Jaakko Haikonen

Ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija, STTK

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ja energiamurros ovat nousseet ryminällä Euroopan politiikan keskiöön. Ne olivat sitä jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta sota nosti niiden kiireellisyyskerrointa merkittävästi. Tämän vuosikymmenen loppuun mennessä tulemmekin kokemaan sekä ilmastonmuutoksen, että suuren energiamurroksen vaikutukset EU:n politiikassa ja eurooppalaisten arjessa hyvin konkreettisesti.

Kohti puhtaampaa energiaa

Viime viikolla Euroopan unionin energiasta vastaama komissaari, virolainen Kadri Simson esitteli kunnianhimoisen RePowerEU-hankkeen, jolla aiotaan edistää Euroopan energiamuutosta 300 miljardilla eurolla kohti puhtaampaa energiatuotantoa ja samalla siirtyä pois Venäjä-riippuvuudesta. Tämä hanke vie muutosta samaan suuntaa kuin viime vuonna päätetty Fit for 55 -paketti, jolla ajetaan jäsenmaiden ilmastopäästöjä alas.

Niin merkittävää kuin komission ilmastopoliittiset linjaukset ovatkin, on kuitenkin fossiilisen energian hinnan nousu ja uusiutuvien energiamuotojen selvästi parantunut kilpailukyky vieläkin suurempi tekijä nyt käynnissä olevassa muutoksessa. Roimasti noussut fossiilisen energian hinta, teknologinen kehitys, energiaturvallisuus ja ilmastopolitiikka vievätkin nyt kaikki kohti puhtaampaa energiaa.

Omat tekijänsä suuren muutokseen tuovat toisaalta yhteiskuntien sähköistyminen, esimerkiksi liikenteen osalta, sekä vedyn käytön odotettu lisääntyminen eri teollisuudessa.

Vaikka kuluttajaa tällä hetkellä kirpaiseekin bensatankilla tai sähkölaskun parissa, kannattaa huomioida, että uusituvan energian kasvun myötä energian hinnan arvioidaan laskevan useissa maissa. Kansainvälinen energiajärjestö IEA:n mukaan nykyaikainen aurinkovoima onkin historian edullisin energiamuoto. Tilanne toki vaihtelee maantieteen mukaan, eikä muutos kohtele kaikkia maita tasapuolisesti. Odotettavissa onkin energiamarkkinoiden uusjako, jolla voi olla yllättäviä seurauksia eri maiden talouksiin ja asemaan.

Aurinko- ja tuulivoima kovassa huudossa

Energiamurroksen lopullisia voittajia ja häviäjiä on vielä vaikea nähdä, mutta yleinen näkemys on, että fossiilienergiaa tuottavien maiden rooli hiipuu. Tämä koskee etenkin Venäjää, jonka aloittama pähkähullu sota Ukrainassa ajaa sitä nurkkaan yhä selvemmin.

Tällä hetkellä suurimmat kasvunäkymät ovat puolestaan aurinko- ja tuulivoimassa, myöhemmin mahdollisesti myös uudenaikaisessa ydinvoimassa. Ja toisin kuin usein kuuluu sanottavan, kyseessä ei ole ”tulevaisuuden” asia, vaan muutos on jo täysillä käynnissä. Ja vauhti vain kasvaa.

Pohjoismaissa tilanne näyttää mielenkiintoiselta. Tanskasta on tullut tuulivoiman suurmaa, ja maassa toimii useita alan johtavia yrityksiä. Norja ja Ruotsi puolestaan havittelevat tuulivoiman lisäksi etenkin vetytuotantoa. Myös Suomessa vetyhankkeet ovat nousseet tänä vuonna kiitettävästi esille, mutta epäilen meidän yltävän naapurimaidemme tasolle. Toisaalta vahvasti ydinvoimaan panostavana maana Suomelle voisi löytyä sitä kautta kansainvälistä liiketoimintaa, kuten esimerkiksi ydinvoimajätteen käsittelyssä.

Raha etsii investointikohteita

Suomessa kyllä puhutaan paljon uusista kasvumahdollisuuksista, mutta ikävä tosiasia on, että eri Green Energy -rahastoissa Suomea ei sijoituskohteena oikeastaan näy. Muut pohjoismaat niissä kyllä ovat edustettuina, vieläpä aika merkittävästi. Yhtenä selittäjänä voi olla Suomessa muutoksen tapahtuvan perinteisten yritysten sisällä, ei niinkään uusien kasvuyritysten kautta. Mutta toivottavasti niitäkin vielä näemme, sillä iso raha etsii nyt investointikohteita.

Kun katsomme muualle Eurooppaan, on Saksan ydinvoiman alasajo ja toisaalta hirttäytyminen venäläiseen kaasuun tullut tunnetusti esille. Maassa onkin nyt kova kiire saada energiapakettinsa kuntoon. Ranskassa puolestaan maan ydinvoimaloiden heikko kunto ja siitä johtuva ydinvoimatuotannon roima lasku osuu pahaan aikaan keskelle energiakriisiä. Etelämpänä Välimeren maissa puolestaan tähän asti aika vaatimattomasta aurinkovoimaat odotetaan muutoksentekijää.

Itselleni on ollut yllätys, kuinka Kiina on maailman johtava tuuli- ja aurinkovoiman tuottaja. Suomessa usein kuultu sanonta ”Kyllä Suomi, mutta mites ne muut” kannattaakin unohtaa. Aurinko- ja tuulivoimaa, sekä joissakin maissa myös ydinvoimaa, rakennetaankin nyt valtavasti eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Uruguayssa tuulivoiman osuus on noussut maailman kärkijoukkoon, Australiassa puolestaan etenkin hajautetun aurinkovoiman. Australian nyt viikonloppuna pidetyt vaalit ja odotettavissa oleva hallitusvastuun vaihto todennäköisesti myös lisäävät maan panostuksia uudistuvaan energiaan.

Muutos on jo täällä

On selvää, että väistämätöntä muutosta emme voi enää venyttää. Fossiilienergia ei kokonaan poistu näyttämöltä ja muutosta halutaan epäilemättä myös estää monin eri keinoin. Lähivuosina ratkeaa, nouseeko energiamurros vai ilmastonmuutos aikamme merkittävimmäksi muutosvoimaksi. Panokset ja mahdollisuudet ovat äärettömän suuret, ja joistakin haparoinneista huolimatta Eurooppa on muutoksessa hyvin mukana.