Siirry sisältöön
Eurooppalainen yritysvastuudirektiivi tulee olemaan maailman ensimmäinen lainsäädäntö, joka velvoittaa yritykset, sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella, kantamaan vastuuta yritystoiminnan vaikutuksista ihmisoikeuksiin ja ympäristöön tytäryhtiöissään ja arvoketjuissaan. Tähän kuuluvat mm. lapsityö, työvoiman hyväksikäyttö, ilmaston saastuttaminen ja ympäristöbiodiversiteetin menetys. Kuva: iStock.

Yritysvastuudirektiivi ylitti vihdoin maalilinjan neuvostossa

EU:n jäsenvaltiot äänestivät tänään yritysvastuudirektiivin (CSDDD) alustavasta sopimuksesta ja neuvosto antoi vihdoin vihreää valoa tekstille. Uutinen neuvoston äänestystuloksesta sai laajan ja positiivisen vastaanoton, vaikka kompromissi vaati myönnytyksiäkin.

Vielä pari viikkoa sitten monet EU-maat, mukaan lukien Suomi, olivat valmiita kaatamaan yritysvastuudirektiivin. Tämä olisi ollut valtava tappio ihmisoikeus- ja ympäristötyölle. Puheenjohtajamaa Belgia joutui pari otteeseen siirtämään asian käsittelyä neuvoston puolella, mutta onneksi se on jatkanut ponnistelujaan kompromissin aikaansaamiseksi. Pitkään odotettu poliittinen läpimurto tapahtui tänään.

Eurooppalainen direktiivi asettaa isoille yrityksille lakisääteisen velvollisuuden noudattaa ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaa asianmukaista huolellisuutta. Tämä mahdollistaa huomattavan parannuksen miljoonien työntekijöiden ihmisoikeuksien kunnioittamisessa niiden yritysten toimitusketjuissa, jotka toimivat EU:ssa.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC vastaanotti uutisen myönteisin mielin ja totesi, että direktiivin läpimurto voidaan nähdä vuosien määrätietoisen ja tinkimättömän ammattiyhdistyspainostuksen tuloksena.
Vaikka direktiivin tavoitteiden kunnianhimoa heikennettiin osittain jäsenvaltioiden myötävaikutuksella, kun direktiivin piiriin kuuluvien yritysten määrää alennettiin alkuperäisestä 16 000:sta alle 7 000:een, ammattiyhdistykset pystyivät saavuttamaan joitakin tärkeitä edistysaskeleita työntekijöille.

ETUC painottaa myös, että ay-liike onnistui varmistamaan, että toisin kuin komission alkuperäisissä ehdotuksissa, ammattiliitot ja työntekijöiden edustajat pääsevät osallistumaan tehokkaan huolellisuuspolitiikan, huolellisuussuunnitelman ja -strategian kehittämiseen ja toteuttamiseen yrityksissä, niiden tytäryhtiöissä ja koko toimitusketjussa EU:n arvojen ja oikeuksien mukaisesti.

Äänestys vaati myönnytyksiä

Tänään saavutettu äänestystulos ei tullut halvalla. Direktiiviin jouduttiin sorvaamaan vielä viime metreillä useita heikennyksiä. Euractiven lähteiden mukaan yritysten määrä, jotka ovat EU:n yritysten huolellisuusvelvoitteiden (CSDDD) piirissä, on kutistunut lähes 70 prosenttia alkuperäisestä sopimuksesta, joka solmittiin jo joulukuussa 2023. Eli nyt direktiivin piirissä on n. 0.05 prosenttia kaikista yrityksistä.

Euractive kertoo myös, että yrityksen vuotuista liikevaihtoa on kasvatettu 300 miljoonasta eurosta 450 miljoonaan euroon verrattuna viime viikolla jaettuun tekstiluonnokseen. Direktiivin piiriin kuuluu vain 5 421 yritystä, mikä on 67 prosenttia vähemmän verrattuna 16 389 yritykseen, jotka kuuluivat sääntöjen alustavasti sovittuun piiriin Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä joulukuussa. Tämän seurauksena 1444 yritystä vapautettaisiin lisäksi lainsäädännöstä verrattuna viime viikolla jaettuun luonnokseen.

Belgian kompromissi tarkoittaa, että EU:n yritysvastuudirektiivi vapauttaisi enemmän yrityksiä huolellisuusvelvoitteista verrattuna esimerkiksi Saksan nykyiseen yritysvastuulakiin.

Viimeinen puristus edessä

Yritysvastuudirektiivi on viittä vaille valmis. Seuraavaksi sille haetaan vielä lopullista hyväksyntää parlamentin puolelta. Näillä uusilla Belgian myönnytyksillä direktiivi poikkeaa merkittävästi alkuperäisestä kompromissista, joten seuraavaksi jännitetään, saako se kannatusta Euroopan parlamentilta, joka on alusta lähtien ajanut paljon kunnianhimoisempaa direktiiviä.

Isabelle Schömann vahvisti ETUC:n lehdistötiedotteessa, että ay-liike pyrkii tekemään kaikkeensa sen eteen, että direktiivi hyväksytään myös parlamentissa.

”ETUC jatkaa työtään varmistaakseen, että mahdollisimman suuri enemmistö Euroopan parlamentin jäsenistä äänestää tämän direktiivin puolesta, jotta EU voi vihdoin tuottaa konkreettisia tuloksia yritysten ja toimitusketjujen työntekijöille sekä parantaa miljoonien työssäkäyvien ihmisten ihmisoikeuksia.”