Siirry sisältöön
In English

Yritysvastuulainsäädännön saamiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä

Yrityksiä koskevat jo nyt lukuisat YK:n, ILO:n ja OECD:n laatimat suositukset vastuullisesta yritystoiminnasta. Vapaaehtoisuuteen perustuvat toimet eivät kuitenkaan ole tuottaneet tavoiteltua tulosta. Yritysvastuulain säätämiseen liittyviä kansallisia lainsäädäntöhankkeita onkin vireillä useissa Euroopan maissa.
Teksti "Due Diligence" revittynä esiin pahvin alta.
Kuva: iStock.com / AzriSuratmin

Kansallista yritysvastuulainsäädäntöä on voimassa tällä hetkellä Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Hollannissa. Valmistelua ja selvityksiä kansallisesta lainsäädännöstä tehdään lisäksi mm. Saksassa, Suomessa, Luxemburgissa ja Sveitsissä. 

Euroopan parlamentissa on jo pitkään ollut havaittavissa myönteistä suhtautumista Eurooppa-tason sääntelylle yritysvastuusta. Komission työohjelmassa direktiivin valmistelua ei kuitenkaan näy. Miten asia etenee Euroopan parlamentissa? 
 
–  Kaikkien niiden tahojen, jotka ovat olleet aktiivisia yritysvastuuta säätelevän lainsäädännön saamiseksi, tulee nyt toimia yhdessä. On tärkeää pitää aihetta esillä. –   Nyt tarvitaan yhteistyötä poliitikkojen, kansalaisjärjestöjen, ay-liikkeen sekä yritysvastuuta kantavien ja kannattavien yritysten kanssa koko EU-aluetta kattavan lainsäädännön saamiseksi, kehottaa europarlamentaarikko Heidi Hautala (Greens-EFA).  Heidi Hautala on Euroopan parlamentin vastuullisen yritystoiminnan työryhmän puheenjohtaja ja ajaa aktiivisesti yritysvastuulainsäädännön säätämistä EU-tasolla. 

Parlamentissa on vahva tahtotila sitovan lainsäädännön aikaan saamiseksi, mikä kävi ilmi Green Dealin yhteydessä käydyistä keskusteluista joulukuussa 2019.

–  Komission asialistalle direktiivi yritysvastuusta tulee europarlamentaarikkojen aloitteesta, uskoo Hautala. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sanonut kunnioittavansa parlamentin tekemiä aloitteita. Euroopan parlamentilla ei ole oikeutta tehdä lakiehdotuksia, mutta se voi ilmaista näkemyksiään muun muassa oma-aloitteisina mietintöinä. 

–  Useampi parlamentin valiokunta on ilmaissut halukkuutensa tehdä yritysvastuuseen liittyviä oma-aloitteisia mietintöjä. Asia etenee todennäköisesti näiden mietintöjen pohjalta jo tänä keväänä, arvioi Hautala ennen korona-pandemian puhkeamista tehdyssä haastattelussa.

Ranskan kokemukset

Ranska oli ensimmäinen maa, jossa säädettiin kansallinen yritysvastuulaki eli ns. huolellisuusvelvoite. Huolellisuusvelvoite tarkoittaa ihmisoikeuksien ja ympäristön huomioimista ja kunnioittamista yrityksen koko tuotantoketjun osalta, ja se ulottuu yrityksen tytäryhtiöihin ja alihankkijoihin myös Euroopan unionin rajojen ulkopuolella. Ranskalainen kansanedustaja Dominique Potier, joka on ollut keskeinen vaikuttaja kansallisen lainsäädännön aikaansaamiseksi Ranskaan, oli kuultavana ETUC:n järjestämässä NETLEX -seminaarissa Brysselissä maaliskuun alussa.
 
–  Yksikään ranskalainen yritys ei ole asettautunut julkisesti vastustamaan yritysvastuulakia. Selkeästi on tapahtunut asennemuutos, Potier totesi.

Ranskassa kansalaisjärjestöt ja ammattiyhdistysliike tekivät tiivistä yhteistyötä kansallisen yritysvastuulainsäädännön saamiseksi. Huolellisuusvelvoitelaki hyväksyttiin Ranskassa maaliskuussa 2017. Lain täytäntöönpanosta on kertynyt toistaiseksi varsin vähän kokemusta, sillä lain tuomat velvollisuudet yrityksille astuivat Ranskassa voimaan vaiheittain. Lisäksi laki koskee vain suuryrityksiä ja niiden tytäryrityksiä ja hankintaketjuja. Lain piirissä on täten arviolta 250 yritystä.

Potier on tehnyt Ranskan kansalliskokouksessa aloitteen huolellisuusvelvoitteen noudattamisesta julkisissa hankinnoissa. Aloitteen mukaan huolellisuusvelvoite olisi laitettava julkisen sektorin kilpailutusehtoihin.

– Ranskan malli on hyvä osoitus siitä, että sitovaa lainsäädäntöä yritysvastuusta on mahdollista säätää, sanoo Hautala. – Ranskan kokemuksia voimme hyödyntää yritysvastuuta koskevan lainsäädännön kehittämisessä. Julkisella sektorilla on tärkeä rooli esimerkin luojana, painottaa Hautala. – Julkisen sektorin markkinaosuus on merkittävä.

Ranskan oikeusministeriö julkaisi raportin huolellisuusvelvoitelain toimeenpanosta alkuvuodesta 2020. Jo nyt on selvää, että tarvitaan nimenomaan koko Euroopan unionin alueen kattavaa lainsäädäntöä. Vain näin voidaan luoda yhdenvertaiset toimintaedellytykset kaikille yrityksille. Myös yritysvastuulain saattaminen koskemaan kaikkia monikansallisia yrityksiä edesauttaisi tasapuolisia kilpailuedellytyksiä. Hälytysmekanismien kehittämiseen tulee raportin mukaan panostaa. Ammattiyhdistysliikkeen asema ja demokratian taso vaihtelevat eri maissa, mikä luo osaltaan haastetta huolellisuusvelvoitteen noudattamiselle. Vahva eurooppalainen yritysvastuulaki voisi kuitenkin parhaimmillaan tuoda painetta vastuullisen yrityskulttuurin luomiseen kaikissa tuotantoketjun yrityksissä.

Yritysvastuulaki Suomessa

Suomessa kansallisen yritysvastuulain selvittäminen on kirjattu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan ja työ- ja elinkeinoministeriön oikeudellisen selvityksen kansallisesta yritysvastuulaista on tarkoitus valmistua toukokuussa 2020. 

Kansallisen yritysvastuulain säätämistä Suomessa ei pidä Hautalan mukaan jarrutella, vaikka yritysvastuuasiaa valmistellaan myös EU-tasolla.

– On hienoa, että yritysvastuulain selvittämisestä on kirjaus Suomen hallitusohjelmassa. Suomi toimi asiassa esimerkillisesti myös EU-puheenjohtajuuskaudellaan syksyllä 2019. Suuria odotuksia kohdistuu Saksan 1.7.2020 alkavaan puheenjohtajuuskauteen. Myös Saksassa yritysvastuulain valmistelut ovat varsin pitkällä kansallisella tasolla.

Komission tilaama ja alkuvuodesta 2020 valmistunut raportti osoittaa , että vain yksi kolmannes yrityksistä soveltaa huolellisuusvelvoitteita vapaaehtoisuuden ja suositusten pohjalta.

ETUC vaatii sitovaa lainsäädäntöä yritysvastuusta

– Vapaaehtoiset suositukset yrityksille ovat osoittautuneet riittämättömiksi, toteaa ETUC:n liittosihteeri Isabelle Schömann. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC kannattaa sitovaa EU-tason säätelyä yritysvastuusta ja korostaa ammattiyhdistysliikkeen roolia ja merkitystä sekä lainsäädännön valmistelussa että sen toimeenpanossa. Ammattiyhdistysaktiivien rooli on merkittävä paikallisella tasolla, kun luodaan mekanismeja, joiden avulla ongelmakohdista voidaan varoittaa ja joiden avulla niihin voidaan puuttua hankintaketjussa.
 
– Työntekijöiden oikeudet ovat perustavaa laatua olevia ihmisoikeuksia. ETUC tekee ihmisoikeustyötä, Isabelle Schömann tähdentää.

ETUC on ottanut kantaa yritysvastuulakiin syyskuussa 2019. ETUC painottaa kannanotossaan, että yritysvastuulain piiriin tulee ottaa eurooppalaiset monikansalliset yritykset koosta riippumatta sekä myös ulkomaiset yritykset, jotka toimivat EU:n alueella. Sosiaalista dialogia, ammattiyhdistysoikeuksia ja oikeutta neuvotella työehdoista tulee suojella ja vahvistaa alihankintayrityksissä, korostaa ETUC kannanotossaan. 

Kaisa Siimes/FinUnions

Artikkelia varten on haastateltu europarlamentaarikko Heidi Hautalaa 11.3.2020. 
Aineistona on käytetty myös ETUC:n NETLEX-seminaarin (4.–5.3.2020) alustuksista tehtyjä muistiinpanoja. Seminaarissa puhuivat  ETUC:n liittosihteeri Isabelle Schömann ja ranskalainen kansanedustaja Dominique Potier.

Komission tilaama selvitys yritysvastuulaista

Ranskan selvitys huolellisuusvelvollisuuslain toteutumisesta Ranskassa