Äärimmäiset lämpötilat uhkaavat yhä useamman työntekijän terveyttä
UutisetEuroopan parlamentissa valmistellaan oma-aloitemietintöä äärimmäisten lämpötilojen vaikutuksista työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Europarlamentaarikko Maria Ohisalon (The Greens/EFA, Suomi) mietintöluonnosta käsiteltiin parlamentin työllisyys- ja sosiaalivaliokunnassa marraskuun alussa. Keskustelussa korostui tarve yhteisille, sitoville EU-tason säännöille, joilla työntekijöitä suojellaan kuumuudelta ja muilta äärimmäisiltä sääolosuhteilta.
Äärimmäiset sääilmiöt ovat yhä suurempi työsuojeluriski eri puolilla Eurooppaa. Erityisesti helleaallot kuormittavat työntekijöitä, mutta myös kylmyys, voimakkaat sateet ja muut poikkeukselliset sääolosuhteet voivat vaarantaa terveyden ja turvallisuuden työpaikoilla. Kyse ei ole vain ulkona tehtävästä työstä: kuumuus voi aiheuttaa ongelmia myös esimerkiksi teollisuudessa, toimistoissa, kouluissa ja sairaaloissa, jos työtilojen ilmanvaihto ja jäähdytys eivät ole riittäviä.
Parlamentin työllisyysvaliokunnan tilaamassa tutkimuksessa arvioitiin, että työtapaturmien riski kasvaa 5–7 prosenttia lämpötilan noustessa yli 30 asteen. Yli 38 asteen lämpötiloissa riski kasvaa edelleen.
”Kuumuus voi aiheuttaa lämpöuupumusta ja muita vakavia terveyshaittoja sekä heikentää keskittymistä ja toimintakykyä. Tutkimuksen mukaan tuottavuus laskee keskimäärin noin 2,4 prosenttia jokaista lämpöasteen nousua kohden. Pelkästään kuumuuden aiheuttamien tuottavuustappioiden arvioidaan voivan nousta 17 miljardiin euroon vuodessa vuoteen 2030 mennessä”, totesi tutkija Goda Skyotyte valiokunnan keskusteluissa.
SAK:n työympäristöasiantuntija Anne Mironen pitää työntekijöiden suojelemista koskevan lainsäädännön tarvetta jo akuuttina. Hänen mukaansa tutkimustieto kuumuuden terveysvaikutuksista ja niiden ehkäisemisestä on lisääntynyt merkittävästi, eikä työntekijöiden suojelua voida enää jättää vapaaehtoisten suositusten varaan.
”Palkansaajaliikkeessä on nähty sekä kansallisesti että EU-tasolla, että lainsäädännölle on ehdoton tarve. Enää ei voida edetä pelkkien suositusten avulla. Kuumuuden aiheuttamista terveyshaitoista ja niiden ehkäisemisestä on jo paljon tutkimustietoa ja olemme nähneet lukuisia traagisia tapauksia siitä, mitä kuumuus voi työntekijälle aiheuttaa”, Mironen sanoo.
Suojelun on koskettava kaikkia työntekijöitä
Äärimmäiset lämpötilat eivät vaikuta kaikkiin työntekijöihin samalla tavalla. Suurimmassa vaarassa ovat usein ulkotyötä tekevät esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa sekä rakennus- ja kuljetusalalla.
Mironen painottaa, että kuumuuteen liittyvät työsuojeluriskit eivät rajoitu ulkotyöpaikoille. Myös toimistotyöntekijät ja monet muut sisätiloissa työskentelevät tarvitsevat suojaa, jos työolosuhteet altistavat vaaralliselle kuumuudelle.
”Äärimmäiset lämpötilat koskevat kaikenlaista työtä, eivät vain raskasta fyysistä työtä tai ulkona työskentelyä. Myös sisätiloissa voidaan altistua terveydelle vaaralliselle kuumuudelle”, Mironen muistuttaa.
Hän nostaa esiin myös liikennealan työntekijät. Nykyinen työsuojelulainsäädäntö ei toistaiseksi tunnista kulkuneuvoja työpaikoiksi samalla tavalla kuin muita työympäristöjä, vaikka kuljettajat ja muu liikennevälineissä työskentelevä henkilökunta altistuvat niin ikään kuumuudelle.
”Erilaisten kulkuneuvojen kuljettajat ja muu henkilökunta tarvitsevat yhtä lailla suojaa terveyttä vaarantavalta kuumuudelta. Myös heidän työolosuhteensa on otettava huomioon lainsäädännössä”, Mironen sanoo.
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat työntekijät, joiden mahdollisuudet vaikuttaa työoloihinsa ovat vähäiset. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi siirtotyöläiset, kausityöntekijät, alustatyöntekijät ja muut epävarmoissa työsuhteissa työskentelevät. Heillä ei välttämättä ole mahdollisuutta kieltäytyä vaarallisesta työstä tai pitää tarvittavia taukoja ilman pelkoa ansioiden menettämisestä.

Ohisalo muistutti mietintöluonnoksen esittelyssä, että työntekijöiden suojelu ei voi riippua siitä, missä EU-maassa tai millaisessa työssä ihminen työskentelee.
”Oikeus terveellisiin, turvallisiin ja ihmisarvoisiin työoloihin ei saa riippua siitä, missä päin Euroopan unionia ihminen sattuu työskentelemään”, Ohisalo painotti.
Ohisalon mukaan työntekijöiden suojeleminen äärimmäisiltä lämpötiloilta ei ole taloudellinen rasite, vaan investointi Euroopan kestävyyteen.
”Toimimatta jättämisen hinta on suurin kustannus, jonka kohtaamme, jos suljemme silmämme ongelmalta”, hän totesi.
Mietintöluonnoksessa vaaditaan EU-tason vähimmäisvaatimuksia työntekijöiden suojelemiseksi äärimmäisiltä lämpötiloilta sekä yhteistä kehystä työpaikkojen riskien tunnistamiseen. Keskustelussa europarlamentaarikot nostivat esiin muun muassa tieteelliseen näyttöön perustuvat lämpötilarajat, pakolliset riskinarvioinnit ja työntekijän oikeuden keskeyttää työskentely vakavan terveysriskin uhatessa ilman seuraamuksia.
Konkreettisina suojelutoimina mainittiin myös palkalliset kuumuustauot, riittävä juomavesi, varjoisat taukopaikat ja asianmukaiset suojavarusteet. Lisäksi korostettiin työntekijöiden ja heidän edustajiensa osallistumista suojelutoimien suunnitteluun sekä työehtosopimusten merkitystä.
Komissio selvittää työsuojelusääntöjen päivittämistä
Nykyinen EU:n työsuojelun puitedirektiivi velvoittaa työnantajia arvioimaan ja ehkäisemään työpaikan vaaroja, mutta EU:ssa ei ole yhteisiä sitovia raja-arvoja äärimmäisille lämpötiloille. Jäsenmaiden käytännöt vaihtelevat, minkä vuoksi työntekijöiden suojelu riippuu pitkälti työskentelymaasta ja kansallisesta sääntelystä. Tutkimuksessa nostettiin esiin myös puutteet valvonnassa, työsuojelutiedon keräämisessä ja pienten yritysten mahdollisuuksissa toteuttaa tarvittavia suojelutoimia.
Komission edustaja Matthias Fritz viesti valiokunnalle, että tulevan laadukkaiden työpaikkojen säädöksen (Quality Jobs Act) valmistelussa tarkastellaan mahdollisuutta päivittää työsuojelun puitedirektiiviä. Tarkoituksena on selvittää, miten työntekijöitä voitaisiin suojella paremmin äärimmäisiltä lämpötiloilta ja muilta poikkeuksellisilta sääolosuhteilta. Komissio arvioi myös maa- ja metsätalouden nykyisen soveltamisalapoikkeuksen poistamista.
Fritzin mukaan komissio tukee jo työsuojeluviranomaisia muun muassa riskinarviointiin liittyvillä ohjeilla ja koulutuksella. EU:n työturvallisuus- ja työterveysvirasto EU-OSHA tarjoaa lisäksi käytännön työkaluja ja materiaaleja kuumuuden ja kylmyyden aiheuttamien riskien arviointiin.
Maria Ohisalo kuitenkin painotti, ettei tulevan säädöksen pidä rajoittua vain erityisen haavoittuvassa asemassa olevien työntekijäryhmien suojelemiseen.
”Jos keskitymme vain riskiryhmiin, se ei riitä. Meidän on suojeltava yli 100 miljoonaa eurooppalaista, jotka altistuvat äärimmäisille lämpötiloille työssään”, Ohisalo vetosi komissioon.
Tarvitaan yhteiset ja sitovat pelisäännöt
Valiokuntakeskustelussa useat europarlamentaarikot kannattivat sitovia EU-tason toimia ja korostivat, etteivät vapaaehtoiset suositukset yksin riitä turvaamaan työntekijöiden terveyttä. Samalla esiin nostettiin tarve huomioida eri alojen ja työtehtävien erityispiirteet sekä varmistaa, etteivät suojelutoimet aiheuta kohtuuttomia kustannuksia pienille yrityksille.
Tutkimuksessa korostettiin myös työsuojeluviranomaisten riittäviä resursseja ja tehokasta valvontaa. Ilman niitä sääntely ei välttämättä muutu käytännön suojeluksi työpaikoilla. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla ja työehtosopimuksilla on tärkeä rooli, jotta työntekijöiden kokemukset ja työpaikkojen olosuhteet voidaan ottaa huomioon suojelutoimien suunnittelussa.
Ohisalon mietintöluonnosta käsitellään seuraavaksi muutosehdotusten pohjalta. Muutosehdotusten jättämisen määräaika on 15.1.2027 ja valiokuntaäänestys on alustavasti suunniteltu toukokuulle 2027.