Digitalisaatio on ollut Euroopan tason työmarkkinajärjestöjen eli Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö ETUC:n sekä kolmen työnantajapuolen järjestön (BusinessEurope, CEEP ja SMEUnited) neuvoteltavana niiden omasta aloitteesta kesästä 2019 lähtien. Tulos saatiin maaliskuussa 2020. 

ETUC:n neuvotteludelegaatiota johti varapääsihteeri Esther Lynch, ja Suomesta mukana neuvotteluissa oli STTK:n asiantuntija Leila Kurki. Hän edusti neuvotteluissa kaikkia suomalaisia palkansaajakeskusjärjestöjä. 

– Digitalisaatiota koskeva neuvottelutulos on tosi ajankohtainen. Toivottavasti kaikki osapuolet hyväksyvät sen tahoillaan, ottavat sen tosissaan ja vievät sen työpaikoille sovellettavaksi, Kurki kommentoi neuvottelutulosta.  

Työmarkkinakeskusjärjestöt toimeenpanijoina jäsenmaissa

Digitalisaatiossa työntekijöiden näkökulmasta olennaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi koulutus, digitaitojen ylläpitäminen ja työntekijän tavoitettavuus. 

Jotta neuvottelutulos tulee voimaan puitesopimuksena, kaikkien neljän neuvotteluissa mukana olleen eurooppalaisen työmarkkinajärjestön on hyväksyttävä se.  

ETUC:n jäsenjärjestöjen eli myös SAK:n ja STTK:n onkin otettava kantaa siihen, hyväksyvätkö ne neuvottelutuloksen. STTK:n hallitus on jo antanut hyväksyntänsä, ja SAK:n hallitus päättää kannastaan keväämmällä. 

Jos neuvottelutulos tulee hyväksytyksi, suomalaiset työmarkkinakeskusjärjestöt, mukaan lukien SAK ja STTK, huolehtivat siitä, että puitesopimus pannaan täytäntöön Suomessa ja että sitä sovelletaan jäsenliitoissa ja työpaikoilla. 

Tätä on eurooppalainen sosiaalidialogi

Digitalisaationeuvottelut ovat esimerkki EU-tason sosiaalidialogista. Euroopan-tason työmarkkinajärjestöt voivat halutessaan sopia erilaisista sosiaalipolitiikkaan liittyvistä aiheista neuvottelemalla. 

Taustalla on joko komission aloitteellisuus tai sitten kyseessä voivat olla niin sanotut autonomiset eli itsenäiset neuvottelut työmarkkinajärjestöjen sopimasta aiheesta, kuten nyt digitalisaatiosta. Kun aloite tulee komissiolta, on kyseessä komission velvoite kuulla työmarkkinaosapuolia ennen kuin se tekee ehdotuksia sosiaalipolitiikan alalla. Osapuolet voivat tällöin tietyin ehdoin käynnistää aiheesta neuvottelut. 

Euroopan-tason työmarkkinajärjestöt neuvottelivat ensimmäisen itsenäisen puitesopimuksen vuonna 2002 etätyöstä. Se pantiin täytäntöön Suomessa työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimuksella, ja sen määräyksiä vietiin työehtosopimuksiin. 

Tämän jälkeen itsenäisiä puitesopimuksia on 2000-luvulla syntynyt useita. Niiden aiheina on ollut työperäisen stressin torjunta, häirinnän ja väkivallan torjunta työpaikalla, osallisuuden edistäminen työmarkkinoilla sekä aktiivinen ikääntyminen.