Siirry sisältöön
Eurooppa-päivä on yhteisen rauhan ja yhteistyön juhla. Kuva: iStock.

75 vuotta yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta

Eurooppa-päivää vietetään vuosittain 9. toukokuuta – päivä, joka symboloi rauhaa, yhtenäisyyttä ja eurooppalaista yhteistyötä. Päivä juontaa juurensa vuoteen 1950, jolloin Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esitti julistuksen, joka tunnetaan nimellä Schumanin julistus. Tässä puheessaan Schuman ehdotti Euroopan hiili- ja terästuotannon yhdistämistä, jotta sodan mahdollisuus Ranskan ja Saksan välillä kävisi ”ei vain ajatuksellisesti, vaan käytännössä mahdottomaksi”.

Tämä historiallinen ehdotus johti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamiseen – ja myöhemmin koko Euroopan unionin syntyyn. Näin 9. toukokuuta 1950 merkitsi uudenlaisen Euroopan alkua: mantereemme, joka oli aiemmin repaleinen ja sodan hajottama, valitsi yhteistyön ja yhdentymisen tien. Tänä vuonna tuleekin kuluneeksi 75 vuotta Schumanin julistuksesta.

Miksi juhlimme Eurooppa-päivää?

Eurooppa-päivä on enemmän kuin vain symbolinen merkintä kalenterissa. Se on muistutus siitä, mitä olemme saavuttaneet yhdessä: rauhan, vakauden ja vaurauden. Euroopan unioni on tarjonnut kansalaisilleen ennennäkemättömän pitkän rauhan ajan, vapaan liikkumisen, yhteistyötä koulutuksessa, tutkimuksessa ja työelämässä, sekä yhtenäisen äänen maailmanpolitiikassa.

Päivä on myös tilaisuus juhlia eurooppalaista identiteettiä – moninaisuutta, joka perustuu yhteisiin arvoihin: demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksiin.

Suomi ja Eurooppa – 30 vuotta EU-jäsenyyttä

Vuonna 2025 Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen jo 30 vuotta. Jäsenyys EU:ssa on tuonut mukanaan monia konkreettisia hyötyjä: vaikutusvaltaa kansainvälisissä kysymyksissä, pääsyn yhteismarkkinoille, vakaamman talouskehityksen ja mahdollisuuden olla mukana rakentamassa tulevaisuuden Eurooppaa.

Eurooppa-päivä on Suomelle myös muistutus siitä, kuinka aktiivinen rooli unionissa on tärkeä. Suomi on osoittanut, että pieni maa voi olla aloitteellinen ja vaikuttava jäsen – esimerkiksi puolustamalla vahvaa ilmastopolitiikkaa, ihmisoikeuksia tai sosiaalista oikeudenmukaisuutta Euroopassa.

Mistä voimme olla ylpeitä?

Eurooppalaisina voimme olla ylpeitä yhteisestä historiastamme, joka on kulkenut konfliktien halki kohti yhteistyötä. Voimme olla ylpeitä siitä, että Eurooppa on maailman suurin demokratioiden yhteisö, joka tukee ihmisoikeuksia sekä kotona että kansainvälisellä areenalla. Voimme olla ylpeitä korkeatasoisesta koulutuksesta, tieteestä, kulttuurista ja siitä, että EU on yksi maailman johtavista ilmastotoimijoista.

Erityisesti näinä aikoina, kun maailmassa kuohuu ja demokratia on monin paikoin uhattuna, Eurooppa-päivä on tärkeä muistutus: yhteinen unioni ei ole itsestäänselvyys, vaan arvokas saavutus, jota meidän on vaalittava.

Eurooppa-päivä kutsuu meitä katsomaan sekä taakse että eteenpäin. Se muistuttaa, että rauha, yhteistyö ja yhteisvastuu eivät synny itsestään – vaan ne vaativat sitoutumista, aktiivisuutta ja yhteisiä ponnistuksia. Eurooppa ei ole vain instituutio Brysselissä – me kaikki olemme Eurooppa.

Aurinkoista Eurooppa-päivää Brysselistä!