Euroopassa raportoidaan vuosittain noin 90 000 asbestiin liittyvää kuolemantapausta. Huoli työntekijöiden terveydestä on aito, sillä Euroopassa joudutaan uusimaan varsinkin julkisia rakennuksia urakalla tulevien vuosien aikana, jotta ne saatetaan mm. energiatehokkuusnormien mukaisiksi. Näistä rakennuksista tulee ihan varmasti löytymään asbestia. Eurooppalainen ay-liike arvioi, että toimenpiteitä tarvitaan ja nopeasti.

Parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasiainvaliokunta keskusteli alkuviikolla mietinnöstä, joka käsittelee nykyisen asbestidirektiivin tarkistamista. Parlamentin esittelijä Véronique Trillet-Lenoir (Reniew, Ranska) kertoi, että hän on Euroopan komission ehdotuksen pohjalta tuonut tärkeitä parannuksia pöydällä olevaan mietintöön. Näihin parannuksiin kuuluvat mm. asbestityöntekijöiden pakolliset vähimmäiskoulutusvaatimukset ja ”satunnaisen ja matalan intensiteetin altistumisen” käsitteen poistaminen.

Raportissaan Trillet-Lenoir painottaa seuraavia asioita: asbestin altistumisen raja-arvon alentaminen nykyisestä ja vakaan metodologian ja tieteeseen perustuvan tiedon hyödyntäminen. Hän ei ehdota alhaisempaa raja-arvoa, koska se voisi testaustilanteessa johtaa väärään tulokseen.

”Raja-arvo pitää nähdä kattona, jonka alapuolella työnantajien on toimittava”.

Mietinnössä ehdotetaan raja-arvoksi 0,01 kuitua/cm³, mikä on 10 kertaa vähemmän kuin nykyhetkellä (0,1 kuitua/cm³). Komissio oli samalla linjalla.

”Tämä olisi realistinen tavoite ja vaatisi lyhyen täytäntöönpanoajan. Uuden mikroskopiatekniikan käyttöönotto mahdollistaisi myös parempaa suojaa työntekijöille”, hän kertoi omassa puheenvuorossaan.

Raja-arvon muuttaminen ei riitä yksinään, vaan lisäksi tarvitaan esittelijän mukaan mm. viranomaisten ilmoituskäytäntöjen tarkistamista ja menetelmiä torjua toissijaista altistumista työssä. Altistumiseen liittyvien toimenpiteiden osalta on myös päivitettävä terveystarkastusvelvoitetta.

Hyvä, muttei riittävän hyvä

Varjoesittelijänä toimiva Cindy Franssen (EPP, Belgia) totesi, että hän on tyytyväinen siihen, että monet seikat, jotka löytyivät tanskalaismeppi Nikolaj Villumsenin oma-aloite mietinnöstä, on otettu tässäkin mietinnössä huomioon. Hän mainitsee mm. palomiesten koulutuksen ja ylimääräiset suojelutoimenpiteet. Kritiikkiä myös kuului.

”Meidän olisi pyrittävä tiukempaan altistumisen raja-arvoon. Toisaalta EU:ssa ei ole vielä yhtään jäsenmaata, joka soveltaisi ehdotettua limiittiä. Uusi raja-arvo on oltava toteuttamiskelpoinen ja sovellettavissa”, hän lisäsi.

Marianne Vind (S&D, Tanska) ja Sarah Matthieu (Vihreät, Belgia) muistuttivat, että parlamentin enemmistö äänesti ”Asbestos at Work” –päätöslauselman puolesta lokakuussa 2021. Parlamentti vaati siinä matalampaa raja-arvoa (0,001 kuitua/cm³), joka perustui Kansainvälisen työterveyskomission (ICOH) havaintoihin. Sen mukaan raja-arvo, joka ei ole tämän alle, ei suojaa asbestiin liittyvältä syövältä.

”Kyllä nykyinen mietintö pitäisi olla kunnianhimoisempi ja esittää raja-arvoa, joka antaa paremman altistumissuojan”, molemmat mepit vaativat.

Toista varjoesittelijää, Nikolaj Villumsenia, harmitti, että komission esitys ja neuvoston kanta jäivät parlamentin edellisen ponnistuksen jälkeen vaisuksi.

”Mitä tulee poikkeusten kieltämiseen ja asbestityötä tekevien yritysten sertifiointiin ja koulutukseen, niin olen iloinen, että esittelijämme on ottanut nämä asiat huomioon. Meillä on kuitenkin eri mielipide altistumisen raja-arvosta”, hän toi esille.

Villumsenin mukaan tässä on kyse elämästä ja kuolemasta, ja mahdollisuutta työntekijöiden elämän parantamiseen Euroopassa ei saa jäädä käyttämättä.

Hän on siinä oikeassa. Asbesti on luokkaan yksi kuuluva karsinogeeni eli sen tiedetään lisäävän syöpäriskiä ihmisissä. Asbesti aiheuttaa asbestoosia, keuhkopussin hyvänlaatuisia muutoksia, keuhkosyöpää ja mesotelioomaa.

Ay-liikkeen arvio: Liian löyhä suoja asbestin altistumiselle ja liian myöhään

Palomiehet, opettajat ja toimistotyöntekijät ovat muiden työntekijöiden joukossa, jotka altistuvat edelleen asbestille. Asbesti aiheuttaa yli puolet työperäisten syöpien kuolemista EU:ssa ja maailmanlaajuisesti.  Eurooppalaisen ay-liikkeen mukaan parlamentin mietintö pitäisi suojella kaikkia asbestin kanssa kosketuksiin joutuvia työntekijöitä sekä niitä työntekijöitä, jotka altistuvat asbestille joko suoraan tai toissijaisesti.

Nykymuodossaan mietintö tarjoaa siis liian löyhän suojan asbestin altistumiselle. Toiseksi täytäntöönpanon tarkistamiseen suositeltu viiden vuoden määräaika on aivan liian pitkä aika, kun Euroopassa tullaan modernisoimaan valtava määrä rakennuksia, joista todennäköisesti löytyy asbestia.

Claes-Mikael Ståhl, ETUC:n varapääsihteeri, kommentoi mietintöä kattojärjestön lehdistötiedotteessa näin:

”Tiede ei ole muuttunut kahden viime vuoden aikana, joten ei ole selvää, miksi parlamentti ehdottaisi kymmenen kertaa korkeampaa asbestialtistuksen raja-arvoa kuin se, jonka puolesta se äänesti lokakuussa 2021”, hän totesi.

ETUC kehottaa parlamentin jäseniä kuuntelemaan asiantuntijoita ja asettamaan altistumisrajan, joka tarjoaa ihmisille aidon suojan työpaikkojen isointa syöpäkuolemien aiheuttajaa vastaan EU:ssa.

Myös Euroopan rakennus- ja puutyöntekijöiden federaatio EFBWW on esittänyt, että parlamentin lokakuulta 2021 antama mietintö käytetään perustana tuleville kolmikantaneuvotteluille. 

EFBWW:n pääsihteeri Tom Deleu painotti samassa tiedotteessa, että tänä päivänä on teknillisesti mahdollista saavuttaa altistumisraja 0,001 kuitua/cm³, joka olisi turvallinen eri ammattiryhmien työntekijöille.