Parlamentin täysistunnossa puitiin keskiviikkona toimenpiteitä, joilla EU voi edistää työmarkkinasopimista ja neuvottelukulttuuria jäsenmaissa. Kyseessä oli myös parlamentin ensimmäinen mielipidevaihto uuden komissaarin, Roxana Mînzatun, kanssa.

Komissaari Mînzatu vieraili keskiviikkona 18.12.2024 ensimmäistä kertaa täysistunnossa. Uusi komissaari, jonka vastuualueena on sosiaaliset oikeudet, osaaminen, laadukkaat työpaikat ja valmiusasiat, painotti heti alkuun, että kun työmarkkinat mukautuvat uusiin muotoihin, EU:n täytyy varmistaa, että vuoropuhelu toimii kaikilla tasoilla yhteiskunnassa.

”Vähimmäispalkkadirektiivin avulla edistetään työehtosopimusneuvotteluja kaikissa jäsenmaissa. Direktiivin täytäntöönpanon määräaika umpeutui 15.11.2024, ja seuraavaksi komissio arvioi direktiivin tilannetta jäsenmaissa”, komissaari kertoi.

Mînzatu myös mainitsi vuoden 2023 suositukset, joiden avulla vahvistetaan EU:n sosiaalista vuoropuhelua. Vuoden 2025 loppuun mennessä jäsenmaiden on raportoitava toimenpiteistä, jotka ne ovat valmistelleet vuoropuhelun täytäntöönpanemiseksi. Yhdessä vähimmäisdirektiivin kanssa nämä vaikuttavat myönteisesti työehtosopimusten kattavuuteen.

”Jotta voimme tehdä vuoropuhelusta tehokkaampaa, haluaisin, että nämä neuvottelut viedään menestyksekkäästi loppuun EWC-direktiivin osalta. Direktiivi vaatii myös kunnon täytäntöönpanon jäsenvaltioissa”, hän lisäsi.

Komissio aikoo kehittää uutta suunnitelmaa eurooppalaisen vuoropuhelun edistämiseksi ja tavoite on saada se valmiiksi tammikuun loppuun mennessä. Sen myötä työmarkkinaosapuolten rooli vahvistuu komissaarin mukaan.

”Kehittelemme myös laadukkaita työpaikkoja koskevaa suunnitelmaa (Roadmap for Quality Jobs) työmarkkinaosapuolten kanssa”, Mînzatu sanoi.

Suunnitelmassa työmarkkinaosapuolet ovat keskiössä.

”Ihmiset tulevat olemaan tässä pääroolissa, samalla kun pyritään kilpailukykyisempään Eurooppaan. Hyvällä yhteistyöllä pääsemme tähän tavoitteeseen”, komissaari esitti.

Työehtosopimukset takaavat sosiaalisen rauhan

Dennis Radtken (EPP, Saksa) mukaan täysistunnon keskustelu osuu hyvään hetkeen. Hän pitää huolestuttavana, ettei vähimmäispalkkadirektiiviä ole pantu toimeen kaikissa jäsenmaissa määräajan puitteissa.

”Komission täytyy kiinnittää huomiota tähän. Kun puhutaan reilusta palkasta, saavutetaan se lisäämällä työehtosopimusneuvotteluja Euroopassa”, Radtke sanoi.

Estelle Ceulemansin (S&D, Belgia) mukaan lakko-oikeus ja neuvotteluoikeus ovat perusoikeuksia.

”Olemme todistaneet miten lakko-oikeutta on rajoitettu Suomessa. Lakisupistukset Belgiassa ovat johtaneet siihen, että lakko-oikeutta käytetään ainoastaan, kun se on välttämätöntä. Nämä ovat hyökkäyksiä työntekijöiden oikeuksia vastaan. Työehtosopimuksia tarvitaan yrityksissä, koska ne takaavat sekä sosiaalisen rauhan sekä yrityksen tuotannon toteutumisen. Yleisesti ottaen työntekijät voivat paremmin tällaisissa työpaikoissa. EU:n on jatkossakin puolustettava ja edistettävä demokratiaa työpaikoilla”, Ceulemans sanoi.

Hän pitää myös tärkeänä, että EU saa oikeudenmukaisen siirtymän direktiivin, joka tukee työmarkkinaosapuolten järjestäytymistä ja samalla suojelee työpaikkoja.

Huonoja esimerkkejä ympäri Eurooppaa

”Tarvitsemme enemmän sosiaalista vuoropuhelua, ennen kaikkia Virossa”, totesi myös Yana Toom (Renew, Viro).

Toom kommentoi tilannetta Virossa, jossa järjestäytymisprosentti on vain 6 prosenttia. Tämän takia palkankorotuksia ei ole saatu neuvoteltua. Opettajat saivat seitsemän euron palkankorotuksen, mitä voi pitää lähinnä vitsinä. Vähimmäispalkkadirektiiviä ei ole implementoitu, mutta Viro valtiona näkee asian toisin.

Maria Ohisalo (Vihreät, Suomi) kuvaili tilannetta Suomessa.

”Maailma näyttäisi hyvin erilaiselta ilman työntekijöiden järjestäytymistä. Nyt meillä on äärioikeiston tuella lähdetty murtamaan työntekijöiden oikeuksia ja ay-liikkeen toimintaedellytyksiä eri puolilla Eurooppaa. Sopimisen kulttuurista on siirretty sanelemiseen ja kyykyttämiseen. Myös Suomessa maan hallitus ajaa alas työntekijöiden oikeuksia rajaamalla työttömyysturvaa, lakko-oikeutta ja sopimusvapautta”, hän kertoi.

Tilanne Suomessa näyttää mepistä erittäin huolestuttavalta eurooppalaisessa mittakaavassa.
”Kotimaassani päätettiin juuri myös rajoittaa palkkaneuvottelijoiden työtä ja riippumattomuutta vahvistamalla naisvaltaisten ja julkisten alojen palkkakuoppaa”, Ohisalo lisäsi.

Kun sopimisen tilaa rajataan, jäljelle jäävät vain työtaistelut.

Li Andersson (The Left, Suomi) muistutti, että Ruotsissa Teslan työntekijät ovat olleet lakossa jo vuoden suojellakseen oikeuksiaan tehdä työehtosopimuksia.

”Teslan esimerkki osoittaa, miksi oikeasti oikeus lakkoon ja neuvotteluihin ovat äärimmäisen tärkeitä edelleen. Lakko-oikeus on perusväline puolustaa demokraattisia oikeuksia ja väline, jolla varmistetaan, että johtajat kuten Elon Musk, eivät voi sanella työmarkkinasääntöjä, miten haluavat”, Andersson painotti.

Tämän takia myös EU:n tarvitsee varmistaa nämä oikeudet.

”Vähimmäispalkkadirektiivin täytäntöönpano on äärimmäisen tärkeä, mutta EU tarvitsee myös uusia välineitä, jolla se voi vahvistaa julkisten hankintojen sääntöjä ja käyttää sosiaalista ehdollisuutta parantaakseen työntekijöiden oikeuksia osana vihreää teollisuuspolitiikkaa, joka on nyt alkuvaiheessa”.

Muiltakin mepeiltä sateli palautetta Elon Muskille. Viesti Ruotsin Teslan tehtaan työntekijöille oli selvä: ”Jatkakaa ja kestäkää. Te teette töitä nyt myös ystävienne eteen muualla Euroopassa. Ulkomaalaisten yritysten ei saa tulla polkemaan meidän työehtosopimuksiamme tai työehtojamme”.

Työntekijöiden oikeudet kuuluvat eurooppalaiseen ajatteluun

Myös Eero Heinäluoma (S&D, Suomi) kommentoi, että eurooppalaiseen ajatteluun kuuluvat työntekijöiden oikeudet ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyö.

”Vaalikaamme näitä periaatteita, nyt myös alkavalla vaalikaudella. Työntekijöiden järjestäytymisoikeuden kunnioittaminen ja oikeus lakkoiluun ovat nekin osa eurooppalaista ajattelua. Samalla tiedämme, että lakko on aina viimesijainen vaikutusmuoto”, hän sanoi.

”Yhteistoiminnalle pitää luoda mahdollisuuksia ja siihen liittyy myös torstaina käsittelyssä oleva eurooppalaisten yritysneuvostojen aseman vahvistamista koskeva esitys. Parlamentti äänestää direktiivin neuvottelumandaatista klo 12. Äänestäkää rohkeasti tämän hyvän ehdotuksen puolesta. Se on osa eurooppalaista kestävää mallia ja kilpailukykyä”, Heinäluoma painotti.

Lakko-oikeudesta ja oikeudesta neuvotella pidettävä kiinni

Komissaari painotti, että hän tulee tekemään työtä erityisesti sosiaalisten oikeuksien puolesta. Lakko-oikeus, joka on mainittu perussopimuksen 193 artiklassa, kuuluu siihen. Myös työsopimusoikeus ja -neuvottelut löytyvät EU:n perusoikeuskirjasta.

”Lakko-oikeus on oikeus, joka on muokannut elämäntapaamme ja nykyistä yhteiskuntaa. Monet asiat, joita pidämme itsestäänselvyyksinä nykyään, on saavutettu lakkoilun kautta. Oikeus järjestäytyä ja lakko-oikeus ovat oikeuksia, joista on pidettävä kiinni, riippumatta keskustelustamme parlamentissa”, Mînzatu totesi. 

Parlamentin täysistunto jatkuu vielä torstaina. Täysistunto striimataan.