Siirry sisältöön
FinUnionsin 30-vuotisjuhla on paitsi katsaus menneeseen myös katse tulevaisuuteen. Suomalaiset palkansaajajärjestöt SAK ja STTK jatkavat sitoutunutta vaikuttamistyötään Brysselissä, jotta työntekijöiden ääni kuuluu myös seuraavat 30 vuotta. Kuvassa: vasemmalta oikealle: Erkki Liikanen, Li Andersson, Antti Palola, Susanna Salovaara, Henna Virkkunen ja Jarkko Eloranta. Kuva: Juha Roininen.

30 vuotta edunvalvontatyötä Sosiaalisen Euroopan puolesta

FinUnions juhlii merkittävää merkkipaalua – kolme vuosikymmentä edunvalvontatyötä palkansaajien puolesta Brysselissä. Tänään juhlittiin Sosiaalisen Euroopan saavutuksia samalla, kun katse siirtyi myös tulevaisuuden Eurooppaan, jota ay-liike on mukana rakentamassa.

Työntekijöiden oikeudet eivät ole vain kansallinen kysymys, vaan koko Euroopan tulevaisuuden oikeudenmukaisuuden ja vakauden perusta. Tämä oli päivän viesti FinUnionsin 30-vuotisjuhlaseminaarissa Brysselissä.

”Vuonna 2025 juhlimme kahta merkittävää merkkipaalua: FinUnionsin 30 vuotta Brysselissä sekä Suomen 30 vuotta Euroopan unionin jäsenenä. Tämän päivän tapahtuma kokoaa yhteen suomalaisen ay-liikkeen toimijoita, yhteistyökumppaneita ja ystäviä juhlistamaan matkaa, joka on ollut sekä vaativa että palkitseva”, totesi FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara.

EU-vaikuttaminen ei ole aina voitokasta puuhaa ja edistys voi olla hidasta. Siksi on tärkeää pysähtyä ja pohtia mitä 30 vuoden matka Brysselissä on merkinnyt suomalaiselle ay-liikkeelle – ja mitä EU-jäsenyys on merkinnyt Suomelle?

FinUnionsin 30-vuotisjuhla on paitsi katsaus menneeseen myös katse tulevaisuuteen. Suomalaiset palkansaajajärjestöt SAK ja STTK jatkavat sitoutunutta vaikuttamistyötään Brysselissä, jotta työntekijöiden ääni kuuluu myös seuraavat 30 vuotta. Kuvassa: Jarkko Eloranta ja Antti Palola.

Näköalapaikalla Brysselissä

SAK:n sekä FinUnionsin puheenjohtaja Jarkko Eloranta korosti puheessaan, että suomalainen ay-liike on puolustanut työntekijöiden etuja Brysselissä yhtä kauan kuin Suomi on ollut EU:n jäsen. Ay-liikkeen myönteinen asenne jäsenyyteen jo 1990-luvun alussa vaikutti osaltaan kansanäänestyksen lopputulokseen ja tänään voidaan juhlia sekä 30 vuoden EU-jäsenyyttä, että 30 vuoden vaikuttamistyötä.

”Ilman tuolloisia viisaita päätöksiä Suomella voisi nyt olla hyvin erilainen asema Euroopassa”, Eloranta muistutti.

Eloranta painotti myös, että EU-lainsäädäntö on ollut merkittävä tuki suomalaisille työntekijöille. Työturvallisuus on parantunut, tasa-arvo edistynyt ja sosiaalinen ulottuvuus vahvistunut. Erityisesti nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä EU tarjoaa turvaverkon työntekijöille.

”Ilman ay-liikettä, ilman sosiaalista ulottuvuutta ja vuoropuhelua emme olisi suomalaisia ja eurooppalaisia samalla tavalla. Nämä arvot täytyy säilyttää ja niitä on puolustettava nyt entistä vahvemmin”.

Hän kiitti suomalaisen ay-liikkeen visionäärisiä johtajia, jotka aikoinaan näkivät EU-jäsenyyden ja Brysselin toimiston perustamisen arvon. Päätös on osoittautunut oikeaksi, sillä EU:n sosiaalinen ja työelämää koskeva ulottuvuus on vahvistunut vuosi vuodelta.

Työntekijöiden oikeuksia on vahvistettu kolmen vuosikymmenen ajan

Jarkko Eloranta kuvasi puheessaan kolmen vuosikymmenen kehityskaarta Maastrichtin sopimuksesta ja Jacques Delorsin luomasta sosiaalisesta Euroopasta aina José Manuel Barroson ajan kriiseihin ja Jean-Claude Junckerin sekä Ursula von der Leyenin komissioiden sosiaalisen Euroopan vahvistamiseen.

Erityisen tärkeää Elorannan mukaan on kuitenkin ollut viime vuosikymmen, jolloin saavutettiin historiallisia edistysaskeleita työntekijöiden oikeuksien vahvistamisessa:

  • Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelma loi pohjan uudelle sosiaaliselle kehitykselle.
  • Vähimmäispalkkadirektiivi paransi alhaisimman palkan suojan kattavuutta ja vahvisti työehtosopimusjärjestelmien asemaa.
  • Palkka-avoimuusdirektiivi toi lisää työkaluja sukupuolten välisen palkkaeron kaventamiseen.
  • Alustatyödirektiivi asetti sääntöjä digialustoilla työskentelevien aseman turvaamiseksi
  • Lisäksi komissio osoitti vahvaa tukea sosiaaliselle vuoropuhelulle sekä EU-tasolla että kansallisesti.

”Nämä edistysaskeleet eivät olleet lahjoja työntekijöille, vaan kovalla työllä saavutettuja voittoja. Juuri siksi FinUnions ja suomalaiset palkansaajat ovat Brysselissä: varmistamassa, että työn ääni kuuluu, työntekijöiden oikeuksia puolustetaan ja sosiaalinen edistys pysyy EU-hankkeen ytimessä”, Eloranta linjasi.

Juhlapuhujien näkemykset

Seminaarin pääpuhuja, EU-komissaari ja komission johtava varapuheenjohtaja Henna Virkkunen, painotti puheessaan, että oikeusvaltioperiaate kuuluu EU:n perusperiaatteisiin. Sitä ei saa unohtaa, erityisesti nyt kun eletään hyvin erilaisia aikoja

Komission edustajana, hän muistutti von der Leyenin poliittisista painopisteistä tälle toimintakaudelle ja korosti erityisesti turvallisuutta, digitaalisuutta, mutta myös innovaatiota. Draghin raportin mukaan EU:n on ryhdyttävä toimiin vähentääkseen byrokratiaa innovaation parantamiseksi.

EU:n riippumattomuus on a ja o, tämä on myös kilpailukompassin mukaisesti. Mutta samalla EU:n on parannettava kansalaistensa osaamista ja se vaatii investointeja ihmisiin. FinUnions on tehnyt hyvää yhteistyötä komission kanssa, joten kiitos siitä ja onnea seuraavalle 30 vuodelle!

Erkki Liikanen, joka toimi Suomen EU-suurlähettiläänä v. 1990–1994 ja EU-komissaarina v. 1995–2004 kuvaili omassa puheenvuorossaan Suomen tietä Eurooppaan seuraavasti:

”Toisen maailmansodan päättymisestä tuli toukokuussa kuluneeksi 80 vuotta. Suomen EU-jäsenyys taas täytti tammikuussa 30 vuotta. Suomi nousi Stalinin varjosta sodan jälkeen hitaasti tasavertaiseksi toimijaksi Euroopassa. Se vei 50 vuotta.”

Liikasen mukaan, Suomi ajoitti päätöksensä liittyä EU-jäseneksi Itävallan ja Ruotsin kanssa oikein. Seuraavaan EU:n laajentumisvaiheeseen meni yli yhdeksän vuotta.

Lue myös hänen bloginsa FinUnionsin verkkosivuilla.

Europarlamentaarikko Li Anderssonin puhe käsitteli työntekijöiden oikeuksien vahvistamista ja oikeudenmukaisemman Euroopan rakentamista aikana, jolloin työelämä ja yhteiskunta käyvät läpi suuria muutoksia.

”Työntekijöiden suojaaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan”, hän totesi.

Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen on osa laajempaa tavoitetta rakentaa sosiaalisesti kestävää ja demokraattista unionia. EU-tason lainsäädäntö ja sosiaalipolitiikka tukevat työolojen parantamista, oikeudenmukaista palkkaa, tasa-arvoa ja työelämän laatua.

Parlamentin työllisyysvaliokunnalla on työn alla mm. oma-aloitemietintöjä, jotka liittyvät algoritmien hallintaan, psykososiaalisiin riskitekijöihin työelämässä, oikeudenmukaiseen siirtymään sekä alihankintaketjujen kaventamiseen.

”EU:n lainsäädäntö ei saa nähdä uhkana pohjoismaiseen malliin. Olemme nähneet tärkeitä lainsäädäntöhankkeita, jotka ovat myös edistäneet suomalaisten työntekijöiden elämää. Tätä me haluamme myös jatkossa.”

Ay-liikkeen tervehdykset

Ay-liikkeen rooli sosiaalisen Euroopan muovaajana on suuri. ETUC:n pääsihteeri Esther Lynch korosti juhlapuheessaan menneiden saavutusten juhlistamista, mutta vielä enemmän sitä, että ay-liike on keskeisessä roolissa rakentamassa huomisen sosiaalista Eurooppaa.

Lynchin mukaan FinUnionsilla on ollut keskeinen rooli siitä lähtien, kun Suomi liittyi EU:hun, varmistaen että työntekijöiden näkemyksiä kuullaan selkeästi ja kuuluvasti Euroopan tasolla.

”On todellinen kunnia juhlia FinUnionsin 30-vuotista taivalta – kolmea vuosikymmentä väsymätöntä vaikuttamista, solidaarisuutta ja sitoutumista suomalaisten työntekijöiden oikeuksien puolustamiseen niin Brysselissä kuin koko Euroopassa. Kiitos merkittävästä panoksestanne eurooppalaiseen ay-perheeseemme”, hän totesi.

Solidaarisuus on ay-liikkeen voimavara. Kansainvälisen ammattiliittojen keskusjärjestön (ITUC) pääsihteeri Luc Triangle oli välittänyt videotervehdyksen FinUnionsille. Viestissään Triangle puhui kansainvälisen solidaarisuuden tärkeydestä:

”Olemme yhdessä osoittaneet, että kansainvälinen solidaarisuus ei ole vain periaate, vaan käytäntö. Olemme rinnallanne, kun taistelette työntekijöiden oikeuksien vahvistamiseksi Suomessa. Nykymaailmassa, jossa eriarvoisuus kasvaa, roolinne on tärkeämpi kuin koskaan”, hän muistutti.

Tärkeä työ jatkuu

STTK:n puheenjohtaja ja FinUnionsin varapuheenjohtaja Antti Palola tiivisti seminaaripäivän keskustelut ja päätti seminaarin sanoihin, jotka kiteyttivät juhlan hengen:

”Olemme olleet mukana kehittämässä työelämää Suomessa ja Euroopassa niin kaksi- kuin kolmikantaisesti sekä vaikuttamalla EU-politiikkaan. Työ Brysselissä ei ole aina näkyvää, mutta se on välttämätöntä – juuri neuvottelujen, kannanottojen ja sitkeän edunvalvonnan kautta syntyy todellinen muutos”.

”Edessämme on isoja haasteita, mutta vain vahva ja yhtenäinen ay-liike voi vastata niihin. FinUnions jatkaa työtään paremman Euroopan puolesta työntekijöille, aivan kuten se on tehnyt viimeiset 30 vuotta.”

Lue myös STTK:n tiedote täältä.

Tutustu FinUnionsin juhlavuoden kaikkiin vierasblogeihin. Niitä on yhdistetty englanninkieliseen juhlajulkaisuun, joka löytyy täältä.

FinUnionsin vaiheista voit myös lukea 25-vuotishistoriikista. Voit myös kuunnella äänikirjaa maksutta verkon välityksellä.