Euroopan työsuojeluviikkoa vietetään vuosittain lokakuussa. Tänä vuonna Euroopan työterveys- ja -turvallisuusvirasto EU-OSHA panostaa kampanjassaan digiajan turvalliseen ja terveelliseen työhön. EU-OSHA haluaa tuoda esille työterveydelle ja -turvallisuudelle liittyviä haasteita ja riskejä digitaaliteknologian käytön kasvaessa työpaikoilla. Muutosten myötä myös lainsäädäntö on oltava ajan tasalla.

Digitaaliteknologia on kehittynyt nopeassa tahdissa ja se on muuttanut yhteiskuntaamme ja päivittäistä elämäämme ja työarkeamme. Digitaaliteknologia tarjoaa monilla työpaikoilla yhä enemmän mahdollisuuksia sekä työntekijöille että työnantajille. Vaikka digitalisaatio on mahdollistanut esim. automatisointia ja parhaimmillaan työntekijöitä on korvattu roboteilla vaarallisissa työympäristöissä, on digitalisaation käytöstä aiheutunut ajan myötä myös yhä suurempia haasteita, jotka vaikuttavat työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen.

Tällaisia haasteita ja riskejä, jotka EU-OSHA painottaa ovat esimerkiksi

• työntekijöiden digitaalinen seuranta, itsenäisyyden menettäminen, työtahdin kiristyminen ja paineet suoriutua tiettyjen vaatimusten mukaisesti,
• työntekijöiden eristyneisyys, virtuaalisen vuorovaikutuksen lisääntyminen ja vertaistuen menetys
• työntekijöitä koskevat väärät tai epäoikeudenmukaiset päätökset, jotka perustuvat virheitä sisältäviä tietoja ja/tai ohjelmia käyttäviin automaattisiin tai osittain automaattisiin prosesseihin
• liikkuvuus, joustavuus, tavoitettavuus ympärivuorokautisesti ja kaikkina viikonpäivinä sekä työn ja yksityiselämän välisten rajojen hämärtyminen.
  

Digiajassa työskentelyn haasteet tutuksi

Euroopan työsuojeluviikon aikana EU-OSHAn tavoite on lisätä tietämystä työn digitalisaatiosta ja siitä, miten se vaikuttaa työturvallisuuteen ja -terveyteen. Kampanja kattaakin hyvin ajankohtaisia teema-alueita kuten alustatyö, etä- ja hybridityö, työtehtävien automatisointi, tekoälypohjainen työn johtaminen sekä älykkäät digitaaliset järjestelmät. Keskitytään tässä näihin kahteen ensimmäiseen.

Digitaalisten alustojen operaattoreiden kanssa solmittujen epätyypillisten työsuhteiden vuoksi alustatyöntekijöihin kohdistuu enemmän riskejä kuin tavanomaisessa työsuhteessa oleviin työntekijöihin. Alustatyöntekijöiden neuvotteluvoima on alhainen ja heillä on vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. Alustatyöntekijöitä hallinnoidaan algoritmeilla, jotka vaikuttavat työn jakamiseen ja työstä maksettavaan korvaukseen.

EU-OSHA pitää ongelmallisena, että alustatyöntekijöiden työ on usein eristäytynyttä, työtahdiltaan kireää ja siihen liittyy pitkiä työpäiviä sekä digitaalista seurantaa ja valvontaa. Työ voi olla tekijälle stressaavaa ja epävarmaa, koska ammattiasemansa vuoksi heidän on vaikea saada minkäänlaista suojelua. Koska alustatyöntekijät ovat luokiteltu itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi, he ovat vastuussa omasta työterveydestään ja -turvallisuudestaan. Alustatyöntekijän asemaan on pitkän odotuksen jälkeen tulossa muutos. Tuore direktiivi alustataloustyöntekijöiden työolojen parantamiseksi tulee helpottamaan työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Direktiivillä pyritään korjaamaan digitaalisen alustan ja alustatyöntekijän välistä epäsuhtaa ja siihen sisältyy myös sääntöjä algoritmien käyttöön.

Etätyö yleistyi Covid-19-pandemian seurauksena ja pandemian jälkeen monessa työpaikassa siirryttiin hybridityöjärjestelyihin. Vaikka itsenäisempi ja joustavampi työskentelyaikataulu pidetään myönteisenä asiana etätyössä, sen lisääntyminen toi esiin myös työn ja yksityiselämän välisten rajojen hämärtymisen. Etätyöhön liittyy psykososiaalisia riskejä (jotka johtuvat sosiaalisesta eristyneisyydestä, työtahdin kiristymisestä, epäsäännöllisistä työajoista sekä yksityis- ja työelämän epätasapainosta), jotka voivat johtaa stressiin ja psyykkisiin sairauksiin. Toiseksi pitkittynyt istuminen lisää fyysisiä riskejä, kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksia, esimerkiksi alaselän ongelmia.

EU-OSHA painottaa etätyön osalta, että työnantajien on hankala tehdä perinteisiä terveys- ja turvallisuusriskien arviointeja työntekijän kotona. Riskiarvioinnit ovat kuitenkin tärkeämpiä nyt enemmän kuin koskaan. Lisää tietämystä tarvitaan etätyöhön liittyvistä työturvallisuutta ja työterveyttä koskevista käytännöistä ja käytännön välineistä.

Robottien, kannettavien tietokoneiden, älypuhelinten ja -laitteiden käytön yleistymisestä huolimatta kuitenkin vain alle neljänneksessä (24 prosentissa) EU:n työpaikoista käydään keskustelua digitaaliteknologian mahdollisista vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. EU-OSHAn mukaan ihmisten on asettava digitaalisen työpaikan keskiöön ja virasto painottaa yhteistyötä työnantajan ja työntekijän välillä riskien ennaltaehkäisemiseksi.

Tila EU-tason säätelylle

Koska teknologia muuttaa nopeasti työskentelytapojamme myös lainsäädäntö on oltava ajan tasalla. Muutokset eivät saa vaarantaa työntekijöiden fyysistä ja henkistä terveyttä. Tämä edellyttää uutta lainsäädäntöä ja Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC on listannut nykyhetken tärkeimpiä lainsäädäntöaloitteita EU-tasolla:

Direktiivi etätyöstä ja työntekijän oikeudesta irrottautua työstä on kiireellisesti tarpeen, jotta varmistetaan, että uudet työskentelytavat eivät ole haitallisia työntekijöille. Ihmiset, jotka työskentelevät säännöllisesti kotoa käsin, ovat kuusi kertaa todennäköisemmin töissä vapaa-ajallaan. Jäsenmaissa on hyvin vaihtelevia käytäntöjä ja siksi tarvitaan toimia EU-tasolla. Lainsäädäntöprosessi ei saa enää myöhästyä ja ETUC vaatii komissiolta toisen vaiheen kuulemisen aikaistamista.

Tarvitaan myös direktiivi työperäisen stressin /psykososiaalisten riskien torjumiseksi. Työperäinen stressi on syynä yli 40 % masennustapauksista EU:ssa ja Isossa-Britanniassa. Työperäinen stressi maksaa Euroopan taloudelle 620 miljardia euroa vuodessa. Siitä huolimatta alle 40 prosenttia EU:n työpaikoista on suunnitelmia psykososiaalisten riskien ehkäisemiseksi. Aloite on ratkaisevan tärkeä turvallisten työpaikkojen varmistamiseksi sekä väkivallan ja häirinnän torjumiseksi.

Direktiivi, joka huomioi tekoälyn käyttöä työpaikalla on myös ay-liikkeen tavoitteena. Vastuu pitää aina olla ihmisellä, eikä tekoäly saa korvata inhimillistä päätöksentekoprosessia.

Työterveys ja -turvallisuus EU:ssa tilastojen valossa

Vuoden 2019 EU-OSHAn ESENER-kyselytutkimus osoittaa, että digitaalisten teknologioiden lisääntynyt käyttö työpaikalla on yhteydessä psykososiaalisiin riskeihin. Riskitekijät liittyvät erityisesti aikapaineisiin, huonoon viestintään tai yhteistyöhön, työsuhteen epävarmuuteen sekä pitkiin työvuoroihin tai epäsäännöllisiin työaikoihin.

Vuoden 2022 EU-OSHAn kyselytutkimuksessa ilmeni, että kotoa käsin työskentelevät etätyöntekijät raportoivat työmäärän lisääntymisestä (33,2 prosenttia), digitaaliteknologian määrittämästä työnopeudesta tai työtahdista (61,2 prosenttia), sosiaalisesta eristyneisyydestä (56,8 prosenttia) ja ankarasta aikapaineesta tai työn aiheuttamasta ylikuormituksesta (46,9 prosenttia) useammin kuin koko työväestö.

Vastaavassa kyselytutkimuksessa v. 2022 ilmeni myös, että digitaaliteknologian käyttö on johtanut yksin työskentelyyn (44 prosenttia vastaajista), työn valvonnan lisääntymiseen (37 prosenttia), työn itsenäisyyden vähenemiseen (19 prosenttia), digitaaliteknologian määrittämään työnopeuteen tai työtahtiin (52 prosenttia) ja työmäärän kasvuun (33 prosenttia).

Lähde: Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU-OSHA.