Keskustelut ensi vuonna pidettävistä europarlamenttivaaleista ovat alkaneet Brysselissä. Vaalit pidetään EU:n jäsenmaissa 6.-9.6.2024 välisenä aikana. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 9.6. Nämä ovat myös ensimmäiset Euroopan parlamentin vaalit Brexitin jälkeen. Parlamentin tuoreen esityksen mukaan Suomi ja kahdeksan muuta maata saisivat lisäpaikkoja seuraavan vaalikauden aikana. 

Politico julkaisi kesäkuussa vaalituloksesta ennakoinnin, jonka mukaan parlamentin paikat täyttyisivät seuraavasti, mikäli europarlamenttivaalit pidetään nyt.

Enemmistöpaikkoja tavoitellaan

Politico arvioi, että Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR) -ryhmä, jonka jäseniin kuuluvat Italian pääministeri Giorgia Meloni ja Puolan hallitseva Laki ja oikeus -puolue, tulee saamaan lisäpaikkoja nykyiseen paikkamääränsä verrattuna. Tämän arvioidaan pääasiassa tapahtuvan Melonin Italian veljet -puolueen vahvan tuen ansiosta.

Jos nykyiset mielipidemittaukset pitävät vuoden päästä pidetyissä vaaleissa, nämä lisäpaikat mahdollistaisivat keskustan ja äärioikeiston välisen koalition (EPP Euroopan kansanpuolue, Renew Europe ja ECR).

Muista ryhmistä eurooppalainen vasemmisto (GUE/NGL) saisi lisäpaikkoja, kun taas vihreiden tuki näyttäisi laskevan. Mielipidemittaukset Saksassa ja muualla viittaavat vihreiden ”huomattavaan” paikkojen menetykseen seuraavissa vaaleissa.

EPP, S&D sekä Renew Europe (ent. ALDE) ovat perinteisesti olleet parlamentin suurimmat ryhmät. Näidenkin puolueiden kannatuksen laskusuunta todennäköisesti jatkuu. Politico kuitenkin arvioi, että nämä kolme ryhmää pysyvät todennäköisesti parlamentin suurimpana, ja niiden yhteenlaskettu paikkamäärä riittää enemmistöön myös seuraavalla vaalikaudella.

Euroskeptisyyttä ilmassa

Euroskeptiset puolueet yrittävät ensi vuoden vaaleissa Jaques Delores Centrenin mukaan jälleen kerran lisätä suosiotaan. Ne ovat kuitenkin edelleen hyvin kaukana parlamentin enemmistöstä. Spekulaatiot myös ID-ryhmän sekä ECR:n mahdollisesta sulautumisesta yhteen jatkuvat. Molemmissa poliittisissa ryhmissä on kuitenkin hyvin erilaisia ryhmittymiä mukana ja mikä toimii ajatuksen tasolla, aiheuttaisi varmasti käytännössä suuri ongelmia jo alusta saakka.

Ryhmien tunnustelut epäonnistuivat viimeksi vuonna 2021 sisäisen kilpailun vuoksi. Nyt kun Ukrainan sota on lyönyt kiilan venäläismielisemmän ID:n (ranskalaisen Rassemblement Nationalin, Italian Legan ja muiden kanssa) ja venäläisvastaisemman ECR:n (jota hallitsee PiS Puolasta) välille, asiat eivät näytä yhtään lupaavammilta yhtenäiselle oikeistolle. Näin ainakin Jaques Delores Centrenin käsityksen mukaan.

Monilla näistä oikeistopuolueista on nyt vahvempi rooli kansallisella tasolla EU:n jäsenmaissa kuin vuonna 2019, sillä ne ovat usein joko nousseet hallitukseen saakka tai ottaneet johtavan oppositiopuolueen paikan. Nyt he etsivät tapaa lisätä vaikutusvaltaansa myös EU:n tasolla.

Äänestysaktiivisuus seuraavissa vaaleissa

Toinen vuoden 2024 vaalien suuri kysymys on äänestysaktiivisuus. Äänestäjät pitäisi saada paljon suuremmalla volyymilla liikkeelle äänestyspäivänä. Äänestäjien aktivoimista mietitään monella tasolla aina puolueista EU-komission johtoon saakka. Vuoteen 2014 asti EU:n laajuinen äänestysprosentti oli laskenut tasaisesti kaikissa vaaleissa, mikä viittaa kasvavaan yleiseen pettymykseen ja etääntymiseen demokraattisista mekanismeista EU:n tasolla. Jyrkkä nousu äänestysaktiivisuudessa tapahtui vuonna 2019, jolloin äänestysprosentti EU-vaaleissa koko EU:n alueella oli 50,6 %. Suomessa vastaava äänestysprosentti oli 40,8 %. Aiemmin tämän vuoden kesäkuussa julkaistun Eurobarometri-tutkimuksen mukaan äänestysaktiivisuus saattaa kasvaa EU:n alueella. Äänestysaktiivisuus kuitenkin vaihtelee voimakkaasti maittain ja äänestysaktiivisuudessa voidaankin nähdä aaltomaista liikettä vaalivuosien välillä saman maan sisällä. 

Von der Leyenista Spitzen-kandidat?

Viime vuosien tärkein vaaleihin liittyvä uudistus on ollut Euroopan tason poliittisten puolueiden komission puheenjohtajaksi nimeämät kärkiehdokkaat (Spitzen-kandidat). Vuoden 2014 vaaleissa EPP:n ehdokkaasta, luxemburgilaisesta Jean Claude Junckerista tuli komission puheenjohtaja. Jaques Delores Centren mukaan Eurooppa-neuvosto ei kuitenkaan ole koskaan täysin hyväksynyt uutta menettelyä, ja vuoden 2019 vaalien jälkeen eri parlamenttiryhmät eivät onnistuneet muodostamaan enemmistöä yhdenkään kärkiehdokkaan taakse. Näin ollen komission puheenjohtajaksi valittiin Ursula von der Leyen, jota ei oltu nimetty kärkiehdokkaaksi vaalien alla. Näin ollen neuvosto näytti valtaansa ja antoi näpäytyksen myös Euroopan parlamentille. Suurimmat poliittiset ryhmät Euroopan parlamentissa eivät kuitenkaan ole täysin hylänneet ajatusta Spitzen-kandidaatista.  

EUMatrixin mukaan nykyinen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on pidetty johtohahmo, ja hän on tehnyt tyydyttävää työtä viime vuosien monien kriisien (erityisesti koronakriisin ja Ukrainan sodan) osalta. Samalla linjalla on myös professori Simon Hix (European University Institute, Firenzestä) kun hän kommentoi tulevia vaaleja EUMatrixin webinaarissa. Hän uskoo, että neuvosto pyrkii todennäköisesti taas heikentämään kärkikandidaattijärjestelmää. Mikäli von der Leyen ei kuitenkaan saa odotettua kannatusta, kärkiehdokasprosessi voi silti osaltaan parantaa mahdollisten vaihtoehtoisten ehdokkaiden mahdollisuuksia EU:n kärkipaikalle. Kaikki on siis mahdollista.

Suomelle tulossa lisäpaikka parlamentista

Kuriositeettina voidaan mainita, että Brexitin seurauksena Iso-Britannian valtuuskunnasta jaettiin 27 paikkaa muihin maihin tammikuussa 2020. Loput 46 paikkaa lakkautettiin, ja sen jälkeen Euroopan parlamentin jäsenten kokonaismäärä väheni 751:stä 705:een. Mepit hyväksyivät 15.6.2023 ehdotuksen, jonka mukaan kesäkuun 2024 EU-vaaleissa valittaisiin yhteensä 716 meppiä eli 11 meppiä enemmän kuin tällä vaalikaudella. Myös Suomi saisi yhden lisäpaikan. Eurooppa-neuvosto tekee kokoonpanosta yksimielisen päätöksen, joka parlamentin on sen jälkeen hyväksyttävä. Käsittelyn on oltava nopeaa, jotta jäsenmaat voivat toteuttaa muutokset ennen vuoden 2024 vaaleja.

Tärkeät vaalit tiedossa

EU:n politiikasta on tullut tasaisesti tärkeämpää ja eurooppalaiset äänestäjät ymmärtävät nykyään paremmin, mistä Euroopan parlamentissa on kyse. Tämä avaa mahdollisuuden vaalikampanjaan, jossa merkittävät eurooppalaiset aiheet voivat olla tärkeämmässä asemassa kuin koskaan ennen. On mahdotonta ennakoida, mitkä kysymykset tarkalleen ottaen muokkaavat julkista keskustelua vuonna 2024, mutta on varmaa, että EU:n politiikka on vähintään yhtä tärkeää kuin nyt.