Euroopan komission ajama digitaalisen sääntelyn yksinkertaistaminen herättää kasvavaa huolta työntekijöiden oikeuksien näkökulmasta. Euroopan ammatillisen tutkimuslaitos ETUI:n tuore raportti osoittaa, että niin kutsuttu ”Digital Omnibus” -paketti voi käytännössä heikentää työntekijöiden mahdollisuuksia käyttää ja valvoa oikeuksiaan – erityisesti tekoälyn ja tietosuojan osalta. Myös parlamentin puolella suhtaudutaan varauksellisesti isompiin nopeatempoisiin lakimuutoksiin.

Komissio on esittänyt digilainsäädännön uudistukset* teknisenä yksinkertaistamisena, jonka tavoitteena on keventää hallinnollista taakkaa ja helpottaa yritysten toimintaa. ETUI:n vanhemman tutkijan Aida Ponce del Castillon mukaan kyse on kuitenkin paljon laajemmasta muutoksesta.

”Kyse ei ole vain sääntöjen yksinkertaistamisesta, vaan siitä, että muutetaan ehtoja, joiden puitteissa oikeudet tulevat näkyviksi, kyseenalaistettaviksi ja toimeenpantaviksi”, hän toteaa.

ETUI:n mukaan yksinkertaistamistoimet kohdistuvat EU:n digitaalisen sääntelykehikon ytimeen, erityisesti yleiseen tietosuoja-asetukseen (GDPR) ja tekoälysäädökseen. Vaikka oikeuksia ei muodollisesti poisteta, niiden käytännön toteutuminen voi heikentyä merkittävästi.

Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely

Keskeinen ongelma GDPR-sääntöjen höllentämisessä liittyy siihen, miten henkilötietoja määritellään uudelleen. Uudistuksen myötä tietoa ei pidettäisi henkilötietona, jos yksittäinen toimija ei pysty tunnistamaan henkilöä – vaikka toinen toimija samassa järjestelmässä siihen pystyisi. Työelämässä, jossa tekoälyjärjestelmät koostuvat usein useista eri toimijoista, tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa työntekijöiden oikeudet vaihtelevat riippuen siitä, kuka tietoa käsittelee.

”Työntekijöille seuraukset voivat olla merkittäviä. Osa ehdotetuista muutoksista voi heikentää pääsyä tietoon siitä, miten henkilötietoja käytetään ja miten dataan perustuvat päätökset syntyvät, mikä vaikeuttaa sellaisten työsuhteen ehtoihin vaikuttavien päätösten tarkastelua, kyseenalaistamista tai oikaisun hakemista”, Ponce del Castillo varoittaa.

Samanaikaisesti ehdotetut muutokset laajentaisivat mahdollisuuksia käsitellä arkaluonteisia henkilötietoja tekoälyjärjestelmien kehittämisessä ja käytössä. Tällaisia tietoja voisi olla esimerkiksi terveystiedot tai ammattiliiton jäsenyys. Vaikka mukaan sisältyy suojatoimia, työntekijät eivät enää voisi vedota yleiseen kieltoon tällaisen datan käsittelyssä, mikä heikentää heidän suojaansa.

Myös tiedonsaantioikeuksiin kohdistuvat rajoitukset herättävät huolta. Uudistuksen mukaan työnantajat voisivat helpommin kieltäytyä vastaamasta tietopyyntöihin tai periä niistä maksun, jos pyyntö katsotaan ”liialliseksi” tai ”perusteettomaksi”. Tämä on merkittävä muutos tilanteessa, jossa työntekijät tarvitsevat usein toistuvia ja tarkkoja tietopyyntöjä ymmärtääkseen algoritmisten järjestelmien toimintaa.

”Jos pääsy tietoon rajoittuu, myös mahdollisuus kyseenalaistaa päätöksiä kaventuu. Tämä heikentää oikeuksien tosiasiallista toteutumista”, ETUI:n raportissa todetaan.

Tekoälyjärjestelmät

Tekoälysäädöksen osalta omnibus-muutokset pyrkivät keventämään yritysten velvoitteita muun muassa poistamalla vaatimuksia tekoälyjärjestelmien rekisteröinnistä sekä lieventämällä velvoitteita työntekijöiden tekoälyosaamisen varmistamisesta. ETUI:n mukaan nämä muutokset vähentävät tekoälyjärjestelmien läpinäkyvyyttä ja vaikeuttavat niiden valvontaa.

Erityisen ongelmallisena pidetään rekisteröintivelvoitteen poistamista. Ilman rekisteröintiä viranomaisilla ja työntekijöillä on vähemmän keinoja tunnistaa työpaikoilla käytössä olevia järjestelmiä ja puuttua mahdollisiin väärinkäytöksiin.

”Jos järjestelmät jäävät näkymättömiksi, myös niiden valvonta jää helposti toteutumatta. Oikeuksien täytäntöönpano edellyttää, että tiedämme mitä järjestelmiä on käytössä ja kuka niistä vastaa”, Ponce del Castillo korostaa.

ETUI:n raportti nostaa esiin myös vaikutukset alustatyöhön. Vaikka alustatyödirektiivi säilyy ennallaan, sen toimivuus riippuu pitkälti tietosuoja- ja tekoälysääntelystä. Jos näiden sääntöjen toimeenpanoa heikennetään, alustatyöntekijöiden oikeudet voivat jäädä käytännössä toteutumatta.

Laajemmin tarkasteltuna digitaaliset omnibus-hankkeet* edustavat raportin mukaan uudenlaista sääntelyn purkamista. Velvoitteita kevennetään yrityksiltä, mutta samalla vastuu siirtyy työntekijöille, joilla on heikommat mahdollisuudet ymmärtää, valvoa ja haastaa monimutkaisia digitaalisia järjestelmiä.

Kauaskantoisia seurauksia

Samaa kehitystä ovat kritisoineet myös kansalaisjärjestöt, esimerkiksi European Digital Rights (EDRi), joiden mukaan EU on tekemässä täyskäännöstä aiemmasta kunnianhimoisesta digitaalisesta sääntelystä. Vielä edellisellä kaudella unioni rakensi laajaa sääntelykehikkoa, ensimmäisenä maailmassa, joka suojasi kansalaisten oikeuksia digitaalisessa ympäristössä. Nyt painopiste on siirtymässä deregulaatioon.

”Kyse ei ole vain yksittäisistä teknisistä muutoksista, vaan koko järjestelmän tasapainon muuttumisesta. Kun valvonnan ja läpinäkyvyyden edellytyksiä heikennetään, oikeuksien toteutuminen jää yhä enemmän yksilön vastuulle”, ETUI:n raportissa todetaan.

Työelämässä, jossa valtasuhteet ovat lähtökohtaisesti epäsymmetriset, tällä kehityksellä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Kuten Aida Ponce del Castillo korostaa, oikeudet eivät toteudu pelkästään lainsäädännössä – ne edellyttävät toimivia rakenteita, joiden kautta niitä voidaan käyttää ja valvoa.

Myös parlamentissa huolta sääntelytason laskemisesta

Parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden LIBE-valiokunnassa on tehty pitkään tiivistä työtä komission digitaalisten omnibus-hankkeiden parissa. Valiokunnassa työskentelevä S&D-ryhmän poliittinen neuvonantaja Matilda Sisättö kuvaa viime aikojen lainsäädäntötyötä haasteelliseksi.

Komission esittämää mantraa “yksinkertaistamisesta” ei S&D-ryhmässä nähdä neutraalina teknisenä uudistuksena, vaan selvästi poliittisena projektina.

“Juuri missään komission ehdottamista omnibus-hankkeista kyse ei ole ollut yksinkertaistamisesta, vaan puhtaasti ideologisesta sääntelyn purkamisesta tai alasajosta”, hän toteaa.

Sisätön mukaan komissio on myös itse viitannut muuttuneisiin poliittisiin voimasuhteisiin perusteena sääntelytason laskemiselle. Tämä näkyy erityisesti tekoälysäädöksen käsittelyssä. Parlamentin keskustavasemmisto vastusti voimakkaasti korkean riskin tekoälyjärjestelmien velvoitteiden voimaantulon lykkäämistä.

“Etenkin määräajan siirtäminen korkean riskin tekoälyjärjestelmien käyttöönoton osalta oli todella vaarallinen veto, mutta parlamentti onnistuikin lyhentämään komission alkuperäisiä viivästysehdotuksia”, hän mainitsee.

Myös tietosuojan osalta huoli on merkittävä. Komission ehdotus ”henkilötiedon” muuttamisen määritelmästä on Sisätön mukaan poikkeuksellisen ongelmallinen. Sama määritelmä on ollut lähes muuttumattomana jo vuodesta 1995.

“Määritelmän muuttamista ovat lobanneet suuret teknologiajätit ja verkkomainostajat. Määritelmän muutos olisi todella katastrofaalinen asia kansalaisille ja heidän henkilötietonsa suojaamiselle. Vaikka muutos kohtaa vastustusta sekä kansalaisyhteiskunnassa että neuvostossa, Saksa tuntuu edelleen ajavan sitä, kuin käärmettä pyssyyn”, hän kommentoi.

Puutteita lainsäädäntöprosessissa

Sisättö nostaa esiin myös haasteet lainsäädäntöprosessissa. Omnibus-hankkeita on viety eteenpäin poikkeuksellisella kiireellä ja puutteellisella valmistelulla.

“Omnibus-hankkeet on hosuttu läpi, siellä on komission puolelta jäänyt asiavirheitä ja paljon teknisiäkin virheitä. On selvää, että tässä on menty isoilla saksilla eikä kukaan ole ehtinyt tutkia lopputulosta kunnolla.”

Esitykset on tehty ilman kunnollisia vaikutusarvioita, mikä heikentää sekä sääntelyn laatua että legitimiteettiä.

Sisättö myös mainitsee, että parlamentaarinen käsittely on kärsinyt rakenteellisista ongelmista. Useat valiokunnat ovat joutuneet käsittelemään kokonaisuuksia, jotka eivät täysin kuulu niiden toimivaltaan, mikä lisää sekavuutta ja heikentää asiantuntemuksen syvyyttä. Samalla poliittinen paine nopeisiin päätöksiin vaikeuttaa perusteellista valmistelua.

Laajemmin tarkasteltuna Sisättö näkee digitaalisen deregulaation muodostavan vakavan riskin ihmisten perusoikeuksille, erityisesti tässä ajassa, jossa EU:n ulkopuoliset, valtavat digi- ja teknologiajätit eivät kaihda käyttää rahojaan ja vaikutusvaltaansa, usuttaakseen omat poliittiset johtajansa EU:ta vastaan.

”Vahva perusoikeuksien, kuten tieto- ja yksityisyydensuojan turvaaminen tekoälymarkkinoilla tulisi päinvastoin nähdä suurena kilpailuetuna, varsinkin aikana, jolloin Yhdysvallat ja Kiina kilpaa polkevat omien kansalaistensa oikeuksia.”

Sisätön mukaan EU:n tulisi pikemminkin vahvistaa korkeita standardejaan. Tietosuoja ja yksityisyydensuoja voisivat toimia kilpailuetuna, ei esteenä.

Missä nyt mennään?

EU:n digitaalista omnibus-pakettia koskevat neuvottelut ovat edenneet pikavauhtia. Neuvoston ja parlamentin neuvottelijat saavuttivat 7.5.2026 alustavan sopimuksen, jonka keskeisenä tavoitteena on tekoälysääntelyn yksinkertaistaminen. Samalla kuitenkin lykätään tekoälylain korkean riskin järjestelmiä koskevien velvoitteiden voimaantuloa yli vuodella (alkuperäinen aikataulu 2.8.2026) joulukuuhun 2027. Muutos koskee erityisesti työelämässä käytettäviä tekoälysovelluksia, kuten rekrytointia ja työn organisointia, joissa työnantajille asetetut velvoitteet – kuten läpinäkyvyys, ihmisen suorittama valvonta ja koulutus – siirtyvät myöhemmäksi. Myös ns. ”sääntelyhiekkalaatikoiden” (innovatiivisten tekoälyjärjestelmien testausympäristöjen) käyttöönottoa lykätään vuoteen 2027.

Parlamentissa valmistelua on vetänyt kansalaisvapauden sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta ja meppi Michael McNamara (Renew, Irlanti). Täysistunto äänesti alustavan sopimuksen puolesta 16.6.2026 äänin 423 puolesta, 57 vastaan ja 174 tyhjää.

Digitaalinen omnibus-asetus, joka kattaa myös GDPR-asetuksen, etenee rinnakkain parlamentin teollisuus- sekä kansalaisvapauksien valiokunnissa. Esittelijöinä toimivat LIBE-valiokunnassa Marina Kaljurand (S&D) ja ITRE-valiokunnassa Aura Salla (EPP, Suomi). Ensimmäinen valiokuntakäsittely on 24. kesäkuuta ja lopullista parlamenttikäsittelyä odotetaan lokakuussa 2026.

*Tarkennuksena, että tässä artikkelissa keskitytään digitaaliseen omnibus-pakettiin tekoälysäädöksen osalta sekä digitaaliseen omnibus-asetukseen, joka koostuu useista säädöksistä, kuten EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta (GDPR), ePrivacy-direktiivistä ja datahallinta-asetuksesta, sekä käsittelee myös tekoälyn datankäyttöön liittyviä kysymyksiä.