Kohta neljä vuotta täyttävä komission alainen Euroopan työviranomainen ELA tekee tärkeää työtä edistäessään oikeudenmukaisuutta Euroopan työmarkkinoilla. FinUnionsin haastattelussa Suomen yhteyshenkilönä toimiva Riikka-Maria Turkia kertoo ELA:n roolista ja hänen tehtävästään tiedonvälittäjänä ja sääntöjen tulkitsijana Euroopassa.

Riikka-Maria Turkia aloitti työt Euroopan työviranomaisessa kansallisena yhteyshenkilönä syyskuussa 2020, jolloin ELA oli vielä hyvin alkuvaiheessa. Siitä on kohta kolme vuotta. Sitä ennen Turkia oli Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä työllisyysasioiden erityisasiantuntijana. EU-edustustoon hänet lähetti työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), jossa hänellä on edelleen virka.

”Aiemmin työskentelin EU:n rakennerahastojen parissa. Virkamiesurani alkoi aikoinaan työministeriössä Euroopan sosiaalirahaston hallinnossa, josta minut lähetettiin neljäksi vuodeksi Euroopan komissioon kansalliseksi asiantuntijaksi. Palattuani olikin sitten työpaikka muuttunut TEM:ksi”, Turkia kertoo.

ELA on perustettu vuonna 2019 auttamaan jäsenvaltioita työvoiman liikkuvuuteen ja sosiaaliturvan koordinaatioon liittyvien EU-säädösten toimeenpanossa ja siten edistää oikeudenmukaisuutta eurooppalaisilla työmarkkinoilla.

”Euroopan työviranomainen pyrkii mm. tuomaan ymmärrettävää tietoa paremmin saataville liikkuville työntekijöille ja näitä palkkaaville yrityksille sekä parantaa jäsenvaltioiden valmiuksia. Se tukee jäsenvaltioiden viranomaisten välistä yhteistyötä muun muassa rajat ylittävissä tarkastuksissa. Lisäksi ELA koordinoi eurooppalaista työvälitysverkostoa EURES:ia”, Turkia kertoo.

Kansallisen yhteyshenkilön (NLO:n) tehtävänä on toimia ELA:n ja jäsenvaltion välisenä linkkinä ja välittää tietoa kumpaakin suuntaan.

”Eri jäsenmaiden lähettämät kansalliset yhteyshenkilöt myös helpottavat viranomaisten välistä yhteystyötä nopeuttamalla esimerkiksi oikeiden kontaktien löytymistä ja välittämällä tietoja sääntöjen kansallisesta soveltamisesta”, hän tarkentaa.

Tavalliseen työpäivään kuuluu paljolti tietojen etsimistä ja välittämistä, mikä tarkoittaa yhteistyötä niin kansallisten viranomaisten kuin muiden kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa ELA:ssa.

”Koska NLO:n on tiedettävä vähän kaikesta ELA:n toiminnasta, on myös tärkeää olla yhteyksissä ELA:n operatiivisiin yksiköihin, jotka tarvitsevat usein apua yhteyksissä asiaan kuuluviin kansallisiin tahoihin. Lisäksi aina on jokin ajankohtainen asia valmisteilla, esimerkiksi yhteistyötapahtuma tai vierailu”, hän kertoo.

”Syksyllä on tulossa ensimmäinen ELA:n tukema yhteistarkastus Suomessa”, hän lisää.

Turkian mukaan Suomi on osallistunut rakentavasti ELA:n toimintaan korostaen kuitenkin tarvelähtöisyyttä. Aktiivisinta osallistuminen on tähän mennessä ollut pimeän työn vastaisen foorumin piirissä. ELA:n tukemana Suomessa on myös järjestetty kansallinen tilaisuus moniviranomaisyhteistyöstä työvoiman liikkuvuuden sääntöjen valvontaan liittyen.

”Suomesta on käynyt tarkkailijoita Belgiassa kasvintuotannon työvoiman valvonnassa ja Virossa raskaan liikenteen valvonnassa. Nämä tapahtuivat ELA:n alakohtaisten toimintaviikkojen puitteissa. Ensimmäinen varsinainen yhteistarkastus Suomen ja Viron kesken on suunnitteilla”.

Kansallisella yhteyshenkilöllä on rajanylittävissä tarkastuksissa merkittävä rooli kartoittaa kiinnostusta Suomen puolella ja välittää tietoa muiden maiden tarjoamia mahdollisuuksista.

”Suomen ja Viron välillä on tosin jo hyvin toimivaa yhteistyötä, missä ELA:n rooli on lähinnä tukiresurssien tarjoajana”, hän mainitsee.

Työvoiman liikkuvuutta koskevan lainsäädännön toimeenpanossa valvonta on oleellisessa osassa.

”Siten torjutaan pimeänä tehtyä työtä ja estetään mm. työntekijöiden hyväksikäyttöä ja sääntöjen rikkomisella saatua kilpailuetua”, Turkia kertoo.

ELA on auttanut kehittämään yhteistyötä valvonnassa työvoimaa lähettävien ja vastaanottavien maiden viranomaisten välillä. Turkian mukaan yhteistyötä helpottaa, kun on käynyt katsomassa, miten toisessa maassa valvontaprosessi tapahtuu käytännössä.

ELA:n vastuualueisiin kuuluu myös sovitella jäsenmaiden viranomaisten välillä rajaylittäviä riita-asioita. Minkälaisista riita-asioista on kyse?

“ELA:n sovittelumenettelyn piiriin voi tuoda ELA:n toimivaltaan kuuluvia työvoiman liikkuvuuteen tai sosiaaliturvan koordinaatioon liittyviä asioita, joissa asianomaisten EU-maiden viranomaiset ovat erimielisiä. Toistaiseksi sovittelumenettelyyn on vasta tuotu kolme tapausta, joista yksi on viety loppuun asti eli tapauksesta on annettu sovittelijoiden ei-sitova lausunto”.

Hän jatkaa:

”Tyypillisesti erimielisyyksiä on erityisesti sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa”.

EU-tason työmarkkinajärjestöt ovat jäseninä ELA:n sidosryhmien edustajien ryhmässä, jolla on neuvoa-antava rooli. Työmarkkinajärjestöt ovat myös mukana useissa ELA:n työryhmissä tai esimerkiksi viestintäkampanjoiden valmistelussa.

”Työmarkkinajärjestöt antavat käytännönläheisiä ehdotuksia ELA:n toimintaan ja ne voivat myös osallistua aktiivisesti ELA:n viestintäkampanjoihin levittämällä tärkeää tietoa jäsenilleen”, Turkia selittää.

Kansalliset työmarkkinajärjestöt voivat tuoda ELA:n tietoisuuteen tapauksia, joissa voisi olla tarpeen järjestää yhteinen tai samanaikainen tarkastus kahden tai useamman jäsenvaltion välillä.

”Näissä ja muissa yleisemmissä rajat ylittävää työtä koskevissa asioissa kansalliset työmarkkinajärjestöt voivat olla yhteyksissä kansalliseen yhteyshenkilöön. Kansallisen asiantuntijan roolissa jaan mielelläni tietoa ELA:sta työmarkkinajärjestöille”, hän painottaa.

ELA:lla on ollut fokus eri kohderyhmissä, esimerkiksi kausityöntekijöissä, kuljetusalan työntekijöissä sekä lähetetyissä työntekijöissä – miksi juuri näihin työntekijäryhmiin on kiinnitetty erityisesti huomiota?

”Koronapandemia toi esille kausityöntekijöihin liittyviä ongelmia, mikä johti alan priorisoimiseen vuonna 2021. Vuoden 2020 helmikuussa päättyi lähetettyjen kuljettajien direktiivin toimeenpanoaika, minkä vuoksi ala oli sinä vuonna vahvasti esillä. Kuluvana vuonna ELA:lla on viestintäkampanja rakennusalalle lähetettyihin työntekijöihin liittyen. Rakennusala on ala, jolla on eniten lähetettyjä työntekijöitä”, Turkia vastaa.

Tulevina vuosina ei välttämättä ole yhtä lailla vahvoja painotuksia tiettyihin aloihin, ja toiminta jatkuu kausityöntekijöiden, kuljetusalan, lähetettyjen työntekijöiden ja rakennusalan parissa jatkossakin muiden alojen lisäksi.

Millaiset valtuudet ELA:lla on vaikuttaa myönteisesti näiden edellä mainittujen työntekijäryhmien tilanteeseen?

Turkia painottaa, että ELA:n toiminta perustuu yhteistyöhön jäsenmaiden viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa käyttäen mm. viestintää, valmiuksien kehittämistä, yhteistyön edistämistä sekä yhteisiä ja samanaikaisia tarkastuksia. Kansallisten sidosryhmien aktiivisuus on oleellista työntekijäryhmien tilanteeseen vaikuttamisessa.

Yksi oleellisimmista haasteista liittyen maiden rajat ylittävään työntekijöiden liikkuvuuteen on varmistaa, että työntekijät ja työnantajat saavat oikeata, ajantasaista ja ymmärrettävää tietoa säännöistä.

”Toinen puoli tästä on sitten se, että sääntöjen noudattamista valvottaisiin tehokkaasti. Haasteena monissa jäsenmaissa on resurssien riittävyys tähän toimintaan”, hän lisää.

Pandemian vaikutuksena työntekijöiden liikkuvuus on kuitenkin vähentynyt EU:ssa. Komission keväällä julkaiseman raportin mukaan lähtijöitä oli viime vuonna 14 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019 ja vastaavasti tulijoita oli 21 prosenttia vähemmän.

”Yksi trendi on, että liikkuvat työntekijät ovat koulutetumpia kuin aiemmin. Pandemian vaikutuksena rajat ylittävä etätyö on taas lisääntynyt. Se tuo uusia haasteita muun muassa sosiaaliturvaan”, hän mainitsee.

Turkia haluaa lopuksi painottaa, että ELA on vielä nuori EU:n virasto ja toiminta kehittyy edelleen.

”Kannattaa seurata aktiivisesti, mitä ELA:lla on tulevaisuudessa tarjottavana eri sidosryhmille”.

_{ELA:n kansallisella yhteyshenkilöllä on viranomaisen suorittamissa yhteistarkastuksissa merkittävä rooli. Riikka-Maria Turkia toimii Euroopan työviranomaisen ELA:n palveluksessa Bratislavassa kolmatta vuotta. Kuva: ELA.}

Esittelyssä Riikka-Maria Turkia

Syntynyt: Taipalsaarella

Asuu: Bratislavassa Slovakiassa

Parasta/huonointa asuinpaikassa: Parasta on kompakti koko, hyvä valikoima viihtyisiä ravintoloita ja kahviloita sekä luonnon läheisyys. Huonointa on (ruoka)kauppojen valikoima/hinta-laatu-suhde.

Intohimot: puutarhan laitto mökillä Suomessa

Esikuva johtajana: Ihan työuran alussa tein lyhyen sijaisuuden Jyväskylän kaupungilla ja esimieheni oli apulaiskaupunginjohtaja. Joka viikko hän varasi tunnin aikaa, jotta voimme keskustella, miten vastuullani olevat asiat edistyvät ja miten muuten meni. Sain häneltä tukea ja luottamusta. Hän on ollut sellainen benchmark, johon aina johtajia vertaan.

Jos en olisi ELA:ssa töissä, toimisin todennäköisesti TEM:ssä jonkun työllisyyspolitiikan alaan liittyvän asian parissa.

ELA pähkinänkuoressa

Euroopan työviranomainen edistää EU-maiden yhteistyötä, koordinoi yhteisiä tarkastuksia, tekee analyyseja ja riskinarviointeja maiden rajat ylittävään työntekijöiden liikkuvuuteen liittyvistä seikoista ja toimii sovittelijana EU-maiden välisissä riita-asioissa.

Työviranomainen on perustettu 31.7.2019

Henkilöstömäärä: 144 (vuoteen 2024 mennessä)

Toimitusjohtajana toimii Cosmin Boiangiu.

Tutustu lisää Euroopan työviranomaisen toimintaan sen verkkosivuilla. Belgialaisen kansallisen yhteyshenkilön kertoma tositarina ELA:n tarkastuksesta löytyy täältä.