Jarkko Eloranta

SAK:n puheenjohtaja

Suomalainen ammattiyhdistysliike on valvonut työntekijöiden etua Brysselissä Suomen koko EU-jäsenyyden ajan eli 30-vuotta. Tänä päivänä SAK:n ja STTK:n yhteisen edunvalvontaorganisaatio on FinUnions. Sen tärkeänä tehtävänä on pitää huolta suomalaisten työntekijöiden edunvalvonnasta EU:n toimielimissä, toimia aktiivisesti kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen organisaatioissa ja verkostoissa sekä välittää ajantasaista tietoa Suomeen EU:n hankkeista ja aikeista työntekijöille ja ammattiyhdistysliikkeelle merkityksellisissä asioissa.  

Suomalainen ay-liike suhtautui myönteisesti 90-luvun alussa ja jäsenyysprosessin aikana Suomen EU-jäsenyyteen. Ja voidaan ehkä todeta, että ay-liikkeen myönteinen asenne EU-jäsenyyteen vaikutti kansanäänestyksen lopputulokseen niin, että voimme tänä vuonna juhlia 30-vuotista jäsenyyttä ja 30-vuotista suomalaisen ay-liikkeen Brysselissä tehtyä edunvalvontaa. Näinä kovin epävarmoina ja huolestuttavinakin aikoina voi vain kuvitella mikä Suomen asema olisi, jos emme aikanaan olisi EU-jäsenyyttä hakeneet ja EU:hun liittyneet. Kiitos sen ajan viisaille ammattiyhdistysjohtajille ja -päättäjille, jotka näkivät maailman muutoksen ja kehityksen sekä Suomen edun selkeästi.

Sopimalla yhteisiä tuloksia

Pelkkää ruusuilla tanssimista EU-jäsenyys ei tietenkään ole ollut. Markkinoiden avautuminen, kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja myöhemmin EMU- jäsenyys ja euron käyttöönotto ovat tuottaneet monenlaista ongelmaa ja ratkottavaa asiaa myös työmarkkinajärjestöille ja erityisesti ammattiyhdistysliikkeelle. Kaksi- ja kolmikantaisesti asioita kuitenkin kyettiin ratkomaan ja löytämään yhteistyössä tietä eteenpäin. Konsensusta haettiin ja konsensuksella saatiin tuloksia aikaan. Ei aina helposti, eikä kivutta, mutta yhteisesti neuvotellen ja sopien. Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä ja työmarkkinasuhteiden tilassa näin ei välttämättä enää olisi.

Euroopan unioni ei ole pelkkää sisämarkkinaa ja rahaliittoa. Euroopan sosiaalinen ulottuvuus on vahvistunut ja merkitys on kasvanut. Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden vahvistuminen on tärkeää unionin hyväksyttävyyden kannalta. Unionin itälaajentuminen vuonna 2004 korosti sosiaalisen ulottuvuuden merkitystä. Vanhoissa jäsenmaissa kannettiin huolta työehtojen tason säilymisestä ja sosiaalisen polkumyynnin lisääntymisestä.

EU-lainsäädännöstä tukea suomalaisille työntekijöille

Työehtojen ja sosiaaliturvan ajateltiin olevan pitkälti kansallisesti ratkottavia asioita. Suomessa ajattelimme, että työehtojen taso, työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhe, työturvallisuus, tasa-arvo ja monet muut työmarkkinakysymykset ovat niin korkealla tasolla ja niin tukevasti suojattuja, että unionin lainsäädäntö, normitus tai koordinaatio ei niihin vaikuta. Todellisuus on kuitenkin kovin toisenlainen. Erityisesti eurooppalainen työsuojelulainsäädäntö on kehittänyt suomalaista työsuojelua, samoin tasa-arvo ja samapalkkaisuuskysymykset ovat edistyneet EU-lainsäädännön kautta.

Suomen nykyisen oikeistohallituksen hyökätessä ammattiyhdistysliikettä vastaan ja heikentäessä työntekijöiden asemaan ja suojaa, on EU-lainsäädäntö tarjonnut tukea ja perälautaa kaikkein kovimpia heikennyksiä ja hyökkäyksiä vastaan. Kansainväliset normit ovat viimekätinen suoja suomalaiselle työntekijälle. Samoin EU:n perustamissopimuksen kirjaukset työmarkkinaosapuolten erityisasemasta ja roolista sekä sosiaalisesta vuoropuhelusta antavat selkänojaa ammattiyhdistysliikkeelle oikeistopoliitikkojen hyökkäyksiä vastaan. Ammattiyhdistysliike ja järjestäytyneet työntekijät eivät ole mikään syrjään sysättävä puolikriminaali kansalaisjärjestö, vaan tärkeä osa toimivaa demokratiaa ja sosiaalista markkinataloutta sekä Euroopan ideaa. Euroopan unioni on paitsi taloudellinen, poliittinen ja sosiaalinen yhteisö, niin se on myös mitä suurimmassa määrin arvoyhteisö. Eurooppalaisista arvoista meidän on pidettävä kiinni ja vahvistettava niitä. Suomalainen ja eurooppalainen ammattiyhdistysliike on vahva osa arvoyhteisöä sekä Euroopan idean ja yhteenkuuluvuuden vahvistaja.

Eurooppalaisia arvoja on puolustettava jatkossakin

Ilman ammattiyhdistysliikettä, ilman sosiaalista vuoropuhelua, ilman sosiaalista ulottuvuutta emme olisi suomalaisia ja eurooppalaisia. Näitä arvoja, toimintatapoja, menettelyjä meidän on vaalittava erityisesti nyt kun maailma näyttää kulkevan toiseen suuntaan. Unohtavat demokratian, oikeusvaltion, tasa-arvon, ihmis- ja ay-oikeudet ja monet muut aikaisemmin miltei itsestään selvyyksinä pidetyt asiat.  Meidän, suomalaisen ay-liikkeen, on jatkettava työtä ja ponnisteluja näiden asioiden puolesta niin kotimaassa, Brysselissä kuin globaalistikin tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Read the blog in English here.