Pohjoismaisten ammattiliittojen Brysselin toimistot järjestivät 3.12. seminaarin Euroopan parlamentissa, missä keskusteltiin EU:n laajentumisesta ay-näkökulmasta. Seminaarin yhteydessä julkaistiin myös julkilausuma.

Ay-seminaarissa todettiin, että laajentuminen on edelleen keskeinen osa EU:n strategiaa, ja se edistää rauhaa ja vakautta koko Euroopassa. Edellisestä unionin laajentumisesta on kuitenkin mennyt yli 10 vuotta. Euroopan unionin täydentyminen uusilla jäsenmailla on myös jäänyt Venäjän hyökkäyssodan ja Naton laajentumisen varjoon.

Pohjoismaiset ammattiliitot korostivat yhteisessä julkilausumassaan, että EU:n laajentuminen on geopoliittisesti välttämätöntä, mutta laajentumisen on samalla kunnioitettava Euroopan sosiaalista mallia. Monissa ehdokasmaissa työmarkkinajärjestelmät ja työ- sekä elinolosuhteet eivät vielä vastaa EU:n tasoa.

EU:n laajentumisessa on varmistettava sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Komission vuoden 2024 laajentumisraporttien mukaan useat ehdokasmaat — kuten Ukraina, Moldova ja monet Länsi-Balkanin maat — ovat viime vuosina edistyneet kohti jäsenyyttä, mutta niiden on tehtävä merkittäviä rakenneuudistuksia saavuttaakseen toimivan markkinatalouden, ollakseen oikeusvaltio eurooppalaisessa mittapuussa ja vahvistaakseen sosiaalisten oikeuksien suojelua.

”Komission raportit vahvistavat ay-liikkeen näkemystä siitä, että laajentuminen on tärkeä askel, mutta sen on edettävä sosiaalisesti vastuullisella tavalla. Myös demokratia ja oikeusvaltioperiaatteen on oltava vahvalla pohjalla”, kommentoi FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara.

Pohjoismaiset ammattiliitot varoittavat myös aiempien laajentumiskierrosten yhteydessä nousseista ongelmista – kuten sosiaalisesta polkumyynnistä, osaajapaosta ja kasvavista eriarvoisuuksista – ellei laajentumisprosessia toteuteta riittävin suojatoimin.

Jotta laajentunut EU olisi myös sosiaalisesti oikeudenmukainen, pohjoismaiset ammattiliitot vaativat, että tulevat EU-jäsenmaat vahvistavat oikeusvaltioperiaatteen ja sosiaalisten oikeuksien lisäksi ammatillisia oikeuksia, kuten järjestäytymis- ja neuvotteluoikeutta.

SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen painotti seminaarin paneelikeskustelussa, että oikeusvaltioperiaate ja työntekijöiden oikeudet kulkevat käsi kädessä.

”Suomessakin nähdään, että perusoikeudet eivät ole itsestäänselvyys: lakko-oikeuden heikennykset, sosiaalidialogin murentuminen ja ulkomaisten työntekijöihin kohdistuneet laajamittaiset rikkomukset osoittavat, ettei oikeusvaltio toteudu kaikille. Siksi myös Suomessa tarvitaan EU:n vahvaa selkänojaa työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi”, hän totesi.

Nykytilanteessa korostuu myös tarve rakentaa laajempaa demokraattista yhteistyötä. EU ei voi yksin vastata globaaleihin haasteisiin.

”Samalla EU:n on pidettävä huolta omasta arvopohjastaan – ilman demokratian ja työelämän perusoikeuksien kunnioittamista unioni heikkenee sisältäpäin”, Syvärinen sanoi.

Vahva EU rakentuu yhteisvoimin

Ukraina ja Moldova kuuluvat niihin hakijamaihin, jotka ovat edistyneet. Ukraina on osoittanut vahvaa sitoutumista EU-polulleen, erityisesti Venäjän hyökkäyssodan keskellä. Komission mukaan, maa on edennyt keskeisissä uudistuksissa, mutta korruption vastaisessa työssä on vältettävä taantumista. Ukraina ja Moldova odottavat lupaa aloittaa viralliset jäsenyysneuvottelut. Tavoitteena on, että neuvottelut saataisiin päätökseen vuoteen 2028 mennessä. Tällä hetkellä Unkarin pääministeri Viktor Orbán kuitenkin jarruttaa Ukrainan jäsenyyspyrkimyksiä.

Ukrainan ja Moldovan ay-johtajat olivat saaneet kutsun ay-seminaariin. Lokakuussa 2022 Ukrainan FPU:lle myönnettiin ETUC:n jäsenjärjestön asema. Myös Moldovasta tuli samanaikaisesti ETUC:n jäsen. Siitä lähtien yhteistyö eurooppalaisen ay-liikkeen kanssa on kasvanut ja laajentunut.

Sergiy Bysov, Ukrainan FPU:n puheenjohtaja kertoi omassa puheenvuorossaan ay-arjesta Venäjän hyökkäyssodan varjossa. Venäjän hyökkäyssota on tehnyt työntekijöiden oikeuksien puolustamisesta entistä vaikeampaa, mutta samalla entistä tärkeämpää.
”Juuri siksi Ukrainan ammattiliitot tarvitsevat EU:n tukea – ja EU:n jäsenyys olisi iso askel kohti vakaampaa ja oikeudenmukaisempaa työelämää.”

Moldovan CNSM:n puheenjohtaja Valeriu Cazacu painotti yhdistysvapauden merkitys ay-liikkeelle.
“Yhdistymisvapaus on Moldovan demokratian kulmakivi. Silti kohtaamme yhä hallituksen puuttumista ammattiliittojen toimintaan. Olemme menettäneet jo n. 3 500 jäsentä painostuksen ja pelottelun vuoksi. Tämä osoittaa, kuinka hauraassa asemassa työntekijöiden oikeudet Moldovassa edelleen ovat”, hän kertoi.

Maat tarvitsevat EU:n tukea vahvan ja riippumattoman ay-liikkeen rakentamiseen.

Otetaan opiksi

EU:lta ja sen jäsenmailta ammattiliitot edellyttävät muun muassa vahvasisältöistä liikkuvuuspakettia, joka turvaa liikkuvien työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun, meriittiperusteisen liittymisprosessin säilyttämistä sekä tukea työmarkkinainstituutioiden ja sosiaalisen vuoropuhelun vahvistamiseen.

On tarpeen valmistautua jo nyt siihen, että uudet jäsenvaltiot voidaan integroida jo olemassa oleviin EU:n rakenteisiin.

“Edellisistä laajentumiskierroksista on opittava – esimerkiksi ammattiliittojen järjestäytymisaste putosi monissa uusissa jäsenmaissa. Tulevien hakijamaiden on rakennettava vahvat ja riippumattomat työmarkkinainstituutiot ennen liittymistä. Myös työvoiman liikkuvuuden sääntelyssä EU ei ole aiemmin onnistunut tarpeeksi hyvin, ja tämä virhe ei saa toistua”, Li Andersson sanoi.

ETUC:n pääsihteeri Esther Lynch muistutti mm. aiempien liittymissopimuksien puutteista.
“Seuraavaa laajentumista varten tarvitaan vahva ja sitova kehys työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi. Aiemmissa sopimuksissa oli vakavia puutteita. Nyt on ay-liikkeen hetki varmistaa, että sekä Moldovan että Ukrainan työntekijöille taataan tasapuoliset ja oikeudenmukaiset työehdot.”

“Liittymisprosessin siirtymäkaudet eivät saa rajoittaa työntekijöitä tai luoda tahattomia seurauksia. Tarvitsemme yhteiset pelisäännöt ja aitoa solidaarisuutta – vain yhdessä voimme suojella työntekijöiden oikeuksia koko Euroopassa”, hän painotti.

Töitä on tehtävä vahvan Euroopan unionin eteen, joka rakentuu vakaalle sosiaaliselle perustalle, yhdenvertaisuudelle, kollektiivisen neuvotteluoikeuden turvaamiselle ja täysimääräiselle sosiaalisten oikeuksien kunnioittamiselle, kuten ne on kirjattu Euroopan ihmisoikeuksien peruskirjaan ja EU:n sopimuksiin.

Tutustu julkilausumaan, jonka seuraavat palkansaajien keskusjärjestöt ovat allekirjoittaneet; SAK, STTK, Ruotsin LO, SACO, TCO, Norjan LO, Tanskan ammatillinen keskusjärjestö FH.