Elena Gorschkow

Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö, STTK

Tänä keväänä EU on ottanut, pitkien prosessien jälkeen, selkeät askelmerkit kohti eurooppalaisen yrityskentän vastuullisuuden säätelyä. Pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kiellon asetuksella sekä yritysvastuudirektiivillä EU kehittää tuotemarkkinoitaan kohti kestävämpää kulutusta ja kasvua. Samalla EU otti merkityksellisemmän roolin yritysten vastuullisuuden parantamiseksi globaalilla tasolla, joka toivottavasti laajentaa muidenkin kauppapoliittisten toimijoiden ymmärrystä kestävämmän yhteiskunnallisen kehityksen konkretiasta. Luvassa on eettisempää kaupankäyntiä, jossa kilpailuetua ei voi enää saada niin helposti polkemalla ihmisoikeuksia tai väärinkäyttämällä ympäristöä.

Valvonta- ja sanktiomenettely käyttöön

Molempia lakeja yhdistää uudenlainen EU-tason säätely, joka pyrkii tekemään tuotteista eettisempiä ja läpinäkyvämpiä kuluttajille sekä ohjaa yrityksiä kehittämään vastuullisuuttaan globaaleilla markkinoilla. Molempiin sisältyy myös konkreettisia sanktiomenettelyjä, mikäli niitä ei noudateta.

Pakkotyön asetuksen tarkoituksena on poistaa pakkotyöllä teetetyt tuotteet EU:n markkinoilta, edistää vastuullista yritystoimintaa sekä luoda tasavertaisempaa kilpailukenttää yrityksille. Asetus koskee niin EU:ssa tuotettuja kuin tänne tuotujakin tuotteita ja se tulee jäsenmaiden lainsäädäntöön suoraan sovellettavaksi.

Yritysvastuudirektiivin huolellisuusvelvoitteen myötä yritysten tulee koko toimintaketjussaan estää, lopettaa tai lieventää toiminnassaan haitallisia ympäristö- tai ihmisoikeusvaikutuksia. Käytännössä tämä edellyttää direktiivin piirissä olevilta yrityksiltä huolellisuusvelvoitteen kirjaamista toimintaansa, asiaankuuluvien investointien tekemistä, sopimusvakuuksien varmistamista liikekumppaneilta sekä liiketoimintasuunnitelman parantamista. Sen lisäksi on otettava käyttöön siirtymäsuunnitelma, joka huomioi Pariisin ilmastosopimuksessa määrätyn 1,5 celsiusasteen ilmaston lämpenemisrajan yrityksen toiminnassa.

Yritysvastuusäätely tuo kestävyyttä, mutta ei ole vielä tarpeeksi kattava

Palkansaajien keskusjärjestöt SAK ja STTK ovat jo usean vuoden ajaneet aktiivisesti vahvaa yritysvastuusäätelyä – ensin kansalliselle tasolle ja sitten EU-tasolle. Keskusjärjestöt ovat kannattaneet sellaista lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on kehittää työolosuhteita ja ympäristön kestävyyttä paremmiksi ja varmistaa, ettei EU-maiden yritykset loukkaa työntekijöiden keskeisiä ihmisoikeuksia kolmansissa maissa.

Aluksi direktiivi velvoittaa vuodesta 2027 yrityksiä, jotka työllistävät yli 5 000 työntekijää, mutta vuoteen 2029 mennessä kaikkia sellaisia yrityksiä, jotka työllistävät yli 1 000 henkilöä ja liikevaihto on yli 450 miljoonaa. Velvoite tulee koskemaan myös EU:n ulkopuolisia yrityksiä, joiden liikevaihto on EU:n alueella saman yli 450 miljoonaa euroa.

EU-lakien myötä kehityssuunta on oikea, mutta riittämätön. Yritysvastuun osalta direktiivi koskee vain kaikkein suurimpia yrityksiä ja siten valtaosa suomalaisista yrityksistä jää sen soveltamisalan ulkopuolelle.

Ryhmäkanneoikeus jäi uupumaan

Direktiivissä on vielä paljon kehitettävää uhrin oikeusturvan näkökulmasta katsottuna. Euroopan parlamentin kantaan mukaan otettu järjestöjen ryhmäkanneoikeus sai Suomen nykyisen hallituksen tekemään täyskäännöksen neuvoston puolella. Ryhmäkanneoikeus kuitenkin poistettiin, vaikka direktiivin neuvottelukompromissia kannattivat Suomessa laajasti järjestökenttä, vastuullisten ministeriöiden virkamiehet, asiantuntijat, yritykset ja jopa osa yritysten edunvalvontajärjestöistä.

Ryhmäkanneoikeutta direktiiviin suositteli mm. Euroopan perusoikeusvirasto FRA uhrien oikeussuojan toteutumiseksi. Miten oikeutta voi hakea toiselta puolelta maapalloa esimerkiksi paikalliset, kun suojeltua metsähakkuualuetta on käytetty väärin, tai lapsityöhön pakotettu uhri?

Tilanne ei ole kuitenkaan täysin toivoton: järjestöt voivat vielä nostaa kanteen, mutta eivät uhrin puolesta, vaan se edellyttää uhrin omaa aktiivisuutta, kykyä ja halua.

Vastuullinen EU pidettävä mielessä  

Tulevalla komissiolla tulee olemaan vielä tekemistä yritysvastuun saralla. Niin pakkotyöasetuksen kuin yritysvastuudirektiivinkin osalta on valvottava tarkkaan, miten hyvin EU:n jäsenmaat saavat yrityksensä noudattamaan säätelyä esitetyssä aikataulussa.  Samaan aikaan on tehtävä jo jatkoaskelia säätelyn soveltamisalan laajentamiseksi ja uhrien oikeusturvan parantamiseksi.

Näin EU-vaalien alla onkin hyvä hetki kysellä ehdokkaiden näkemyksiä yritysvastuusta ja kuulostella, mitä he ovat asian eteen valmiit tekemään europarlamentaarikkoina.

Kirjoittaja suunnittelee ja toteuttaa STTK:n vaikuttamistyötä yhdessä johdon,
asiantuntijoiden ja jäsenliittojen kanssa.

FinUnionsin uudessa blogisarjassa esitellään EU:n keskeiset työelämähankkeet ja vaalikauden saavutukset.