Euroopan parlamentin työllisyysvaliokunta keskusteli 14.2. Belgian työ- ja sosiaaliministeri Frank Vandenbroucken kanssa Belgian puheenjohtajakauden painopisteistä. Odotukset ovat korkealla, kun Belgia valmistelee korkean tason konferenssinsa La Hulpessä, jossa EU:n johto keskustelee EU:n tulevaisuudesta ja tavoitteena on laatia sosiaaliset tavoitteet seuraavalle vaalikaudelle.

Puheenjohtajamaa Belgia on sitoutunut vuoden alusta alkaen työskentelemään Euroopan kansalaisten turvallisuuden varmistamiseksi, kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi ja edistämään pohdintoja ”Euroopan tulevaisuudesta”, kuten ohjelmassa todetaan.

Työllisyys- ja sosiaalipolitiikan saralla tavoitteena on vahvistaa Euroopan kansalaisten sosiaaliturvaa ja tulevaisuuden työmarkkinoita, korostaen erityisesti sosioekonomista hallintoa. Puheenjohtajakauden tavoitteena on myös vahvistaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria, jotta sosiaalinen agenda vuosille 2024–2029 olisi mahdollisimman vahva. Mutta ovatko nämä tavoitteet riittäviä? Mitkä ovat vaiheet, jotka voivat johtaa konkreettisiin tuloksiin, ja mitkä ovat keskeiset viestit siirryttäessä kohti Euroopan vaaleja?

Tämä oli parlamentin työllisyysvaliokunnan keskustelujen pääteema yhdessä varapääministeri ja sosiaali- ja terveysministeri Frank Vandenbroucken kanssa. Vandenbroucke korosti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tärkeyttä, jonka yhtenä tarkoituksena on luoda työpaikkoja ja parantaa yhtenäisyyttä EU:ssa.  

”Sosiaalisten oikeuksien parantamiseen on tehtyä paljon työtä, mutta työn on jatkuttava. Belgia tunnistaa haasteet EU:n työllisyys- ja sosiaaliasioissa ja on valmis laatimaan politiikkaprioriteetit seuraavalle EU-lainsäädäntökaudelle. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarilla on keskeinen rooli tässä työssä. Siksi Belgia järjestää La Hulpessa 15.–16. huhtikuuta konferenssin, jossa myös hyväksytään julistus sosiaalisista oikeuksista”, hän kertoi valiokuntatapaamisessa.

Viime kuussa pidetty Val Duchessen huippukokous johti uuteen sopimukseen sosiaalidialogista ja lisääntyneeseen yhteistyöhön sosiaalikumppaneiden välillä. La Hulpen konferenssi menee askelta pidemmälle pohtiessaan Euroopan unionin tulevaa sosiaalista ohjelmaa yhdessä keskeisten eurooppalaisten sidosryhmien kanssa.

”Ensimmäinen versio julistuksesta esitellään maaliskuussa ja julistus allekirjoitetaan konferenssin aikana 16. huhtikuuta”, Vandenbroucke lisäsi.

Työllisyysvaliokunnan puheenjohtaja Dragoş Pîslaru (Renew, Romania) korosti Belgian puheenjohtajakauden roolia luotsaamaan EU:ta vaalien ja lainsäätäjävaihdoksen yli kesäkuussa.

”Belgialla on olennainen puheenjohtajakausi EU:n tulevaisuuden yhteistyön kannalta”, Pîslaru huomautti.

Se on sanomatta selvää, että seuraavalta puheenjohtajakaudelta, joka on Unkarilla kesäkuusta joulukuuhun 2024, ei odoteta liikoja. Puola ottaa EU:sta vetovastuun tammikuussa 2025.

Puheenjohtajamaalle lähinnä myönteistä palautetta

Keskustelu työllisyysvaliokuntien koordinaattoreiden kanssa sujuivat jouhevasti, vaikka muutamia kriittisiä ääniä kuultiinkin. Mepit keskittyvät lähinnä kysymyksiin liittyen Euroopan työviranomainen ELA:n mandaattiin ja työntekijöiden liikkuvuuteen, mutta myös alustyödirektiivi nostettiin esille yhteisissä keskusteluissa. Ensimmäisen puheenvuoron käytti Dennis Radtke (EPP, Saksa).

”Belgialla oli iso rooli alustatyödirektiivin kompromissin saavuttamisessa, tiedämme kaikki, että sen tie oli pitkä ja vaikea”, Radtke kommentoi.

”Se on pragmaattinen kompromissi. Alustatyödirektiivi, joka on nyt ratkaisun loppuvaiheessa, tulisi nähdä tärkeänä edistysaskeleena ja lainsäädäntönä, jota voidaan kehittää”, sanoi Vandenbroucke.

Ministeri viittasi myös Euroopan komission vuoden 2021 analyysiin, jonka mukaan EU:ssa toimii yli 500 digitaalista alustaa. Ala työllistää yli 28 miljoonaa ihmistä – luku, joka odotetaan nousevan 43 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä.

Radtke tiedusteli myös Belgian näkemystä Euroopan työviraston (ELA) roolista tulevaisuudessa. ELA:n toimintaa arvioi komissio ja julkiseen keskusteluun on noussut myös viranomaisen toimivallan laajentamis- ja resurssikysymykset.

”ELA:n arvioinnin tulisi johtaa viranomaisen roolin vahvistamiseen, yhtenä ideana on, että ELA voisi itse tehdä aloitteen yhteistoimien ja yhteistyön käynnistämisestä. Se vaatii myös kansallisten valvontaviranomaisilta suurempaa valmiutta ja kapasiteettia työskennellä yhdessä rajat ylittävällä tasolla. Ja ehdottomasti lisää resursseja”, ministeri korosti.

Sosiaalipilari on kompassi sosiaalisen Euroopan kehittämisessä

Frank Vandenbroucke käytti tilaisuutta hyväkseen kertoakseen, mitkä seuraavan toimintakauden pääteemat ovat puheenjohtajamaan mukaan.

”Euroopan sosiaalipilarin pitää olla kompassi seuraavien viiden vuoden ajaksi sekä EU:n neuvoston, komission, parlamentin että itse jäsenvaltioiden tasolla, ja siksi La Hulpen julistus on erittäin tärkeä”, hän painotti.

Ministeri toivoi, että uusi komissio ja parlamentti jatkavat työtään suosituksesta sosiaaliturvan saavutettavuudesta.

”Pilarissa oleva periaate kohtuuhintaisesta ja laadukkaasta hoidosta ja terveydenhuollosta on tärkeä. Mainittakoon myös SURE, työsuhteiden tukemiseen liittyvät solidaarisuuteen perustuvat tukijärjestelmät”, hän luetteli.

S&D-ryhmän koordinaattori Agnes Jongerius (Hollanti) toivoi, että tekoälyn käyttö työpaikoilla olisi prioriteetti seuraavalla kaudella. Toinen asia, jota hän painotti, on alustatyödirektiivi, joka on neuvoston äänestyksessä perjantaina 16.2. Viesti oli selvä: direktiivi on saatava valmiiksi tällä vaalikaudella.

”Haluamme myös, että Euroopassa on tarjolla vain laadukkaita työpaikkoja ja oikeudenmukaisia työolosuhteita jatkossa”, hän sanoi.

Ministeri myönsi, että on tarpeen tutkia, mitä tekoäly tarkoittaa sosiaalisessa mallissa.

”EU nähdään nyt maailmanlaajuisesti edistyksellisenä ja aktiivisena toimijana tekoälyn alalla. Yksi tärkeimmistä läpimurroista alustatyön direktiivin kompromississa on algoritmit, mikä on myös yksi La Hulpen aiheista”.

Asetus 883 puhutti mutta asetus jää nyt vaalitauolle

Meppi Mounir Satouri (Vihreät, Ranska) muistutti kuulijoita oikeudenmukaisesta siirtymästä La Hulpen kontekstissa.

”Euroopan unionin on keskityttävä sosiaaliseen ulottuvuuteen, erityisesti kun on kyse vihreästä siirtymästä. Vihreää siirtymää ei synny ilman sosiaalista ulottuvuutta”.

Satouri ilmaisi pettymyksensä neuvottelujen epäonnistumiseen asetuksen 883 osalta. Kyseinen asetus, joka koskee sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista EU:ssa, puhutti pitkään. Belgian neuvotteluyrityksistä huolimatta asetus ei tule etenemään tällä vaalikaudella. Parlamentti ilmoitti asiasta tämän päivän lehdistötiedotteessa.

La Hulpen konferenssissa käsitellään perusteellisesti 6 teemaa:

• Tekoäly ja algoritmien johtaminen

• Työmarkkinapolitiikka ja osaaminen oikeudenmukaista siirtymää varten

• Sukupuolten tasa-arvoinen pääsy työmarkkinoille

• Pohdinta Porton tavoitteiden saavuttamisesta

• Sosiaaliturvaan pääsy muuttuvilla työmarkkinoilla

• Sosiaalinen sijoittaminen ja varhaiskasvatuksen rooli ja terveydenhoito.