Jaakko Haikonen

Ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija, STTK

EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli EU:n uusimman vihreän siirtymän paketin helmikuun alussa. Tarkoitus on nopeuttaa Euroopan vihreää siirtymää sekä etenkin vastata USA:n omaan pakettiin, joka kulkee englanninkielisellä nimellä ”Inflation Reduction Act”. USA:n sisäpolitiikka on siinä tilanteessa, että ilmastotoimia tai vihreää siirtymää pitää ajaa inflaation alentamisen nimellä, jotta konservatiivitkin voisivat sen hyväksyä. Mutta pysytään Euroopassa.

Vihreä siirtymä ja osaaminen käsi kädessä

Komission paketti perustuu neljälle pilarille, jotka koskevat säätelyä, rahoitusta ja toimitusketjujen vapaata kauppaa ja osaamista. Palkansaajan kannalta juuri panostus osaamiseen onkin vihreän siirtymän onnistumisen edellytys. Sitä se on toki myös työnantajille sekä yhä selvemmin myös EU:n komissiolle. Jo aikaisemmin vuosi 2023 on EU:ssa nimetty osaamisen teemavuodeksi, ja panostus vihreän siirtymän osaamiseen nivoutuu tähän hyvin.

EU:n suunnitelmat osaamiseen pitävät sisällään esimerkiksi rahoitusta ja yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, panostusta etenkin uusiutuvan energian, vedyn ja lämpöpumppujen asentamiseen liittyvään koulutukseen sekä yli 1000 yrityksen kanssa suunniteltu yli kuuden miljoonan palkansaajan uudelleen- ja jatkokoulutus.

Helpotusta EU:n työvoimapulaan

Vaikka EU:n suunnitelmiin voi suhtautua terveellä epäilyllä, on se koronakriisin ja Venäjän hyökkäyssodan aikana näyttänyt pystyvänsä tarvittaessa myös varsin reippaisiin otteisiin. Kuitenkin osaamisen ja koulutuksen kannalta ehkä vieläkin merkittävämpää on, että jo nyt useissa EU:n jäsenmaissa kamppaillaan työvoimapulan kanssa. Paine tulee työmarkkinoilta ja työnantajilta. Vihreän siirtymän nopeasti kasvavat investoinnit ja demografinen kehitys eivät ainakaan helpota tilannetta lähivuosina. Panostuksia tarvitaan, ja paljon, muuten vihreä siirtymä hyytyy osaavan työvoiman riittävyyteen. Esimerkiksi Saksassa työnantajat ovat jo vaatineet reiluja lisäpanostuksia työvoiman koulutukseen.

Eurooppalaiselle palkansaajalle vihreä siirtymä kokonaisuudessaan on selvästi positiivinen asia, vaikka on aloja, joissa tarvitaan tukea muutoksen aikana. Vihreän siirtymän on arvioitu kasvattavan työllisyyttä ja tukeva palkansaajan ostovoimaa alentamalla energian hintaa. Eikä sovi tietenkään unohtaa itse ilmastonmuutoksen vastaista työtä, joka epäonnistuttuaan johtaisi myös palkansaajille hyvin ikäviin kehityskulkuihin.

Mutta vaikka muutoksen kokonaisvaikutus olisi selvästi plussan puolella, tulee Euroopassa ja Suomessa pitää huoli oikeudenmukaisuudesta, sekä panostaa etenkin aloihin ja alueille, jossa vihreä siirtymä johtaa esimerkiksi työllisyyden heikkenemiseen. Osaamiseen panostaminen on tässä aivan keskeistä.