Euroopan komissio on julkaissut uuden EU:n rasisminvastaisen strategian vuosille 2026–2030. Sen tavoitteena on rakentaa Eurooppa, jossa jokainen voi elää ilman syrjintää ja osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan. Ay-liikkeessä strategian valmistelua pidetään hyvänä, sillä se jatkaa aiemman rasisminvastaisen toimintasuunnitelman työtä ja vahvistaa EU:n arvopohjaa, erityisesti aikana, jolloin ihmisarvo, demokratia ja ihmisoikeudet eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Komission mukaan rasismi on edelleen laajalle levinnyt ongelma. Tuoreen EU-tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmesta EU-kansalaisesta kokee rotusyrjintää omassa maassaan. Myös OECD:n raportti kertoo tilanteen vakavuudesta.
Uusi strategia puuttuu sekä yksittäisiin syrjintätapauksiin että rakenteelliseen rasismiin, joka ilmenee esimerkiksi työelämässä, asumisessa, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja oikeusjärjestelmässä.

”Rasistinen puhe ja vihapuhe ovat kärjistyneet ja arkipäiväistyneet. Kuulemme sitä jopa poliitikkojen suusta. Siksi on tärkeää, että komissio sanoutuu irti rasismista”, sanoo STTK:n johtaja Taina Vallander. Hänen vastuualueina STTK:ssa ovat osaamiseen ja koulutukseen, talous-, työvoima- ja veropolitiikkaan, ilmastonmuutokseen ja kansainväliseen rekrytointiin liittyvät kysymykset.

Vallander pitää strategiaa edistyksellisenä, erityisesti sen intersektionaalisen lähestymistavan vuoksi.

”Strategia huomioi ansiokkaasti sen, että useat syrjinnän muodot voivat kohdistua samaan ihmiseen samanaikaisesti.”

Strategiassa paneudutaan myös keinoihin, joilla voidaan purkaa rakenteellista ja tiedostamatonta rasismia.

”Aloitteessa ei vain julisteta rasismin vastustamista, vaan pureudutaan yhteiskunnan rakenteissa ja käytännöissä esiintyvään, usein tiedostamattomaan rasismiin”, Vallander täsmentää.

Rasismia työelämässä

Strategia sisältää konkreettisia toimia työelämässä tapahtuvan syrjinnän torjumiseksi, myös tekoälyä käytettäessä.

”Rasismi aiheuttaa esteitä työllistymisessä, työnhaussa ja uralla etenemisessä. Tämä on havaittu myös Suomessa useissa tutkimuksissa”, Vallander kertoo.

Yhdenvertaisuuden edistäminen on keskeinen tavoite ammattiyhdistysliikkeelle.
”STTK on ottanut kantaa työpaikkojen monimuotoisuuskäytäntöihin ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin, joita halutaan Suomessa laajentaa koskemaan myös nykyistä pienempiä työpaikkoja. Tämä pakottaisi työpaikat tarkastelemaan omaa toimintaansa yhdenvertaisuuden näkökulmasta.”

Vallanderin mukaan EU:ssa tarvitaan sääntelyä, joka puuttuu tekoälyn mahdollisesti syrjivään luonteeseen työelämässä.

”On päästävä käsiksi tekoälyn sisäänrakennettuihin syrjiviin elementteihin”, hän painottaa.

Lisäksi tulisi selkeyttää työnantajan vastuuta tekoälyn käytön arvioinnissa ja valvonnassa. Esimerkiksi syrjivät algoritmit voivat karsia työnhakijoita nimen, ihonvärin tai ulkonäön perusteella.

Suomessa paljon puhuttu anonyymi rekrytointi voisi Vallanderin mukaan olla laajemmin käytössä myös EU:ssa.

”Tämänkaltaiset käytännöt todennäköisesti vähentäisivät taustaan perustuvaa syrjintää työelämässä.”

Strategia tunnistaa syrjinnän kohteeksi joutuvia ryhmiä, kuten muslimit, juutalaiset, romanit sekä afrikkalais- ja aasialaistaustaiset henkilöt.

”Intersektionaalinen lähestymistapa on välttämätön, koska syrjintä ilmenee hyvin moninaisissa ja yksilöllisissä tilanteissa. Sille altistavat esimerkiksi työelämäasema ja sukupuoli”, Vallander sanoo.

Kahden kerroksen työmarkkinat

Työelämässä esiintyy myös piilevää ja tiedostamatonta rasismia. Vallander nostaa esiin kahden kerroksen työmarkkinat, joissa osa työntekijöistä – usein maahanmuuttajataustaiset – jää heikomman suojan piiriin ja joutuu työperäisen hyväksikäytön kohteeksi.

Ilmiö on tullut laajemman yleisön tietoisuuteen Paavo Teittisen Pitkä vuoro -teoksen myötä, joka käsittelee ihmiskauppaa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä Suomessa.

”Yhteiskunta ei aina puutu hyväksikäyttöön riittävän aktiivisesti, koska ihmisiä ei nähdä yhdenvertaisina – tähän vaikuttaa esimerkiksi kansalaisuus ja ihonväri”.  

Vallander pitää tätä yhtenä räikeimmistä työelämässä ilmenevän rasismin muodoista.

”Jos rasismia halutaan torjua tosissaan, on löydettävä keinoja suojella erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia työntekijöitä”, hän lisää.

Vallander toivoo, että aihe nousee näkyvästi esiin seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Vastuullisuus ja vihapuheen torjunta kuuluu kaikille

Rasismin ja vihapuheen määrä kasvaa usein taloudellisen taantuman ja korkean työttömyyden aikana. Maahanmuuton yhdistäminen työttömyyteen voi toimia polttoaineena rasistiselle keskustelulle.

”On tärkeää käydä vastuullista keskustelua talouspoliittisten päätösten vaikutuksista sen sijaan, että syitä heikkoon työllisyyteen etsitään maahanmuutosta”, Vallander painottaa.

Yleistä rasistista ilmapiiriä voidaan torjua muun muassa kiristämällä erityisesti verkossa esiintyvän vihapuheen rangaistuksia.

Ammattiyhdistysliikkeellä on keskeinen rooli rasisminvastaisessa työssä.

”Ay-liike voi vahvistaa ymmärrystä yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömistä käytännöistä jäsenistönsä, luottamushenkilöidensä ja työntekijöidensä keskuudessa.”

Myös jokaisella yksilöllä on vastuu pohtia, mitä itse voi tehdä rasismin torjumiseksi arjessaan.

EU:n uuden rasisminvastaisen strategian keskeiset tavoitteet:

• EU:n syrjinnänvastaisen lainsäädännön täysimääräinen toimeenpano ja valvonta
• Esteiden purkaminen koulutuksessa, työelämässä, asumisessa ja terveydenhuollossa
• Yhteistyön vahvistaminen jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten välillä

Komissio tarkastelee rotusyrjintädirektiivin soveltamista vuonna 2026, mukaan lukien algoritmien ja tekoälyn mahdolliset syrjivät vaikutukset. Lisäksi pyritään vahvistamaan vihapuheen ja viharikosten torjuntaa sekä uhrien tukemista.

Strategia sisältää myös EU-laajuisen tasa-arvokampanjan, tutkimuksia haavoittuvien ryhmien asumisesta sekä toimia terveydenhuollon ja työmarkkinoiden syrjivien käytäntöjen vähentämiseksi. Datankeruun ja sen hyödyntämisen merkitystä päätöksenteossa korostetaan entistä enemmän.

Lataa strategia täältä.