Seksuaalinen ja sukupuolittunut häirintä ja väkivalta ovat läsnä tyttöjen ja naisten elämässä lähes päivittäin. Naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen ongelma, joka koskettaa meitä kaikkia. Tänään vietetään kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Päivä on Yhdistyneiden kansakuntien julistama vuosipäivä, jolloin kiinnitetään huomiota siihen, että elämä ilman väkivaltaa on jokaisen tytön ja naisen oikeus.

Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on yksi järjestelmällisimmistä ja yleisimmistä ihmisoikeusloukkauksista maailmassa. EU-maat eivät valitettavasti ole poikkeus. EU:ssa tehtyjen selvitysten mukaan joka kolmas nainen on joutunut kokemaan fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, useimmiten lähisuhdeväkivaltaa. Joka toinen nainen on kokenut seksuaalista häirintää.

Myös verkkoväkivalta kasvaa ja se kohdistuu erityisesti nuoriin ja julkisuudessa toimiviin naisiin, kuten toimittajiin ja poliitikkoihin.

Naiset kokevat väkivaltaa myös työelämässä: noin kolmannes EU-alueen naisista, jotka ovat kokeneet seksuaalista häirintää, ovat joutuneet sen kohteeksi työpaikallaan. Tämä ei todellakaan ole oikein!

Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusrikos ja tasa-arvon toteutumisen suurin este. Kansallisesti lainsäädäntö ei tarjoa tasapuolista suojaa naisille kaikenlaiselta sukupuoleen perustuvalta väkivallalta. Eikä EU:ssa ole nykyisellään voimassa nimenomaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa käsittelevää lainsäädäntöä.

Esimerkiksi rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista annetulla EU:n direktiivillä varmistetaan, että sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien oikeudet taataan rikosprosessin kaikissa vaiheissa.

Direktiivi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta työn alla

Euroopan komissio ehdotti 8. maaliskuuta 2022 uutta direktiiviä naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta. Ehdotuksella pyritään varmistamaan vähimmäistason suoja tällaista väkivaltaa vastaan kaikkialla EU:ssa. Direktiiviehdotus sisältyi komission vuoden 2023 työohjelmaan.

Parlamentin kanta, joka valmistui heinäkuussa 2023, painottaa, että suostumuksen puutteeseen perustuva raiskaus on kriminalisoitava (18 jäsenvaltiota vaatii tällä hetkellä voiman tai uhkailun olevan rangaistavaa).

Parlamentin kantaan on sisälletty myös naisten sukuelinten silpominen ja tietyt kyberväkivallan muodot (intiimin ja manipuloidun materiaalin jakaminen ilman suostumusta, tieto- ja viestintätekniikan avulla tapahtuva verkkoväkivalta, kyberhäirintä, uhrin sukupuoleen tai sukupuoleen perustuva verkkoväkivaltaan tai vihaan yllyttäminen).

Muut lähtökohdat kannassa ovat esimerkiksi oikeus puuttua naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ali-ilmoittamiseen ottamalla käyttöön turvallisempia, sukupuolinäkökohtia huomioon ottavampia raportointimenettelyjä ja uhrien yksilöllisiä riskinarviointeja.

Parlamentin jäsenet vaativat jäsenvaltioita tarjoamaan erityispalveluja seksuaalisen väkivallan uhrien erityistarpeiden huomioon ottamiseksi. Sen lisäksi koordinointia ja yhteistyötä on parannettava jäsenvaltioiden välillä.

Parlamentin esittelijöinä ovat mm. Frances Fitzgerald (EPP, Irlanti) ja Evin Incir (S&D, Ruotsi) naisten oikeuksien valiokunnasta (FEMM) ja työllisyysvaliokunnasta (EMPL) Rosa Estaràs Ferragut (EPP, Espanja).

Neuvosto vahvisti kesällä kantansa direktiiviehdotukseen ja ensimmäiset kolmikantaneuvottelut pidettiin jo heinäkuussa. Trilogeja on sen jälkeen jatkettu ja osapuolet tapasivat viimeksi marraskuun puolessavälissä. Neuvotteluissa hiertää erityisesti määritelmä, joka liittyy raiskaukseen, ja josta parlamentti ei halua luopua. Se on meppien mukaan ainoa tapa taata, että kaikki EU-maat sisällyttävät kansalliseen lainsäädäntöönsä, että seksi ilman suostumusta on raiskaus ja että kaikkia eurooppalaisia ​​naisia ​​suojellaan tasapuolisesti.

Mepit ovat kehottaneet jäsenvaltioita lopettamaan neuvottelujen jarruttaminen 23.11. julkaistussa tiedotteessa. Kuten muussakin lainsäädännössä, aika on loppumassa, kun EU-vaalit lähestyvät. Direktiivi olisi hyvä saada valmiiksi viimeistään Belgian puheenjohtajakaudella.