Euroopan parlamentissa työstetään parasta aikaa oma-aloitemietintöä liittyen tekoälyn käyttöön työelämässä. Europarlamentaarikot tarkastelivat eilisessä kuulemisessaan työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa digitaalisen murroksen mahdollisuuksia ja hyötyjä työelämässä, mutta myös siihen liittyviä riskejä ja haasteita. Uusia lainsäädäntötarpeita punnittiin eri kantilta. Ammattiyhdistysliike, kuten suurin osa valiokunnan mepeistä, katsoo, että säätely on tarpeellista.

Valiokunnan järjestämässä kuulemisessa tekoälyasiantuntijat ja työmarkkinaosapuolet pääsivät ääneen. Päivän kuuleminen oli osa EMPL-valiokunnan oma-aloitteisen mietinnön valmistelua (”Digitalisation, artificial intelligence and algorithmic management in the workplace – shaping the future of work”).

Valiokunnan puheenjohtaja Li Andersson (The Left, Suomi) mainitsi, että uusi komissio on sitoutunut antamaan lainsäädäntöehdotuksen, ja oma-aloitemietintö on keino vaatia komissiolta toimia. Viime kaudella parlamentti hyväksyi päätöslauselman oikeudesta olla tavoittamattomissa sekä alustatyöstä. Valiokunta neuvotteli myös alustatyödirektiivistä, joka on nyt täytäntöönpanovaiheessa.  

”Nyt olisi tärkeää vahvistaa sosiaalisesti kestävää digitaalista siirtymää ja käsitellä niitä haasteita, joita algoritmijohtaminen ja tekoälyn käyttö tuovat työelämään”, Andersson totesi.

EMPL-valiokunnan esittelijänä toimii Andrzej Buła (EPP, Puola), joka painotti tekoälyn merkitystä muuttuvassa työelämässä.

”Digitalisaatio, tekoälyn käyttö ja algoritmijohtaminen ovat jo kaikkien työmarkkinaosapuolten huomion keskiössä. Siksi parlamentti on päättänyt vastata tähän tarpeeseen”, Buła sanoi.

”Kyse on horisontaalisesta ilmiöstä, joka ylittää toimialojen ja maiden rajat. Tarvitsemme yhtenäisiä sääntöjä kaikille toimijoille EU-sisämarkkinoilla. Mietintö edellyttää johdonmukaista lähestymistapaa, jolla varmistamme tasa-arvoisen pelikentän yrityksille ja samanaikaisesti tehokkaan suojelun työntekijöille kaikkialla unionissa”.

EU:n ensimmäinen tekoälysäädös oli suuri saavutus, mutta se tarkastelee tekoälyä lähinnä tuotteiden ja markkinoiden näkökulmasta. Aikaisemmista säädöksistä esimerkiksi yleinen tietosuoja-asetus sisältää tärkeitä yksityisyyden suojan määräyksiä. Lisäksi on myös olemassa sääntöjä, jotka koskevat työntekijöiden kuulemista.

”Nämä ovat hyvä pohja, mutta eivät riittäviä vastaamaan algoritmijohtamiseen tuomiin haasteisiin. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka ottavat huomioon digitalisaation kehitys ja muuttuvat työmarkkinat. Tulevaisuuden työelämän on oltava innovatiivista, mutta inhimillistä”, Buła sanoi.

Andrzej Bułan mietintö esitellään EMPL-valiokunnassa 15.7.

Kuulemisessa oli mukana myös meppi Jadwiga Wiśniewska (ECR, Puola) joka toimii esittelijänä parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa (LIBE). LIBE-valiokunnalla on myös päävastuu mietinnöstä.

Wiśniewska painotti olemassa olevien säädösten hyödyntämistä ja muistutti kansallisen säätelyvallan mahdollisuudesta.

”Työntekijöiden on saatava tietoa siitä, miten päätöksiä tehdään työpaikalla ja mitä se tarkoittaa heidän kannaltaan”, Wiśniewska totesi.

Tekoälyn käyttö laajenee – mutta haasteita ja riskejä riittää

Tutkijat vahvistivat, että tekoälyn käyttö työelämässä lisääntyy nopeasti. Noin kolmannes EU:n työntekijöistä käyttää tekoälyä jollain tavoin työssään. Algoritmijohtaminen on arkipäiväistynyt. Samalla tekoälyn lisääntyminen voi lisätä stressiä, vähentää joustoa ja heikentää työoloja. Kun koneet määräävät työtahdin, pahimmassa tapauksessa se voi johtaa jopa kuolemantapauksiin.

Toinen huoli liittyy siihen, että teknologiaa käytetään kurinpitokeinona silloin, kun työntekijä ei saavuta asetettuja tuottavuustavoitteita. Nykyteknologialla on mahdollista jopa skannata ihmisten tunteita ja tunnetiloja. Tekoälyasetus ei kata työpaikalla käytettäviä tekoälytyökaluja.

Ignacio González Vázquez, joka työskentelee Euroopan komission yhteisessä tutkimuskeskuksessa (JRC),varoittaa erityisesti digitaalisesta seurannasta. Hän mainitsee kolme työntekijöiden seurantatyyppiä:

1. Fyysinen seuranta (esim. valvontakameroiden, sensorien tai mobiililaitteiden avulla),

2. Toiminnan seuranta (esim. tietokoneiden, puheluiden tai sähköpostien kautta),

3. Työajan seuranta (yleisin ja lievin muoto EU:ssa).

González Vázquezin mukaan on varauduttava siihen, että tekoäly mullistaa työelämän nopean digimuutoksen seurauksena.

Deggendorf Institute of Technologyn tekoälyprofessori Patrik Glauner korosti, ettei tekoäly ratkaise automaattisesti kaikkia ongelmia. Kyse on koneoppimisesta, johon liittyy virhearviointien riski. Tekoäly voi kuitenkin helpottaa ja tehostaa työvaiheita:

”Meistä ihmisistä riippuu, miten integroimme tekoälyn työpaikoille. Samalla on varauduttava eettisiin haasteisiin, kun kerätään monenlaista dataa”, Glauner totesi.

Hänen mukaansa tärkeintä on kouluttaa ihmiset käyttämään tekoälyä ja valvomaan sitä hyödyntäviä järjestelmiä. Glauner oli vahvasti sitä mieltä, ettei EU tarvitse lisää sääntelyä: tekoälysäädös ja tietosuoja-asetus tarjoavat jo hyvän perustan.

Ay-liikkeen viesti: Työntekijöiden suojelemiseksi tarvitaan sitovia sääntöjä EU:lta

Tekoälyn käyttöönotto työpaikoilla edellyttää selkeitä ja sitovia pelisääntöjä, jotka suojaavat sekä työntekijöitä että tekoälyn kehittäjiä. Euroopan unionin on osoitettava työntekijöille, että se kykenee tarjoamaan samanlaista suojaa ja hyötyjä, kun mitä sisämarkkinat ovat jo pitkään tarjonneet yrityksille.

”Yritykset eivät voi käyttää työntekijöitä koe-eläiminä”,ETUC:n varapääsihteeri Isabelle Schömann totesi kuulemisessa.

Kuulemisessa Schömann listasi, että tekoälyn käytön suhteen työntekijöiden oikeudet on turvattava syrjintää, yksityisyyden loukkaamista ja irtisanomisia vastaan. Lisäksi on huolehdittava työntekijöiden hyvinvoinnista, sillä tekoälyn käyttö voi lisätä työn kuormittavuutta ja stressiä. Oikeus olla tavoittamattomissa on nostettava osaksi työntekijän suojelun minimitasoa.

Alustatyödirektiivi on Schömannin mukaan askel oikeaan suuntaan, mutta ei riitä vastaamaan kaikkiin tekoälyn mukanaan tuomiin riskeihin. Tämän vuoksi ay-liike vaatii uutta, työelämän tekoälydirektiiviä, joka loisi oikeudelliset puitteet turvalliselle ja oikeudenmukaiselle kehitykselle.

”Työpaikkadirektiivi on investointi – se antaa työntekijöille ja yrityksille edellytykset edetä turvallisesti, jotta kilpailukyky ja EU:n kehitys kulkevat käsi kädessä.”

Myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on ay-liikkeen kanssa samalla linjalla. Sen alkuvuodesta hyväksytyn lausunnon mukaan työelämää varten tarvitaan oma lainsäädäntö, sillä jäsenvaltioiden sääntely ja niiden taso eroavat suuresti toisistaan. ETSK painottaa lisäksi, että työntekijöiden edustajille on annettava ennakkoarvio korkean riskin järjestelmien vaikutuksista perusoikeuksiin.