosta riippumatta.

”Vastuullisuus ei ole pienemmille yrityksille enemmän tai vähemmän monimutkaista, mutta lähestymistavan tulee olla erilainen riippuen yrityksen koosta ja sen kohtaamista riskeistä ja toimintaympäristöstä. Nämä ovat tekijöitä, jotka voidaan ottaa huomioon esimerkiksi tuen ja koulutuksen muodossa”, hän lisää.

Mikäli pk-yritykset jätetään direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, direktiivi voi silti vaikuttaa niihin käytännössä. Monet pk-yritykset ovat osia suurempien monikansallisten yritysten toimitusketjuja, joten sitä kautta heidän olisi osallistuttava yritysten Due Diligence -lausekkeisiin ja noudatettava tiettyjä vaatimuksia.

Varjoesittelijä Miriam Lexmann (EPP, Slovakia) esitti tukea Rafaelan ehdotukselle ja painotti, että liian moni EU:n yrityksistä hyötyy rahallisesti ihmisoikeusloukkauksista ja hyväksikäyttää haavoittuvassa asemassa olevia. Tähän on saatava loppu.

”Muutos on kuitenkin tehtävä niin, ettei se kuormita yrityksiä liikaa. Meidän on luotava yrityksillemme sellainen tasapuolinen toimintakenttä, joka ei vaikeuta heidän kilpailukykynsä kansainvälisillä markkinoilla, mutta silti niin, että kannamme eettiset velvollisuutemme”, Lexmann esitti.

Komissio on ehdottanut, että direktiivin piirissä on korkean riskin toimialoja. Lexmann mielellään näkisi, että ehdotukseen lisätään myös geopoliittisia riskialueita, jotka ovat alttiit ihmisoikeuksien väärinkäytöksille tai -loukkauksille.

Muistutus ammattiliittojen roolista

Evelyn Regner (S&D, Saksa), joka on myös varjoesittelijä, kommentoi näin:

”Direktiivin tavoitteena on, että ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia sekä ympäristöä kunnioitetaan. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia meidän kaikkien kannalta yhteistä tulevaisuutta ajatellen.”

Hän myös painotti, että direktiivissä on vahvistettava sidosryhmien, muun muassa työntekijöiden ja heidän edustajiensa, sekä ammattiliittojen asemaa.

Leila Chaibi (the Left, Ranska) oli samaa mieltä Regnerin kanssa, ja painotti ammattiliittojen roolia. Hänen mukaansa soveltamisalaa on myös laajennettava.

”Due Diligence -menettelyä tulisi noudattaa koko yrityksen arvoketjussa. Kaikenkokoiset yritykset pitäisi ottaa tähän mukaan”, hän kommentoi.

Paikalla ollut komission edustaja Maija Laurila, oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston yksikönpäällikkö, valotti komission näkökulmaa. Direktiivillä haetaan uutta yrityskulttuuria, käyttäytymismuutosta kohti kestävämpää yritystoimintaa EU:ssa ja EU:n ulkopuolisissa arvoketjuissa.

”Pk-yritykset eivät kuulu tämän direktiivin oikeudelliseen soveltamisalaan, mutta ehdotukseen on sisällytetty useita pk-yritysten suojatoimenpiteitä, itse asiassa enemmän kuin mihinkään EU:n tai kansalliseen yritysvastuulakiin tai -aloitteeseen tähän mennessä”, Laurila tarkensi.

Suhteellisuus on Laurilan mukaan suurin syy siihen, miksi komissio ei sisällyttänyt pk-yrityksiä soveltamisalaan.

”Ne suuret yritykset, joilla on yli 500 työntekijää ja 150 miljoonan liikevaihto, jotka ovat direktiivin piirissä, kattavat 50 prosenttia markkinoiden liikevaihdosta. Näiden yritysten odotetaan tuovan selkeitä parannuksia lainsäädännön toimeenpanon jälkeen”, hän sanoo.

Käsittely jatkuu mm. työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa (EMPL) ja oikeudellisten asioiden valiokunnassa (JURI).

Viime päivien aikana JURI-valiokunnan esittelijä Lara Woltersin raportti on julkaistu. Wolters ehdottaa muun muassa, että direktiivi kattaisi yritykset, joissa on yli 250 työntekijää (eikä 500, kuten komissio ehdottaa) ja joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa (komission ehdotus on 150 miljoonaa euroa). Tämä koskee myös kolmansiin maihin sijoittautuneita yrityksiä, joiden EU:n liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa.