Euroopan nuorisostrategia 

EU on kehittänyt EU:n nuorisostrategian ja haluaa, että nuoret osallistuvat demokratiaan ja yhteiskuntaan ja että heistä tulee aktiivisia kansalaisia. EU instituutiot toivovat vuorovaikutusta nuorten kanssa ja kehottavat heitä osallistumaan EU:n nuorisovuoropuheluun. 

EU:n nuorisostrategia on kehys EU:n nuorisopoliittiselle yhteistyölle vuosille 2019–2027. EU:n nuorisoyhteistyössä pyritään hyödyntämään nuorisopolitiikan potentiaalia. Se edistää nuorten osallistumista demokraattiseen elämään, se tukee myös sosiaalista ja kansalaistoimintaa ja pyrkii varmistamaan, että kaikilla nuorilla on tarvittavat resurssit osallistua yhteiskuntaan. 

Tiivistelmä tärkeimmistä toimista 

– Halutaan parantaa monialaista yhteistyötä politiikan alojen välillä esimerkiksi EU:n nuorisoalan koordinaattorin kautta, jotta nuorille voidaan antaa mahdollisuus vaikuttaa EU-politiikkaan. 

– Seurataan EU:n nuorisotoimiin käytettyjä varoja. 

– Käynnistetään uusi ja osallistavampi nuorisoasioita koskeva EU:n vuoropuhelu, joka keskittyy nuoriin, joilla on muita heikommat mahdollisuudet. 

– Poistetaan esteitä vapaaehtoisuuteen ja solidaarisuuteen liittyvän liikkuvuuden tieltä ja edistetään sitä. 

– Pannaan täytäntöön nuorisotyöohjelma, jonka avulla lisätään epävirallisen koulutuksen tunnustamista. 

– Pyritään vahvistamaan EU:n nuorisopolitiikan ja siihen liittyvien EU-ohjelmien välistä yhteyttä (Erasmus+-ohjelma ja Euroopan solidaarisuusjoukot). 

EU-tason yhteistyö keskittyy 

– uuden nuorisoasioita koskevan EU:n vuoropuhelun käynnistämiseen EU:n poliittisiin päätöksiin vaikuttavia monimuotoisia nuorison puheenvuoroja varten 

– Euroopan nuorisoportaalin yhdistämiseen keskitetyksi digitaaliseksi asiointipisteeksi, jonka kautta nuoret voivat olla vuorovaikutuksessa EU:n kanssa 

– lisäämään nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen, esimerkiksi lisäämällä luotettujen lähteiden vahvistaman laadukkaan tiedon saatavuutta ja edistämällä osallistumista Euroopan parlamentin vaaleihin ja muihin vaaleihin 

– tukemaan nuoria osallistumisen oppimisessa ja lisäämään kiinnostusta osallistavaan toimintaan kaikkialla Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella Erasmus+ -ohjelman kautta. 

Jäsenvaltioita kannustetaan keskittymään 

– vuoropuhelun ja osallistavien välineiden edistämiseen kaikilla päätöksenteon tasoilla, esimerkiksi nuorisovaltuustojen avulla, kiinnittämällä erityishuomiota palautemekanismeihin ja monimuotoisista taustoista tulevien nuorten tavoittamiseen. Tähän voi sisältyä osallistavien käytäntöjen käyttöönottoon tarkoitettu tuki viranomaisille esimerkiksi valmiin keinovalikoiman muodossa 

– kannustamaan nuoria sitoutumaan sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti esimerkiksi osallistumalla nuorisojärjestöjen toimintaan tai verkkoaktivismiin  

– auttamaan nuoria osallistumiseen valmistautumisessa nuorisotyön, nuorisoparlamenttien tai parlamenttisimulaatioiden sekä kansalaiskasvatukseen ja medialukutaitoon liittyvien toimien kautta ja yhteistyössä virallisen koulutuksen ja viranomaisten kanssa 

– tutkimaan innovatiivisia ja vaihtoehtoisia demokraattisen osallistumisen muotoja 

– EU:ta koskevaa keskustelua edistävien työkalujen käyttöön, kuten Uusi narratiivi Euroopasta -ohjelmassa kehitettyjen keinojen käyttöön. 

Lähteet:
https://youth.europa.eu/strategy_en
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52018DC0269

EU:n nuorisotesti 

EU:n nuorisotesti on vaikutustenarviointityökalu, jolla varmistetaan, että nuoret otetaan huomioon, kun EU päättää uusista politiikoista ja lainsäädännöstä. Nuorisotestin avulla EU pyrkii luomaan parempia, pitkäkestoisempia ja vaikuttavia nuorten tarpeita huomioivia käytäntöjä, vähentäen samalla eriarvoisuutta. 

Euroopan nuorisotavoitteet 

EU:n nuorisostrategia vuodelle 2019–2027 koostuu yhdestätoista eurooppalaisista nuorisotavoitteista. Nämä tavoitteet heijastavat eurooppalaisten nuorten näkemyksiä ja edustavat EU:n nuorisovuoropuhelussa aktiivisten näkemyksiä: 

• EU:n yhdistäminen nuorisoon 

• Kaikkien sukupuolten tasa-arvo 
• Osallistavat yhteiskunnat 
• Tiedotus ja rakentava dialogi 
• Mielenterveys ja hyvinvointi 
• Maaseudun nuorison vieminen eteenpäin 
• Laadukasta työtä kaikille 
• Laadukasta oppimista 
• Tilaa ja osallistumista kaikille 
• Kestävä vihreä Eurooppa 
• Nuorisojärjestöt ja eurooppalaiset ohjelmat 

EU:n nuorisostrategian olisi osaltaan edistettävä tämän nuorisovision toteuttamista ottamalla käyttöön EU:n tason politiikan välineet sekä kaikkien sidosryhmien kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimet. 

Nuorten Teemavuosi 2022 

Nuoret jäivät paitsi monista tärkeistä elämänkokemuksista koronaviruspandemian takia. Tämän vuoksi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti unionin tilaa käsittelevässä puheessaan 2021, että vuosi 2022 olisi Euroopan nuorison teemavuosi. Tavoitteena oli huomioida nuoret yhteiskunnassa ja rohkaista heitä toimimaan aktiivisemmin. 

Mikä on ”koti” nuorille eurooppalaisille? 

Ihmisarvoinen asunto on välttämätön edellytys elämäntoiveiden toteuttamiselle ja mahdollistaa sosiaalisten ja taloudellisten takeiden saamisen. Viimeisimmät Eurostatin tiedot osoittavat kuitenkin, että joidenkin nuorten eurooppalaisten asumisen laatu ei täytä tätä odotusta. Kohtuuhintaiset hinnat, asuminen ja vakava asuntopula aiheuttavat edelleen ongelmia. 

Vuodelta 2020 saatavilla olevien viimeisimpien tietojen mukaan lähes 28 prosenttia EU:n nuorista (15–29-vuotiaista) on kärsinyt liian ahtaista majoitustiloista. Luku nousi 1,5 % edellisvuoteen verrattuna ja olikin nuorten osalta korkeampi kuin koko väestön osalta. 

Asuntojen räjähdysmäiset hinnat vaikuttavat myös nuoriin, ja kun ne saavuttavat tai ylittävät 40 % kotitalouden käytettävissä olevista tuloista, se on raskas taakka. Vaikka äärimmäisen korkeiden hintojen vaikutuspiiriin kuuluvien nuorten prosenttiosuus on samanlainen kuin koko väestö, köyhyysriskissä olevien nuorten ja köyhyysriskin ulkopuolella olevien nuorten välillä on silmiinpistävä ero. Köyhyysvaarassa olevista 40,8 prosenttia nuorista kärsi ylikuormituksesta. 

Vaikka iässä (vuoden 2021 keskiarvo oli 26,4 vuotta) ja sukupuolessa (naiset lähtevät aikaisemmin kuin miespuoliset) on eroja, kun nuoret päättävät jättää perhekodin ja aloittaa elämänsä itsenäisesti, kohtuuhintaisia ​​ja kunnollisia palveluja ei ole saatavilla. 

Lisäksi pandemia on heikentänyt nuorten näkemyksiä asumisesta ja työllistymisestä. Epävarmaan tilanteeseen joutunut asumisen epävarmuus vaikuttaa nuoriin työelämän ulkopuolella oleviin työntekijöihin ja työttömiin. 

Ratkaisuja  

Vaikka ei ole olemassa yksinkertaista tai nopeaa ratkaisua auttamaan nuoria pääsemään asuntomarkkinoille, jotkut asiantuntijat vaativat lisää sosiaalista asuntoa, toisin sanoen voittoa tavoittelemattomien järjestöjen tai hallitusten kehittämiä asuntoja, jotka jätetään siksi halvemmalla kuin asunto. yksityisillä markkinoilla. 

On tärkeää varmistaa, että nuorilla on pääsy työmarkkinoille, joilla he voivat kehittää potentiaaliaan ja hyödyntää taitojaan parhaalla mahdollisella tavalla kunnollisissa ja palkitsevissa työoloissa – mukaan lukien, mutta ei rajoittuen, kunnollinen palkka EU:n nuorisostrategia tavoitteen 7. mukaisesti. 

EU:ssa päästiin tällä vaalikaudella sopuun EU:n riittäviä vähimmäispalkkoja koskevista uusista säännöistä, mikä toivottavasti hyödyttää työmarkkinoille tulevia nuoria ja auttaa heitä saamaan kunnollisen asunnon. Vielä on paljon tehtävää, jotta nuorilla olisi tämä esteettömyys, mutta saavutettu sopimus on askel oikeaan suuntaan. 

Lähde: https://youth.europa.eu/go-abroad/travelling/what-home-young-europeans_en