Hannele Fremer

juristi, STTK

Euroopan komissio on työohjelmassaan luvannut tarttua moniin tekijöihin, joilla toteutuessaan on vaikutuksia palkansaajiin. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi edistää palkka-avoimuutta toimikautensa ensimmäisten sadan päivän aikana. Tämä määräaika tuli täyteen maaliskuun alussa – samoihin aikoihin, kun koronavirus alkoi levitä Euroopassa. Lupaukset palkka-avoimuuden edistämiseksi ovatkin jääneet koronakriisin ja muidenkin asioiden jalkoihin.

Työntekijöiden Euroopan-yhteistyöjärjestö ETUC vauhditti palkka-avoimuushankkeen edistämistä julkaisemalla ETUC:n samapalkkaisuuspäivänä oman ehdotuksensa palkka-avoimuuden edistämiseksi ja muistuttaakseen komission puheenjohtaja von der Leyenia antamastaan lupauksesta palkka-avoimuuden edistämiseksi.

ETUC ehdottaa muun muassa, että

• työnantajille asetetaan velvollisuus julkaista palkkatietoja ja tehdä vuotuinen toimintasuunnitelma palkkatasa-arvon edistämiseksi;
• työn arviointia koskevat tiedot julkaistaan samanarvoisen työn samapalkkaisuuden määrittämiseksi;
• ammattiliittojen roolia neuvottelijana tuetaan perusteettomien palkkaerojen poistamiseksi;
• palkkasalaisuusehdot sopimuksissa kielletään, jotta työntekijät voivat keskustella avoimesti palkoista.

ETUC korostaa, että palkkojen avoimuus on välttämätöntä samapalkkaisuuden tehokkaalle täytäntöönpanolle. Riittämättömät tiedot muun muassa samoissa ja samanarvoisissa töissä työskentelevien palkoista tekevät palkkasyrjinnän tunnistamisen haasteelliseksi. Samanarvoisen työn arvioimisen tulisi perustua objektiivisiin kriteereihin, kuten osaaminen, koulutus, työn vaativuus ja vastuu.

Esimerkkejä palkka-avoimuuden edistämisestä löytyy Islannista ja Saksasta. Islanti on kehittänyt palkka-avoimuutta ottamalla käyttöön palkkojen tasa-arvoa koskevan standardin ja sertifiointijärjestelmän. Se velvoittaa työnantajia konkreettisiin toimiin palkka-avoimuuden edistämiseksi, kuten erilaisten töiden luokittelemiseen saman ja samanarvoisen työn tunnistamiseksi. Saksassa henkilöstön edustajat ovat yleisesti vahvemmin mukana yrityksen päätöksenteossa yritysten hallintoneuvostoissa ja työpaikan työneuvostoissa. Palkka-avoimuutta voidaan edistää yhdessä työneuvostoissa, joissa käsitellään yrityksen kaikkien työntekijöiden palkkatietoja.

Palkka-avoimuutta edistävät toimet kuten henkilöstöedustajien oikeus saada palkkatietoja, palkkasalaisuutta edistävien rakenteiden purkaminen ja säännölliset palkkakartoitukset lisäävät mahdollisuuksia onnistuneeseen palkkasyrjinnän torjumiseen. Ne muodostavat myös pohjan henkilöstön edustajien ja työnantajien väliselle keskustelulle tasa-arvoisen kohtelun toteuttamiseksi työpaikoilla. Riittävät tiedot ovat yksi keskeisimmistä tekijöistä työpaikoilla tapahtuvan palkka-avoimuuden edistämiselle. Ilman tietoa on hankalaa sopia.

Suomessa yhteistoimintalaki velvoittaa antamaan kerran vuodessa palkkatilastoja henkilöstön edustajalle. Tiedot on mahdollista pyytää myös ammattiryhmittäin eriteltynä, mutta tilastot eivät yksin riitä perusteettomien palkkaerojen umpeen kuromiseen. Pikemminkin riittämättömät tiedot ovat johtaneet siihen, että työpaikoilla on vaikea tehdä palkkakartoitus täsmällisesti tai sopia palkankorotuksista.

STTK kannattaa palkka-avoimuutta ja sitä on edistettävä vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa lainsäädännössä on annettava henkilöstönedustajalle oikeus saada koko henkilöstön yksilöidyt palkkatiedot kaikkine palkanosineen. Tasa-arvoinen palkkaus on oikeudenmukaisen, tuottavan ja motivoivan työelämän perusta.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran STTK:n blogissa 25. marraskuuta 2020