Komission ykköstavoite on eurooppalaisten työntekijöiden ammattitaitojen parantaminen työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti. Euroopan unioni aikoo myös houkutella ammattitaitoisia työntekijöitä kolmansista maista hillitäkseen Euroopassa vallitsevaa ammattitaito- ja työvoimapulaa. Euroopan osaamisen teemavuoden alkuun on alle kaksi kuukautta.

Euroopan kilpailukyky riippuu siitä, miten hyvin työvoimalle onnistutaan takaamaan ”oikeat taidot”, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi unionin tila -puheessaan aiemmin syksyllä. Hän myös korosti tarvetta tehdä Euroopasta houkuttelevampi ammattitaitoisten työntekijöiden saamiseksi kolmansista maista. Ensimmäinen askel on puheenjohtajan mukaan ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen, mitä myös vaaditaan liikkuvuuden helpottamiseksi.

Kenen kanssa Eurooppa sitten kilpailee? EU voi ehkä houkutella työntekijöitä ”eurooppalaisten arvojensa” ansiosta, mutta se ei voi tällä hetkellä kilpailla esimerkiksi Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kanssa, jotka tarjoavat työntekijöille joustavampia maahantulosääntöjä. Eurooppalaisilla yrityksillä ja työnantajilla on jo nyt vaikeuksia saada ulkomaisia työntekijöitä pääasiassa liiallisen byrokratian vuoksi.

Tältä osin komissio on ehdottanut yhdistelmäluvan ja pitkään oleskelleiden henkilöiden direktiivien tarkistamista helpottaakseen kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyä EU:hun, ja samalla käynnistänyt EU:n lahjakkuusreservin ammattitaitoisten työntekijöiden ja eurooppalaisten työnantajien yhdistämiseksi.

Osaamisvaje ja kohtaanto-ongelma

Tilanne eurooppalaisilla työmarkkinoilla on haastava. Yli kolmella neljäsosalla EU:n yrityksistä on tälläkin hetkellä vaikeuksia löytää työntekijöitä, joilla on tarvittavat taidot, ja Eurostatin tuoreimpien tietojen mukaan vain 37 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen säännöllisesti.

Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi osoittaa, että neljällä kymmenestä aikuisesta ja joka kolmannella Euroopassa työskentelevistä ei ole digitaalisia perustaitoja. Jo vuonna 2021 työvoimapulaa esiintyi 28 ammatissa, jotka vaihtelivat rakentamisesta ja terveydenhuollosta insinööritieteisiin ja tietotekniikkaan. Tämä osoittaa, että niin korkean kuin matalan osaamistason työntekijöiden kysyntä on kasvussa Euroopassa. Lisäksi vain harvat naiset työskentelevät teknologia-alalla tai opiskelevat alaa: naisia on vain yksi kuudesta tietotekniikan asiantuntijasta ja yksi kolmesta STEM-alan (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) tutkinnon suorittaneesta.

Elinikäisen oppimisen edistämiseksi jäsenvaltiot ovat vahvistaneet vuoteen 2030 ulottuvat EU:n sosiaaliset tavoitteet, joiden mukaan vähintään 60 prosenttia aikuisista osallistuisi koulutukseen vuosittain. Jäsenmaat ovatkin jo esittäneet kansalliset suunnitelmansa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä on tärkeää myös, jotta saavutetaan vähintään 78 prosentin työllisyysastetavoite vuoteen 2030 mennessä. 

Komissio on tarjonnut kohtaanto-ongelman ratkaisuksi ihmisten toiveiden ja taitojen paremman sovittamisen työmarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien kanssa tekemällä tiivistä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten ja yritysten kanssa. Painopiste on erityisesti vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä sekä talouden elpymiseen liittyvissä mahdollisuuksissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että työmarkkinoille saadaan yhä enemmän ihmisiä, erityisesti naisia ja nuoria, jotka ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella.

Myös väestörakenteen muutos edellyttää, että Euroopassa otetaan käyttöön lahjakkuus- ja monipuolisuusreserviä.

Osaamiseen ja innovaatioon panostaminen vaatii investointeja. Komissio on pyrkinyt varmistamaan, että saatavilla on merkittävää EU:n rahoitusta ja teknistä tukea, joilla tuetaan jäsenvaltioiden investointeja täydennys- ja uudelleenkoulutukseen. Rahoitus taataan mm. Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) ja Elpymis- ja palautumistukivälineen sekä eri rahoitusohjelmien avuilla.

Teemavuosi toteutetaan yhteistyössä kakkien EU:n toimielinten, työmarkkinaosapuolten, työntekijöiden ja yritysten sekä julkisten ja yksityisten työvoimapalvelujen ja koulutuksen tarjoajien kanssa.

Jää nähtäväksi, onnistutaanko Eurooppaan kipeästi tarvittavassa osaamisvallankumouksessa. Tässä paketissa on selvästi kuitenkin ainekset positiiviseen kehitykseen.